Sanonta vaikuttaisi olevan peräisin armeijan ruokahuollon "sotapäiväkirjoista", joihin tällä fraasilla on ollut tapana merkitä se, että sotilaille tarjottu ravinto on ollut "ehtottomasti vaatimukset täyttävää" ja että sitä on ollut tarpeeksi.
Esimerkkejä:
"Armeijassa ollessani päivystäjä kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi." (Timo Airaksinen, Parasta kaikille! : onnen ja hyvinvoinnin ehdot)
"Keittiön 'sotapäiväkirjaan' merkittiin perinteisesti 'ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi', -- ." (Voitto Kiviharju, Teppo Suikkari, Jussi Tuominen, Alhaalla. Osa 1, UNEF I - UNIFIL)
"Siitä upseerit päättelivät, että muona oli kelvollista ja vihkoissa oli sitten merkintöjä: Ruoka oli hyvää ja sitä...
"Tilta Tuohimaa" on Allan Palmgrenin säveltämä ja Hjalmar Nortamon sanoittama kappale vuodelta 1927. Kappaleen sanat löytyvät esim. nuottijulkaisusta " Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja" (Fazer music, 1993). Julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Yritin etsiä internetistä tietoja Tilta Tuohimaa -henkilöstä, mutta en löytänyt mitään. Samoin haut Fennica-, Linda-, Manda-, Aleksi-, Arto- ja Viola-tietokantoihin tuottivat tulokseksi vain viitteet kappaleen sisältäviin nuottijulkaisuihin ja äänitteisiin.
Tilta Tuohimaasta sinällään ainoa tiedonlähde lienevät siis laulun sanat.
Joitain Maaria Leinosesta kirjoitettuja artikkeleita löytyy:
- Hietaniemi, Helena : Hyvää tekevä itku (ET lehti 1991 s. 34-37)
- Kirjailija-antologia : Suomen maakuntakirjailijat (1990)
-Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos : Lehtileikkeet : Maaria Leinonen
Yliopistomaailmaan sijoittuvia kotimaisia uusia kaunokirjallisia teoksia ei ole kovin paljon. Yliopistoon ja opiskelijamaailmaan liittyviä tai niitä sivuavia romaaneja ovat Suden vuoden lisäksi esimerkiksi
Henri Broms: Olio sinänsä: yliopistoromaani (1998; Vaasan yliopisto, Vaasan kauppakorkeakoulu, Vaasan korkeakoulu)
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla (2001)
Hemanus, Pertti: Kuka halusi murhata professorin (1993; dekkari)
Leena Lehtolaisen Kun luulit unohtaneesi (2003)
Nousiainen, Inka: Kaksi kevättä (2001)
Numminen, M.A.: Helsinkiin (1999)
Saisio, Pirkko: Punainen erokirja (2003; lähinnä Teatterikorkeakoulu)
Kerttu-Kaarina Suosalmi: Ihana on Altyn-köl (1988; kuvaa 1940-lukua)
Suominen, Tapani: Sarvikuonojen maa (1992)
Vartti, Riitta:...
Yön musta tangoon ei valitettavasti löydy nuottia. Äänitteinä se kuitenkin löytyy, esim. cd:llä Annikki Tähti: Kaikki ikivihreät (2003). Tässä se on nimellä "Yönmusta tango".
Whittington Richard: What is Strategy - and Does It Matter ?
Tästä kirjasta on Google Kirjoissa lyhyt esittely sekä mahdollisuus esikatsella kirjan sisältöä ja joitakin sivuja.
http://books.google.com/books?id=PP6IMSkbYWoC&dq=What+is+Strategy+-+and…
Osoitteessa http://oss.sagepub.com/cgi/pdf_extract/15/6/931 on pätkä kirjasta arviota, koko arvion saa ostaa jos haluaa.
Bryson, John M: Strategic planning for public and Non profit Organization
Amazonin sivuilta löytyy kustantajien, että lukijoiden kirjoittamia tekstejä kirjasta
http://www.amazon.com/Strategic-Planning-Public-Nonprofit-Organizations… ja sisällysluettelo http://www.amazon.co.uk/gp/product/toc/0787901415/ref=dp_toc?ie=UTF8&n=…
Sisällöstä löytyy tietoa myös täältä http://...
