Thomas Brezinan saksankieliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.thomasbrezina.com josta löytyy tietoa kirjailijasta itsestään ja hänen kirjoistaan. Valitettavasti hänestä ei löydy suomenkielistä sivustoa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Seitsemän tassua ja Penny -sarjan lisäksi suomennetut sarjat Neljän keikka ja Tiger Team.
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen...
Kyseistä esitettä on ollut juhlavuonna 2000 jaettavana Kaupunginmuseossa, pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja Jugendsalissa. Viimeksi mainitussa on vielä yksi kappale, josta voi saada kopioita, Kaupunginmuseossa esitettä ei valitettavasti enää ole eikä kirjastoissakaan. Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä, joka on kyseisen esitteen laatija, on toisena tekijänä myös tarinakokoelmassa Kummitusjuttu: tarinoita lohikäärmeistä, kummituksista ja muista taruolennoista, Helsingin kaupunginmuseo, 1993. Teoksessa on tarinoita Uudeltamaalta ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Olisiko kyse kirjasta The Haynes Weber carburetor manual? Sen ISBN on 1-56392-157-X ja julkaisuvuosi 1995. Kirja löytyy Lastu-aineistorekisterin (http://www.lastukirjastot.fi/) mukaan Lahden kaupunginkirjastosta.
Huomatustiedoista löytyy mallit, joita kirja käsittelee: Models covered: Weber carburetor types: DAF, DCD, DFA, DFV, DFD, DFE, DFM, DFT, DGV, DIF, IDA, IDF, IDS, IDT, DCNF, DCOE, DFAV, DFTA, DGAS, DGAV, IDAP and IDTP ; Zenith Stromberg carburetor types, CD, CDS, CD-2S, CDSE, CDST and CDSET ; SU carburetor types, H, HD, HS, HIF (including electronic) and auxialiary starting devices.
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainamaksu vaihtelee eri kirjastoissa, Kokkolassa se on 5 euroa.
Autoteollisuus on tuonut markkinoille yhä kehittyneempiä turvalaitteita, jotka toimivat korin muodonmuutoskäyttäymisen mukaan. Turvalaitteiston ohjainlaitteen tehtävänä on ohjata laukaisupulssit turvatyynyihin ja turvavöiden esikiristimiin törmäystilanteessa.
"Törmäystilanteen aikana auton turvajärjestelmän ohjainlaite mittaa korin hidastuvuutta ohjainlaitteessa ja korin etuosassa olevan tunnistimen avulla. Laskennassa arvioidaan, vaatiiko törmäyspulssien voimakkuus turvatyynyjen käyttöä" (Kangastupa, Timo: Kori- ja alustaelektoroniikka, 2005)
Käytännössä siis turvatyynyjen laukeaminen ilman törmäystä on hyvin epätodennököistä. Nykyiset järjestelmät mittaavat tarkkaan turvatyynyjen käytön tarpeen. Kun turvatyyny on kerran lauennut, se...
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Kustannusosakeyhtiö Revontulen sivuilta löytyy lyhyet esittelyt molemmista miehistä.
Petri Sarjanen: http://www.revontuli.net/henkilot/pop_sarjanen.htm
Kari Kallonen: http://revontuli.net/henkilot/pop_kallonen.htm
Muita viitteitä kirjailijoista ei oikein tahdo löytyä. Kummastakaan ei ole kirjoitettu elämäkertaa, eikä lehtiviitetietokannoista (Arto, Aleksi) löydy viitteitä kuin kirja-arvosteluihin. Ilmeisesti siis henkilöhaastatteluita ei ole tehty. Yksi mahdollisuus on tietysti kysyä Kustannusyhtiö Revontulelta lisätietoja kirjailijoista. (http://revontuli.net/)
Paavo Rintalan tiedetään kuvanneen Pojissa omaa lapsuuttaan Oulun Raksilassa. Esimerkiksi Jakella on ollut esikuva elävässä elämässä. Hän ei halua olla tekemisissä minkään Pojat-aiheisen kanssa, koska kokee Rintalan pilanneen hänen elämänsä. Jaken äiti lähti todellisuudessakin Saksaan, palasi Ouluun ja meinasi nostaa oikeusjutun vuonna 1958 ilmestyneen kirjan takia. (Kaleva 1.5.2005)
Urkille esikuvana ollut Urho Koskipaasi kertoo Kalevan haastattelussa 22.11.2004 Raksilan poikien tehneen kepposia, mutta he eivät vahingoittaneet ketään tai tehneet taloudellisia vahinkoja. "Asiat ovat melkein yksi yhteen. Kirjan tapahtumat tiesi tavallaan lukematta", Koskipaasi sanoo. "80 prosenttia kirjasta on varmasti totta." Koskipaasia haastateltiin myös...
