Hetekassa pitäisi olla täysin turvassa ukkoselta, jos heteka on sisätiloissa, sillä sängyllä ei ole tällöin suoraa yhteyttä maahan tai katolle. Talon materiaalit toimivat ukonilmalla erittäin tehokkaana eristeenä ja siksi sänky, oli se mitä materiaalia vain, on turvallinen paikka.
Salama iskee taloissa usein katon korkeimpaan kohtaan ja erityisesti mahdolliseen ukkosenjohdattimeen. Ukkosenjohdatin johtaa sähkövarauksen katolta maahan turvallista reittiä. Jos ukkosenjohdatinta ei ole, salama etsii muun, mahdollisimman helpon reitin maahan ja valitsee usein reitikseen esimerkiksi putkiston tai lämmitysjärjestelmän metalliosista koostuvan verkon. Sänky on kuitenkin harvoin näihin yhteydessä millään lailla ja talon sisällä ukkoselta on...
Tässä joitakin ehdotuksia:
Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä
Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Humoristeja ovat myös Veikko Huovinen, Kalle Isokallio, Arto Paasilinna, Tuomas Kyrö, Sinikka Nopola, Erlend Loe ja Alexander McCall Smith.
Kirjaa voi etsiä myös itse helmet-haun avulla www.helmet.fi. Klikataan perinteinen aineistohaku ja hakusanoiksi laitetaan huumori ja kaunokirjallisuus. Hakua voi rajata suomenkielisiin kirjoihin. Sillä tavoin saa luettelon kirjoista, joista voi etsiä sopivaa lukupiirikirjaa.
Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
Kirjastovirkailijan tutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa kirjastoalan opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Ammattikorkeakoulutusta kirjasto- ja tietopalvelualalle järjestetään Turussa täydennyskoulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto_ja_t… tai nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjastojatie…,
samoin Seinäjoella http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Koulutusalat/AMK-tutkinnot/Kirjasto--ja…
sekä Oulussa http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/aikuiset/?ak_osio=kuvaus&lv=s2….
Yliopistotutkinnon voi suorittaa
Tampereella http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/sis/iti.html,
Oulussa http://www.oulu.fi/...
Kätevimmin kirjastossamme olevat mikrofilmit löytää Internetsivuiltamme osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.html
Tuolla sivulla on muutakin hyödyllistä tietoa sukututkijalle sekä alla olevat linkit mikrofilmiluetteloihin:
Mikrofilmit - ja kortit kirkonkirjoista paikkakunnittain
Voudintilejä Satakunnan alueelta
Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrofilmit paikkakunnittain.
PIKI-verkkokirjastosta (Internetissä www.tampere.fi/kirjasto/piki/ ) on vähän hankala hakea mikrofilmejä, sillä aineistovalikosta puuttuu mikrofilmi-vaihtoehto. Asiasanalla kirkonkirjat ne kyllä löytää, mutta mukaan tulee muutakin aineistoa ja hakutulokseksi saa yli 700 löytynyttä teosta. Kannattaa rajata hakua toisella...
Klassisessa kaunokirjallisuudessa itsemurha esitetään jostain syystä usein traagisten naissankarien ratkaisuna elämän ylitsepääsemättömiin ongelmiin.
Klassisia itsemurhaan päätyviä kirjallisuuden hahmoja ovat Anna Karenina Leo Tolstoin samannimisessä romaanissa sekä Rouva Bovary, Gustave Flaubertin intohimojen ja ristiriitojen repimä naispäähenkilö.
Tuoreemmista teoksista voisi mainita Jeffrey Eugenidesin romaanin Virgin suicides - kauniina kuolleet, jossa itsemurhaan päätyy kokonainen sisarusjoukko.
Klassikko on tietysti myös Johann Wolfgang von Goethen romaani Nuoren Wertherin kärsimykset, jossa onnettomasti rakastunut nuorukainen lopulta ampuu itsensä.
Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta...
Mm. Nettietsivät-sarjastaan tunnetusta kirjailija Michael Colemanista on hyvä artikkeli Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan -kirjassa. Kirja löytyy Pihtiputaan kirjastosta.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:
http://www.michael-coleman.moonfruit.com/
Tagalogin kielikursseja löytyy seuraavanlaisia:
Opi tagalogia, 2002 (CD-ROM)
Talk more : tagalaog, 2000 (CD-ROM)
Travel talk Filipino (Tagalog), 1998 (1 kirja + c-kas.)
Pilipino (Tagalog) phrasebook & dictionary, 2007 (1 kirja + 1 cd)
Aspillera, Paraluman S. : Basic tagalong for foreigners and non-tagalogs, 1991
Näitä voi kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta. Lisäksi löytyy sanakirjoja englanti-tagalog-englanti ja jopa Suomi-filippiino/tagalog-suomi : sanakirja : diksyonaryo/Dictionary, 2010.
Ainakin helpompaa olisi löytää tietoa Dancehall reggae -musiikista. Mm. näistä kirjoista löytyisi:
- Dancehall : the rise of Jamaican dancehall culture / Beth Lesser
- Roots rock reggae : An oral history of reggae music from ska to dancehall / Chuck Foster
- Populaarimusiikin tyylisuunnat / Risto Rauhala
- Reggae! : Jamaikan pop 1959-1997 / Heikki Hilamaa & Seppo Varjus
Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dancehall
Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800...
Pelvis on lantion yleismaailmallinen lääketieteellinen nimi. Myös englannin kielessä lantiosta käytetään sanaa pelvis. Elvis Presley sai aikoinaan lisänimen "Elvis the Pelvis", siitä syystä että keikutti esiintyessään lantiotaan tavalla, joka oli niihin aikoihin ennenkuulumatonta.
Ville Valo on kotoisin Helsingistä, mutta hänen kotiosoitettaan emme pysty sinulle kertomaan. Olet varmaan jo käynyt HIM:n kotisivuilla? http://www.heartagram.com/
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
