Runon nimi on Satu ja sen on kirjoittanut Lauri Pohjanpää (1889-1962). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pohjanpää, Lauri. Lastenrunoja. 1962.
Tämän runon haluaisin kuulla 3. Toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen. Tammi, 2000.
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
Osoitteesta http://www.vaasa.fi/satama pääset katselemaan laivavuoroja väleillä Vaasa-Uumaja ja Vaasa-Härnösand (varsin lähella Sundsvallia). Suoraa yhteyttä Sundsvalliin en löytänyt, Poriin kai on ollut sellainen suunnitteilla, mutta ei liene toteutunut...
hei,
Tässä muutamia teoksia josta voisi olla apua:
Bengtsson, Niklas; Kauhua ja kirmailevia kummituksia - kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta.
Hänninen, Harto; Verikekkerit - kauhun käsikirja. Otava, Helsingissä, 1996.
Haamulinnan perillisiä - artikkeleita kauhufiktioststa. 1760-luvulta 1990-luvulle. Toim. Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen. Kirjastopalvelu, Helsinki, 1992.
Fear itself - the horror fiction of Stephen King 1976-82. Edited by Tim Underwood & Chuck Miller. Pan books, London, 1990.
Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi Helsingissä.
Katso myös Makupalojen englanninkieliset kauhulinkit:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm
lisäksi:
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20011202/sa11.shtml...
Internetiin liittyvästä lainsäädännöstä kertovia teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi sanahakua käyttäen antamalla hakusanoiksi internet lainsäädäntö. Näin saat viitteiksi mm. teokset Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet, Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 2002, ja Wirzenius, Arno: Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä, Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000. Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta. Sisäasiainministeriö on julkaissut teoksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti, Helsinki :...
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
Luettelo Anni Polvan Tiina-kirjoista löytyy tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-aikajarjestyksessa-anni-…
Helsingin kaupunginkirjastossa olevat Tiina-kirjat löydät Helmetistä, http://www.helmet.fi/ sanahaulla. Kirjoita hakulaatikkoon Polva Anni Tiina.
Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä, mukana on paljon uusia painoksia, joitakin kasettikirjoja ja myös pari videota.
Klikkaamalla teoksen nimeä saat selville saatavuuden.
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Tässä muutama nettisanakirja:
http://www.ilmainensanakirja.fi/
http://www.sanakirja.org/
http://dictionaries.travlang.com/FinnishSpanish/
Linkkejä espanjan kielestä kiinnostuneille:
http://www.tkukoulu.fi/~jatta/eslinkit.html
Kirjan oikea nimi on Neuvostoliitto suomalaisten silmin. Se löytyy vielä Mikkelin pääkirjaston varastosta, ja haetaan sieltä tarvittaessa lainaan tai kaukolainaan. Poistettavia kirjoja ei voi varata ennakolta ja koska tuo kirja on siirretty varastoon niin ei sitä olla poistamassa.
Kirjaa voi kysellä www.antikka.net, siellä se on ostettavissa ,hinta on 5e
Eeva-Liisa Mannerin ja Salvatore Quasimodon yhteyksistä ei ole kirjasto- ja tietokantahauissa tullut esille mitään. Oletus vaatinee varsinaisen tutkimuksen eli aineiston läpikäymisen. Eeva-Liisa Mannerin lyriikasta on paljonkin tutkimuskirjallisuutta, tässä muutamia:
HÖKKÄ, Tuula, Mullan kirjoitusta,auringon savua : näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernistisuuteen, 1991
ITKONEN, Matti, Zenit - ulkoisesta sisäiseen, 1994
MATTILA, Pekka, Anomalioiden osuus Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa 2, 1974
RUNOSTA runoon : Suomalaisen runon yhteyksistä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan, 2004
HÖKKÄ-MUROKE, Tuula, Eeva-Liisa Manner, parabeelien lyyrikko, 1981
SUSPIROS,SOSPIRI : tutkielmia ja esseitä Eeva-Liisa Mannerin...
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta...
Rosti -sana löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja
(SKS julkaisuja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus), 1969 alkaen Suomen kielen etymologinen sanakirjassa, ruotsissa jo vuonna 1939.
rosti ja paikannimi Rosti ´tulisijan rautainen arina, rakoarina /Ofenrost´, arina, polttouuni, halstari, paahdin.