Ainakaan Aku Ankka -lehden sivuilta löytyvän Akupedian artikkelissa ankanpojille ei mainita keskinäistä ikäjärjestystä (http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/tupu_hupu_ja_lupu). En löytänyt siitä tietoa muualtakaan. Koska pojat ovat identtiset kolmoset, heidän on täytynyt kuoriutua samasta munasta. Ehkäpä he siksi ovatkin täsmälleen yhtä vanhoja?
Reaalimaailmassa identtisiä lintusisaruksia sen sijaan ei ole lainkaan. Munassa voi kyllä toisinaan olla useampi keltuainen, mutta munan koko estää niiden kehittymisen valmiiksi poikasiksi asti. (Ks. esim. Tiede-lehden sivut: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ostamissamme_luomukananmunissa…)
Työ ei näytä inspiroineen runoilijoita samassa määrin kuin monet muuut aiheet, mutta tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia.
Antologioita, joihin sisältyy mm. työaiheisia runoja:
Sydämeni laulu : suuri runoantologia. [4], [Mennyt maailma ja nykyaika].
Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin : valikoima runoja / toimittaneet Salme Saure ja Kaarina Sala.
Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.
Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta / toim. Kalevi Kalemaa.
Päivän kierto : valikoima runoja / toim. Kai Sievers.
(Nämä kaikki ovat saatavissa Hämeenlinnan kirjastoista.)
Työaiheisia antologioita:
Työn runo puhuu : Työn runo -kilpailun satoa / toimittaneet Kaija...
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa...
Eduskunnan sivustolla kerrotaan näin:
"Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.
Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä."
Suomen laissa 73 § sanotaan:
"Perustuslain säätämisjärjestys
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta...
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito...
Tätä Edgar Allan Poen teosta The conchologist's first book ei ole - Suomen kansallisbiografian mukaan - käännetty suomeksi. Teos ilmestyi vuonna 1839, ja oli varustettu pitkähköllä alaotsikolla: A system of testaceous malacology, arranged expressly for the use of schools. Eli, teos on itse asiassa tieteellinen työ. Ja tutkimuksen kohde on nilviäiskotilot tai -kuoret (mollusk shells). Poe on kyllä kirjoittanut eläimistä (korpeista ja kultakuoriaisista), mutta että tieteellinen teos! Selitys on sinänsä hyvin yksinkertainen: Poen ystävä Thomas Wyatt oli kirjoittanut kirjan aiheesta 1838, joka ei mennyt kaupaksi.
Wyatt pyysi palvelusta, ja Poe ei kieltäytynyt lisäansioista. Kirja julkaistiin siis, nimellä The conchologist's first book, ja...
Vihjeittesi perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen (urut) levytys:
"Herrasta veisaa kieleni : savolaisia herännäisvirsiä". Julkaisija on Herättäjä-Yhdistys v. 2004.
Kokoelmassa on vuoden 1938 virsikirjasta poimittuja, lähinnä Pohjois-Savosta kerättyjä toisintoja alunperin ruotsalaisista ja saksalaisista virsistä. Monessa virressä on Oskar Merikannon 1920-luvulla tekemä alku- ja loppusoitto (preludi ja postludi). Tekstiliitteessä on mukana virsien sanat.
Kyseinen CD-levy on saatavilla mm. HelMet-kirjastoista. Voit selata J. Hynnisen tuotantoa HelMet-tietokannassa tekijähaulla "Hynninen, Jorma" edeten tuloslistalta rivin "Hynninen, Jorma (Bar)" tietoihin klikkaamalla ko. riviä kerran. Voit myös...
Regina on latinan kuningatar, syntynyt hallitsemaan. Suomen almanakassa 1705-1928 7.9., ja on maamme ruotsinkielisessä almanakassa edelleen.
Randy (english) tunnetumpi versio nimistä Rand, Randall, Randolph. Suomalaisista nimikirjoista ei löydy Randy-nimeä, johtuen siitä ettei se esiinny Suomen nimipäiväkalenterissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lansky:Baby names around the world
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimien yleisyyden Suomessa.
Rosa Liksomin kahdessa teoksessa on kuvattu elämää Neuvostoliitossa (taiteilijan vapaudella, tosin). Liksomin kuvittamassa teoksessa Väliasema Gagarin (1987) matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova go (1988) liikutaan mm. Moskovan metrossa ja kaduilla. Kirjailija on työstänyt teoksen lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa.