Junien aikataulut löytyvät kausijulkaisusta Suomen kulkuneuvot: Turisti.
Voit tutustua siihen Kansalliskirjastossa.
http:\\finna.fi
http:\\www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Yksi varteenotettava ehdokas kaivatuksi saduksi voisi olla Rudolf Koivun Sammakoksi noiduttu prinsessa.
Sadun alussa kuningas antaa kolmelle pojalleen kullekin kullatun jousen ja nuolen ja käskee heidän ampua nuolensa umpimähkään. Minne nuoli putoaisi, sieltä olisi jokaisen haettava itselleen puoliso. Nuorimman kuninkaanpojan osaksi koituu liitto ruman sammakon kanssa.
Sadun edetessä kuningas antaa poikien nuorille rouville tehtäviä. Heidän pitää paistaa kakku ja kutoa yhdessä yössä suuri seinäverho. Yön tultua sammakko muuttuu tytöksi ja palvelijoidensa avulla suoriutuu annetuista tehtävistä: kuningas pitää sammakon aikaansaannoksia parhaina. Lopulta kuningas käskee järjestää pidot, joihin poikien on tultava vaimoineen. Nuorimman pojan...
Kyseessä on mitä todennäköisimmin komediasarja Hynttyyt yhteen, jota esitettiin MTV3:lla v. 1991-95. Pääosissa olivat Eija Vilpas (Vappu) ja Hannele Lauri (Virpi). Wikipediasta löytyy sarjaa käsittelevä laaja artikkeli juonikuvioineen. Toisella kaudella eli keväällä 1993 Vappu palkkaa vasta perustamaansa ravintolaan vietnamilaisen miehen tarjoilijaksi (ja myös majoittaa tätä luonaan) – olisikohan se hän, jota on perehdytetty karjalanpiirakan leipomisen saloihin? Näin tarkkoja tietoja juoniselostuksesta ei löytynyt eikä jakson numerokaan siitä selviä. Sarja on kuitenkin julkaistu DVD:inä, joten niitä katsomalla asia selviäisi. Kyseinen jakso sisältyy joko ensimmäiseen tai toiseen DVD:hen: Hynttyyt yhteen – Uus elämä (v.1991-93) tai Hynttyyt...
Tanskalainen taidemaalari Carl (Jens Erik C.) Rasmussen näyttää maalanneen pääasiassa merimaisemia. Hänen töitään pääsee näkemään ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.artnet.com/artists/carl+(jens+erik+c.)-rasmussen/past-auctio…
Tästä taiteilijasta ei löytynyt kirjaston lähteiden kautta tietoa, mutta ehkä voit verrata omaa maalaustasi sivuston maalauksiin.
Kunstindeks Danmark -sivustolta löytyi ainakin kaksi muuta tanskalaista C. Rasmussen nimistä taiteilijaa: C. J. Rasmussen ja C. M. Rasmussen:
https://www.kulturarv.dk/kid/SoegResultatKunstnerRefresh.do?page=26&ord…
https://www.kulturarv.dk/kid/Websted.do
Valitettavasti näyttää olevan niin, ettei tätä Koivusalon sävelmää ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina (ei ainakaan Viola- ja HelMet-tietokannan mukaan). Jukka Kuoppamäen samanniminen laulu on nuottina olemassa, mutta se ei tietenkään tässä tapauksessa auta asiaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Luultavasti 1910-luvun Italiassa käytettiin suureksi osaksi samoja soittimia kuin muuallakin Euroopassa. Muutenkin soittimet ovat vaihdelleet varmasti enemmän musiikkilajin kuin maan mukaan. Lisäksi Italiassa on ollut omia perinnesoittimia, joista löytyy tietoa esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Italian_musical_instruments
Soittimien historiasta yleensä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista
- Soittimet / Kertonut Stéphane Audel (Kirjoja koteihin, 1963)
- The instruments of music / Robert Donington (Methuen & Co., 1970)
- European musical instruments / Frank Harrison, Joan Rimmer (Studio Vista, 1964)
- The History of musical instruments / Curt Sachs (J. M....
