Monissa suuremmissa kirjastoissa on lasten kuvakirjoissa otettu erikseen tunteita käsittelevät kuvakirjat. Kannattaa kysyä kirjastostasi, onko heillä ne erillisessä paikassa, jolloin paikallaolevat löytyvät helposti.
Tässä joitain tunteita käsitteleviä kuvakirjoja:
-Kaapo Kanin känkkäränkkä / kirjoittanut M. Christina Butler (kiukku, kiukuttelu)
-Onni-poika tahtoo kaiken / Sanna Pelliccioni (kiukku, kiukuttelu)
-Jakke ja Simo / Anneli Kanto (pettymys)
-Tuleeko vaari vielä takaisin? / Timo Parvela (suru, kuolema)
-Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg (empatia)
-Tänään olen aurinkoinen / Gillian Shields, Georgie Birkett (ilo, suru, vihaisuus)
-Paavo on reilu kaveri / Thierry Robberecht (ilkeys, ystävällisyys)
Lisää löytyy...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa olevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy monenlaista Helsingin historiaan liittyvää aineistoa. Lauttasaaren osalta löytymistä vaikeuttaa se, että Lauttasaari liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vasta vuonna 1946. Materiaalia on myös tätä aiemmalta ajalta, mutta esim. juuri kartoissa ei Lauttasaarta näy.
Helsinki-kokoelmassa on Helsingin puhelinluetteloita, joista ainakin joissakin 1950- ja 1960-luvun luetteloissa on myös kartat katujen nimineen.
Kirjassa Lauttasaaren rakennettu ympäristö (toimittanut Tuulikki Kupiainen) on joitakin karttoja Lauttasaaren rakennuskannasta ennen alueliitosta ja kartat, joista näkyvät vuosina 1946-1981 rakennetut talot. Tämä kirja on myös Lauttasaaren kirjaston...
Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa:
Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003)
Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000)
Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa
et-lehti, runoarkisto internetissä
http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0
Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta,
https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen...
Kerran loppuun suoritettua varusmiespalvelusta ei ole mahdollista käydä uudelleen. Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tarjoavat kuitenkin reserviläisille väyliä ylläpitää sekä kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Miehistöstä aliupseeriksi- ja aliupseerista upseeriksi-täydennyskoulutukset mahdollistavat myös etenemisen vaativampiin tehtäviin reservissä.
Lisätietoja mm. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sivuilta:
https://intti.fi/reservissa
https://mpk.fi/
Turun kaupunginkirjaston varastolehtiluettelosta ( http://vallu.turku.fi/ ) voi katsoa mitä vuosikertoja lehdistä saa lainaksi. Osoitteesta http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/aihe3.html#puut löydät Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin tilatut puutarhanhoitoaiheiset lehdet. Kaikki kyseiset lehdet ovat saatavissa Julinin lehtilukusalista lukuun ottamatta lehteä Allt om trädgård, joka on poikkeuksellisesti saatavilla vain pääkirjaston aikuistenosastolta. Julin ei anna kotilainaksi kuluvaa vuosikertaa. Alla on lueteltu vuosikerrat lehdistä, joita Julinista voi lainata kotiin. Laina-aika lehdillä on kaksi viikkoa, ja kaikkia lehtiä ei ole sidottu erikseen vuosikerroiksi.
4H Pilke: 2003-2004
Hemträdgården: 2000-2004
House &...
Kirja on novellikokoelma, jonka tekstejä yhdistää sama aihe. Kirjan nimestä voi sen päätellä, ja kirjan lukemalla selviävät sankarit ja tapahtumapaikat ja -ajat. Kirja on Rauman kaupunginkirjastossa hyllyssä. Tule siis lainaamaan, niin voit itse lukea kirjan.
Alunperin saksaksi vuonna 1968 ilmestynyt Stefan Olivierin vakoilijaelämäkerta Geliebte Genossin : die Lebensgeschichte der Helga Wannenmacher julkaistiin suomeksi Gummeruksen kustantamana 1969 nimellä Moskovan enkeli : naisvakoilijan tarina. Samana vuonna kirjasta otettiin kaksi lisäpainosta; neljäs painos tuli 1984, ja samana vuonna se ilmestyi myös Koko kansan kirjakerhon kautta.
Kirjastojen kautta Moskovan enkelin saa luettavakseen helposti - tässä malliksi kirjan saatavuus maakuntakirjastoissa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Se on Martta Luostarisen runo KONFIRMAATIO
"Mene lapseni, astu elämääsi" olivat oikeat sanat.
(Tähän kysymykseen asiakas löysi itse vastauksen ennen meitä, tallennamme tiedon tänne muidenkin etsijöiden hyödyksi.)
