Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa.
Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21
1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat....
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481) on hyvä lähtökohta vuokralaisen oikeuksien selvittämiseksi. 23§ (Vuokranantajan vastuu toimenpiteistään) määrittelee, milloin vuokralaisella on oikeus korvaukseen vuokranantajan toimenpiteen tai laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. Runsaasti havainnollistavaa lisätietoa ja esimerkkitapauksia aiheesta löytyy Ari Kanervan ja Petteri Kuhasen kommentaariteoksesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (Kiinteistöalan kustannus, 2011), jota suosittelen lisälukemiseksi.
Koirien käyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä löytyy tietoa useista koirakirjoista. Kirjoja selailemalla selviää, että paniikkihäiriön sijaan puhutaan enemmän koirien käyttäytymishäiriöistä, arkuuksista ja peloista.
Tässä muutama vinkki:
100 vinkkiä koiran käytösongelmiin http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1982520?lang=fin
Pieni koirankoulutusopas : hyvätapaisen koiran koulutus ja käytösongelmien korjaaminen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854653?lang=fin
Pelkopurija ja huomionhakija : koirien käyttäytymisongelmista ja niiden hoidosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1350142?lang=fin
Lisäksi verkosta löytyy kirjoituksia koirien käyttäytymisestä pelko- ja stressitilassa:
http://www.narulelu.com/...
Pisteittää vai pisteyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskekskuksen julkaisema Nykysuomen perussanakirjan (1992) mukaan pisteittäminen merkitsee paitsi pisteiden tekemistä ja pisteillä merkitsemistä, myös sitä, että antaa jollekin pistearvon. Sanan suositeltu muoto on totta tosiaan pisteittää, vaikka pisteyttäminen onkin vakiintunut kielenkäyttömme.
Hakuaika Vantaan kaupungin kesätyöpaikkoihin, myös kirjastoihin, on maaliskuun loppuun mennessä, joten tältä vuodelta on valitettavasti jo myöhäistä. Hakulomakkeita saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja sinne ne myös palautetaan. Hakemukseen voi laittaa toivomuksen, mihin kirjastoon ensisijaisesti haluaa.
Aivan vastaavaa satua ei kokoelmistamme tai verkkolähteistä löytynyt. Ainoa pöllöjä ja niiden lasten kauneutta käsittelevä satu löytyi kokoelmasta Sadun ja seikkailun maailma: Kaukana metsässä, sadun nimi on Kotka ja pöllö, kirjoittanut Eulalia Ross.
Sadussa kotka aikoo syödä pöllön lapsineen, mutta pöllö lupaa lentää vain öisin ja jättää hiiret ja linnut kotkalle, jos tämä säästää sen ja poikasten hengen. Pöllö kertoo kotkan tunnistavan lapsensa siitä että nämä ovat maailman kauneimmat linnunpoikaset. Kotka etsii myöhemmin saalista ja näkee pöllönpoikaset, jotka näyttävät siitä rumilta ja niinpä se syö ne. Pöllö itkee kauhuissaan poikasiaan, jotka ovat kuten kaikki lapset, äitinsä mielestä kauneimpia.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Dr. Seussin "How the Grinch Stole Christmas" -kirjaa ei näytä löytyvän, mutta se on saatavissa ainakin Mikkelin pääkirjaston lastenosastolla. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön lähimmässä kirjastossasi. Mikäli olet helsinkiläinen, voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös verkon kautta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm .
Dr. Seussin kirjoja ei ole suomennettu.
Sana saippua on germaaninen lainasana kantamuodosta 'saipon'. Suomen kielessä sana on esiintynyt erilaisina murreversioina, kuten saiput, saipo, saipoo,
saip(p)io jne. Suomen kielen etymologisen sanakijan mukaan sanasta on mainintoja suomen kielessä 1600-luvulta lähtien. Suomen kielen sanojen alkuperästä voi lukea muun muassa seuraavista teoksista:
- Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (Ulla-Maija Kulonen, päätoim.)Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000.
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.
Saksalaisesta kirjailijasta Gabi Adamista ei löydy tietoa kirjoista. Kirjasammosta löytyvät Adamin
teokset suomeksi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf98fefa5-2e21-4d7c-945b-1…
Illikainen on pohjois- ja peräpohjalainen sukunimi. Nimen uskotaan juontavan juurensa heprean Eliaksesta, joka on saanut venäjässä asun Ilja. Ilja on myös ortodoksinen pyhimys. Karjalaisilla on nimestä ollut muodot mm. Ilja, Iljo, Illi, Illo, Illukka, Illu.
Illi-sukuiset nimet saattavat olla alkujaan myös skandinaavisen henkilönimen Ille - muunnoksia.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet (2000)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Eeva-Liisa Mannerin runo on kokoelmasta Kuolleet vedet: sarjoja yleisistä ja yksityisistä mytologioista, jonka on julkaissut Tammi vuonna 1977. Kirjasta on otettu toinen painos vuonna 1993.
Risto Rasan runo on kokoelmasta Rantatiellä. Julkaisija on Otava ja julkaisuvuosi 1980
Tämän tyyppisiin VR:n asioita koskeviin kysymyksiin saa nopeimmin vastauksen ottamalla yhteyttä suoraan VR:n valtakunnalliseen puhelinpalvelunumeroon 0600-41900, tai antamalla palautetta VR:n nettisivujen kautta. Palautteisiin vastataan!