Sana on todennäköisesti saksalaista alkuperää, saks. rost = ruoste, josta se on tullut myös Suomeen.
Kielitoimiston sanakirjan vastaus, (löytyy verkosta):
rosti = säleikön t. ristikon muotoinen arina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/Rosti
Hajua on kuvailtu esimerkiksi näin:
"– Se oli hirveän vahva, paha ja pistävä haju, Gisle Sjöberg kertoo Ilta-Sanomille.
– Se oli vähän kuin valkosipulin ja sipulin haju kertaa 50. Ei ole vastaavaa tullut eteen."
Sipoolainen eläinlääkäri hoiti haisunäätää: Vaimo laittoi yöpymään telttaan viikoksi - Lemmikit - Ilta-Sanomat
Toisenlaista kuvailua taasen löytyy täältä: Nuuhkaise tuoppiasi: sehän lemahtaa haisunäädältä! (iltalehti.fi)
"Haisunäädän eritteen lemu (engl. skunky) alkaa nousta aurinkoisella terassilla oluttuopissa jo vartissa. Jotkut kutsuvat tätä tuoksua "valon" hajuksi.
Haisunäädän eritteen hajua alkaa muodostua valolle altistuneessa oluessa, koska oluen valmistuksessa käytetään...
Lyhyt vastaus kysymykseen on “kyllä, mutta”. Niin kuin monesti tekijänoikeusasioiden kanssa on, yksinkertaista vastausta ei kuitenkaan ole.Tekijänoikeuden kannalta turvallisin vaihtoehto on käyttää esitelmässä itse otettuja kuvia. Muiden tekemien tai ottamien kuvien käyttö muuten kuin yksityisessä käytössä sen sijaan vaatii yleensä tekijän luvan; esimerkiksi kaverin ottamaa kuvaa siis voi käyttää omassa esitelmässä kaverin luvalla.Suurimmalla osalla kouluista on kuitenkin käytössä Kopioston kopiointilupa, jonka Opetushallitus on hankkinut varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, maksuttomaan toisen asteen koulutukseen sekä valtionosuutta taiteen perusopetukseen saaville oppilaitoksille. Kopiointiluvalla kuvia saa käyttää...
Hei Outi!
Kirjakauppojen "mitä Suomi lukee" top ten löytyy internetistä.
Esim. viime vuoden marraskuun lopun tilasto löytyy sivuilta:
http://booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/suo4998.htm.
Koko vuoden ajalta tätä listaa ei ole, vaan vuoden aikana julkaistaan
näitä tietoja useampaan otteeseen. Marraskuun lopun tilanne varmaan
vastaa aika hyvin koko vuoden tilastoa ihan oman arvioni perusteella.
Kirjastojen kohdalla tilanne on vähän toinen.
Listalle saattaa kivuta jokin vanhempikin teos, jos esim. kirjan
pohjalta tehdään elokuva, teatterikappale tms.
Samaten kirjailijoiden merkkipäivät, juhlavuodet, kirjailijavierailut
kirjastoon etc. näkyvät heti lainausmäärien lisääntymisenä. T
Tilastoja "vääristää" myös se tosiasia, että kirjastoon...
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen...
Kannattaa tutustua Suomen lainsäädäntöön www.finlex.fi-sivuilla. Säädöksiä tutkimalla voi tehdä johtopäätöksiä.
Aiheeseen liittyviä säädöksiä ovat mm. seuraavat:
- Jätelaki 1072/1993
- Laki jätelain muuttamisesta 1040/2004
- Laki jätelain muuttamisesta 452/2004
- Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta 1037/2004
- Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997
- Valtioneuvoston asetus eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä 180/2005
- EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EY
Kari Marttisen kirjassa Yrityksen ympäristövastuut (Kauppakaari, 2000) viitataan luvussa Vastuu jätteistä ja jätehuollosta pakkausjätteisiin ja tuottajavastuuseen. Kirjan sivulla 178 mainitaan:
"Kuluttajalla tai pakkauksen loppukäyttäjällä on...
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