Talo jalavan varjossa on jossakin vaiheessa ollut videokasettina Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa. Viimeisen kasetin poistamisen jälkeen elokuvan tiedot ovat jääneet tietokantaan - mahdollisesti lisäkappaleiden varalta tai siksi, että luettelointitietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisen DVD-julkaisun yhteydessä.
Ikävä kyllä toistaiseksi Talo jalavan varjossa -elokuvaa ei ole ollut kirjastoille tarjolla DVD-tallenteena. Mielellämme sitä kyllä hankkisimme, jos voisimme. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia kaupallisesti tarjolla olevia elokuvia kirjastoihin ei tekijänoikeussyistä voida hankkia: kirjastoilla täytyy olla hankkimiinsa DVD-levyihin tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Tämä asettaa omat valitettavat...
Laulun sanat löytyvät ilmeisesti nuottikirjasta ”112 kitaralaulua” (Musiikki Fazer, 1964). Minulla ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta osoitteesta https://finna.fi löytyvän Viola-tietokannan mukaan sen alkusanat ovat ”Mitä minä teen noilla rilloilla”. Rilloista voisi hyvin päätellä, että laulussa saatetaan mainita hevonenkin. Sen mainitaan olevan kansansävelmä.
Laukaan ryijy on niin kutsuttu elämänpuuryijy. Elämänpuuryijyjä on kudottu pääasiassa Saarijärvellä, mutta tavattu myös Karstulasta, Laukaasta, Äänekoskelta, Uuraisilta, Hankasalmelta ja Rautalammilta. Puu on ornamentiikan suosituimpia kuvioaiheita. Sillä on lähtökohtansa toisaalta assyrialaisessa elämänpuussa, toisaalta Vanhan testamentin hyvän ja pahan tiedon puussa. Yksityiskohdista saa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä: Keski-Suomen ryijyt, 1982. Sihvo, Pirkko: Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt, 2009.
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/...
Toivottavasti ymmärsin kysymyksesi oikein.
Löysin seuraavat tiedot: "GPX-tiedosto on tiedostomuoto, joka mahdollistaa GPS-tietojen (geotietojen) tallentamisen ja käsittelyn. Voit tallentaa omat GPS-tietosi reittijälkenä Outdooractive-sovelluksella tai tuoda GPS-tiedoston sivustollemme, jotta voit muokata reittijälkeä ja julkaista sen sitten reittinä. Voit myös ladata jo olemassa olevien reittien tiedot omalle laitteellesi."
Tiedoston voi avata:"Sovelluksessa: Android: Avaa haluamasi reitti ⇒ valitse "Lisää" ⇒ valitse "Lataa GPX" ⇒ GPX-tiedosto on nyt ladattu ja on saatavilla laitteesi "Lataukset"-kansiosta. Napauta "Jaa" lähettääksesi tiedoston eteenpäin.
Verkkosivuilla: Kun...
Täällä pohjantähden alla -trilogia on käännetty englanniksi: ensimmäinen osa ilmestyi 2001, toinen ja kolmas 2002. Ensimmäinen osa on jo pääkaupunkiseudun kirjastoista lainattavissa, mutta toinen (ja kolmas) vasta tulossa, eli tällä hetkellä teosta ei saa kirjastosta. Suurimmista kirjakaupoista sitä voi ostaa.
Lasse kirjoista ensimmäinen on Lasse ekaluokkalainen, sarjassa on useita kirjoja
ja viimeisin ilmestynyt on Lasse ja superäiti. Lasse kirjat ovat ruotsalaisten
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittamia ja suomeksi ne on kääntänyt
Tuula Kallioniemi, joka on yksi suomalaisista tämänhetken parhaista lastenkirjailijoista. Lasse-kirjat ovat humoristisia ja sopivat nuoremmille kuin samojen kirjailijoiden kirjoittamat Bert-kirjat. Lasse kirjoja on kaikissa kirjastoissa Helsingissä hyvin saatavilla. Sopivat n.8v.-.
Maistraatin verkkosivuilla osoitteessa http://www.maistraatti.fi/ on otsikko Nimiasiat. Siitä avautuvalta sivulta pääsee kohtaan, jossa voi kysyä etu- ja sukunimien lukumäärää Suomessa.
Etunimitilaston mukaan Suomessa on syntymävuosina 1899-2006 ollut yhteensä 9873 Erika-nimistä naista ja 4 miestä. Vuonna 2006 on 149 tytölle annettu nimeksi Erika.
Lappeenrannan kirjaston kortin saat vain käymällä henkilökohtaisesti Lappeenrannan kirjastossa. Kirjastot eivät lähetä kirjastokortteja postitse. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään. Voit kysellä tarkemmin Lappeenrannan kirjastosta: kirjasto@lappeenranta.fi.