Kuopion varastokirjastossa näyttäisi olevan ainakin "Iskelmää" vuosilta 1960-1967. Myös nimi "Viikonloppu" löytyy haulla, vuosi siinä näyttäisi olevan 1942, mutta onko kyseessä lehti, sitä ei haussa näy. Ajansäveltä en löytänyt mistään kirjastosta.
Varastokirjastosta saa kaukolainoja kaikkien yleisten kirjastojen kautta. Ota yhteys kotikuntasi kirjastoon ja kysy sieltä tarkemmin heidän kaukopalvelukäytäntöään.
Helsingin sanomien haastatteleman Helsingin kaupungin ympäristötarkastajan mukaan linnuista tai oravista tulleiden kirppujen tapauksessa kodin sisätilat kannattaa myrkyttää tarkoitukseen soveltuvalla kaupoissa myytävällä hyönteismyrkyllä. Lisäksi paikat pitää imuroida huolellisesti ja imurin pölypussikin olisi myrkytettävä. Sohvanpäälliset, jotka voi irrottaa, liinavaatteet ja muut tekstiilit olisi hyvä pestä pesukoneessa tai pakastaa. Tuholaistorjuntayritys suosittelee pesuohjelman lämpötilaksi 90 astetta.
Lähteet:
Helsingin Sanomat 29.6.2014 "Miten lintukirpuista voi päästä eroon?"
Ludetorjuntayrityksen sivut https://www.ludetorjuntabugbusters.fi/lintukirppu/
Satakirjastojen mobiilikirjastokortti haetaan kirjautumalla verkkokirjastoon https://satakirjastot.finna.fi/.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja siihen liitetyn nelinumeroisen PIN-koodin. Mobiilikirjastokortin viivakoodin löydät omista tiedoistasi kohdasta Kirjastokortit. Tee pikakuvake viivakoodista puhelimen valikkoon. Tällöin mobiilikortti löytyy helposti eikä tarvitse erikseen kirjaautua verkkokirjaston kautta.
Tarkempi ohje löytyy verkkosivuilta https://satakirjastot.finna.fi/Content/verkkokirjasto#onlinecards
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen lainsaadäntö. Kohdasta lainsäädäntö ja hae säädöstekstin perusteella hakusanalla " yksityinen tie" löytyy mm. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 sekä Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä 21.12.2000/1267
Lakitekstin tulkinta on vaativaa, onneksi Kauppakaarelta löytyy myös julkaisu Nevala, Tapio: Opas kesäasunnon lakiasioihin. Helsinki : Kauppakaari, 2000.
Jos saisin itse valita, ostaisin Yrjö Kokon kirjoittaman sadun Pessi ja Illusia. En tiedä löytyykö sitä kirjakaupoista japaniksi, mutta aina kannattaa kysyä. Helsingin Kaupunginkirjaston kappaleet ovat vuodelta 1994. Kirjan nimi on japaniksi Hane o nakushita yousei.
Akateemisesta kirjakaupasta voi tilata ainakin japaninkielisen Kalevalan, Karewaran.
Jos haluat kevyempää kirjallisuutta, voisi Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Ikoo! : No usagi, olla sopiva vaihtoehto. Joka tapauksessa olisi viisainta kääntyä suoraan kirjakaupan puoleen, koska he tietävät omat valikoimansa ja voivat tilata kirjoja eri kielillä.
Kannattaa aloittaa etsimällä Suomen tilastollisen vuosikirjan vanhempia painoksia, esim. 70- ja 80-luvuilta. Tuoreimmissa painoksissa on eritelty "Kirjojen myynti kirjallisuusryhmittäin" -tilasto, mutta esim. vuoden 2002 painoksessa tämä tilasto alkaa vasta vuodesta 1980. Todennäköisesti myös vanhemmista tällainen tilasto löytyy ulottuen aikaisemmille vuosikymmenille.
Tutustumisen arvoinen saattaisi olla myös kirjamyynnin ja kirjakauppojen historiaa käsittelevät teokset kuten esim. Kohtaamispaikkana Akateeminen - ensimmäiset sata vuotta. Akateeminen kirjakauppa, 1993.
Jos näistä ei löydy apua, yhteyttä voisi ottaa vielä Kirjakauppaliittoon http://www.kirjakauppaliitto.fi/ .
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