Soitto VR:lle antoi seuraavanlaista tietoa.
Jos koko vaunu ja yksikkö matkaa suljettuna asemalta toiselle on kyseessä juuri siinä vaunussa oleva tekninen ongelma: ovet eivät toimi, wc:t eivät toimi tms. Erikseen tiedottaminen on VR:n tapa kertoa matkustajille heti. Kyseiseen vaunuun on saatettu myydä ennakolta lippuja ja sinne ei sitten pääsekään.
Pitkään luettelointityötä tehnyt kollega osasi kertoa, että tässä on varmaankin kyseessä ns. ”esiö”. Teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. Helsingin yliopiston kirjasto, 2006, on seuraavanlainen määritelmä käsitteelle: Esiö= ”Julkaisun nimiösivu(t) (tai nimiösivun vastine) kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a (tai nimiösivun vastinetta) edeltävät sivut.” Englanniksi ”esiö” on ”preliminaries”, ruotsiksi ”försättsblad”
Nimiösivu taas on määritelty Kansalliskirjaston sivulla seuraavasti: Nimiösivu on julkaisun alussa oleva sivu, jossa tulee ilmoittaa vähintään seuraavat julkaisun tunnistamiseen tarvittavat tiedot: tekijä / tekijät, nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä), osan numero ja...
Kyseessä on varmastikin Sielun Veljien kappale On mulla unelma, jossa siniristilippu esiintyy parissa säkeessä varsin provosoivassa yhteydessä. Kappale on peräisin levyltä L´Amourha, joka julkaistiin kesällä 1985. Suomalaisten äänilevyjen tietokannan mukaan kyseistä kappaletta ei ole julkaistu singlenä.
Teos Jee jee jee : suomalaisen rockin historia tietää kertoa, että Rockradion Jukka Haarma sai kanavajohtaja Keijo Savolaiselta nuhteet sallittuaan Sielun veljien esittää livelähetyksessä kyseisen kappaleensa. Rytmi-lehden Sielun veljien haastattelussa (Rytmi nro. 6/2005) mainitaan myös Tamperelainen -lehdessä ilmestynyt pääkirjoitus, jossa yhtyettä syytetään itsenäisyyden symbolin rienauksesta.
Tarkkaa ajankohtaa tälle mediakohulle en...
Lapin suojeluskuntahistoriakirjassa: Maa ponteva Pohjolan äärillä on (Mikko Uola, Lapin sotilasläänin perinneyhdistys 2005) on kuva Sieppijärven talosta s. 287
ja ainakin yksi toinen kuva s. 84 suojeluskuntalaisnaisista sisäpuuhissaan ehkäpä tässä samaisessa talossa.
Aki Ollikaisen kirjassa Routalattiat, Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen (Heikki Peura Oy 2005, 525 s.) on myös kuva Malan tuvasta ja muuta suojeluskunta(kin) historiaa Sieppijärveltä.
Paikallishistoriaa voi lukea myös esim omakustannekirjoista:
Helena Liikamaa. Satan sukukirja (1986) mikä on paitsi sukukirja myös historiamuistelus
Taimi Korteniemi. Mie, Taimi Wilhelmiina Korteniemi (2002, toimittaneet Oivi ja Juhani Korteniemi) missä on kyllä eniten Pellon...
Ruotsista löytyy Vi Tippa-lehti (www.vitippa.com), joka vastannee eniten suomalaista Veikkaaja-lehteä. Tanskalainen www.tipsbladet.dk- sivusto kuuluu samaan sarjaan.
Useimmissa maissa vedonlyönnistä vastaavat keskenään kilpailevat yritykset, toisin kuin esim. Suomessa ja Ruotsissa, joissa pelaamisesta vastaa valtion omistama monopoliyhtiö. Siinä missä Veikkaaja-lehti taustoittaa Veikkaus Oy:n urheilupelejä, muissa maissa urheilulehdet vihjaavat useiden eri vedonvälittäjien kohteita.
Brittiläinen alan klassikko oli vuosina 1859-1998 ilmestynyt Sporting Life, joka keskittyi erityisesti sikäläisten urheiluvedonlyönnin ykköskohteisiin, hevoskilpailuihin. Lehden perinteitä jatkaa www.sportinglife.com- sivusto
Monet suuret eurooppalaiset...
Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/til/synt/tau.html) mukaan vuonna 1974 Suomessa syntyi 31 853 poika- ja 30 619 tyttövauvaa eli yhteensä 62 472 lasta. Tilastossa ovat mukana vain elävänä syntyneet lapset.
Teoksessa Rönkkö, Pekka ; Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899) on s. 52-59 Teosanalyysin lähtökohtia. Niin ikään siitä selviää että Hyökkäys on öljymaalaus kankaalle 200x140 cm. Siitä tehtiin lukuisia painokuvia ja kortteja.
Malminkartanon kirjastossa ja muissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tulostaa. Tulosteen hinta on 40 senttiä. Värillisen ja mustavalkoisen tulosteen hinta on sama. Tulostus tapahtuu asiakastietokoneelta, jonne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortti ja pin-koodi. Jos korttia ei ole, voi saada kertakäyttöisen vierailijatunnuksen, kunhan esittää kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Tulosteiden hinta ja muut maksut löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
