Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Karl Fazer oli sukujuuriltaan sveitsiläinen, ja saanut oppinsa Pietarissa ja Pariisissa.
Ks. Fazerin sivuilta yrityksen historiaa
http://www.fazer.fi
Kirjavinkkejä:
Donner, Jörn
Fazer 100 [vuotta]
[Helsinki]: Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor
Karl Fazer 1891 - 1951
Helsinki: O.Y. Karl Fazer A.B., 1951
Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
Sanomalehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin kaupunginkirjastossa. Aamulehden vanhoja vuosikertoja ei kuitenkaan löydy mikrofilmeiltä http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla http://www.kansalliskirjasto....det.html
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Pi...ffs=1230
Ilta tullut on Roomaan -kappaleen nuotti löytyy Scandia-Musiikin vuonna 1959 julkaisemasta nuotista. Nuotti on ainoastaan Suomen jazz & pop arkistossa:
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
On mahdollista saada nuotti kaukolainaan käsikirjastolainaksi eli kirjastossa käytettäväksi oman lähikirjaston kautta.
Valtatie 66 löytyy alkuperäisellä nimellään Route 66 monesta eri julkaisusta ja nimellä Valtatie 66 ainakin Esa-Markku Juutilaisen nuotista Musa, osasta 9. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jussi Raittinen. Suomenkieliset sanat löytyvät erikseen esim. Rokkipokkarista (2011) ja vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 100.
Dylan Thomasin runon "Fern Hill" suomennos löytyy useammastakin teoksesta.
Tuomas Anhavan suomennoksena runo sisältyy mm. seuraaviin teoksiin:
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (toim. Maunu Niinistö, WSOY , 1967)
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim Jarkko Laine, otava, 1991)
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (toim. Helena ja Martti Anhava, Otava, 2003)
Aale Tynnin suomennos sisältyy kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa" (WSOY, useita painoksia)
Saat runon Tuomas Anhavan suomennoksena kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon sinulla jo on tietoa Riitta Vartista. Käytettävissäni olleista kirjallisuuden historioista ym. hakuteoksistä hänestä en löytänyt mitään. Löysin kuitenkin muutaman lehtiartikkelin, joista toivottavasti on hyötyä sinulle.
Simonen, Katri: Kirjailija Riitta Vartti ja omantunnon matkojen anti, Kumppani, 1999 ; 3 ; 9-11, Haastattelu. - Riitta Vartin teokset: Sun lapsuutes, Pispalan enkeli, Nuoruuden yliopistot, Naaraan aika, Taifuunivuosi
Peltonen, Hannele: Orvokkinsa oloinen nainen : jos suurten ikäluokkien tuntojen tallentaja Riitta Vartti olisi mies, häntä olisi kaikesta ylistyksestä huolimatta juhlittu sittenkin eri tavalla, Kansan uutiset (KU), 1997-08-08
Harjula, Kristiina, Riitta Vartti :...
Mustekynän - tai kuivamustekynän eli kuulakärkikynän - muste voi itse asiassa olla muunkin väristä kuin sinistä, esimerkiksi mustaa, punaista tai vihreää. Todennäköinen syy sinisen musteen käyttämiselle on se, että ennen värikopioiden aikakautta sinisellä musteella tehty allekirjoitus osoitti allekirjoitetun dokumentin alkuperäisyyden. Mustavalkoisessa valokopiossa allekirjoitus näyttää mustalta, joten mustalla kynällä allekirjoitettua alkuperäistä dokumenttia on vaikeampi erottaa valokopiosta.
Sinisen musteen käyttäminen yleisesti on todennäköisesti historiallisesti melko uusi ilmiö, sillä arkistoissa olevissa todella vanhoissa dokumenteissa on yleensä käytetty mustaa mustetta (ja mahdollisesti punaista kohdissa,...
Oletan sinun etsivän kirjallisuutta lähinnä liiketaloudelliselta kannalta. Haku asiasanalla kumppannuus tuottaa Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&374320353&default&defa… viitelistan josta sopivin teos aiheeseesi näyttäisi olevan jo löytämäsi kirja. Myös Satu Kiiskisen teos Prosessien johtaminen ja ulkoistaminen (WSOY, 2002) käsittelee kumppanuutta liiketaloudellisena käsitteenä.
Hakutulos sisältää myös muita viitteitä joiden sopivuus aiheesi selviää osittain kirjojen tarkempiin tietoihin sisältyvistä asiasanoista. Voisit käyttää haussasi asiasanana termiä kumppanuus. Myös termeillä verkostoituminen ja yritykset sekä yhteistyö ja yritykset löytyy mahdollisesti...
Suomen kansallisbibliografian ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Eino Leinon tuotannosta on englanniksi käännetty:
Helkavirsiä (Whitsongs. Kääntäjä Keith Bosley. 1978).
Musti (Musti, lyhennelmä. Kääntäjä John Desborough. 1986.)
Moment musical. Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin. Kääntäjä Aina Swan Cutler. 1978.
Hymyilevää Apolloa ei siis näytä englanniksi löytyvän.
Vapaakappaleiden luovuttaminen Helsingin yliopiston kirjastolle perustuu vapaakappalelakiin. Siihen voi tutustua osoitteessa http://www.finlex.fi . Valitse otsikoista Lainsäädäntö, sitten Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuruutuun: Vapaakappalelaki ja erikseen: Vapaakappaleasetus, niin saat esiin linkit itse teksteihin. Vaihtoehtoinen hakutapa on Haku asiasanoilla. Tällöin asiasanan ’vapaakappale’ takaa avautuvat linkit kyseiseen lakiin ja asetukseen.
Lain mukaan painotuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle maksuttomina vapaakappaleina. Vapaakappaleiden on oltava täydellisiä ja siinä asussa kuin niitä julkisesti levitetään. Lisäksi...
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa.
Kysymäsi v. 1939 100mk:n setelin yleisimmin esiintyvä arvo on 8 euroa. Lähdeteos: Suomen rahat arviohintoineen 2002: keräilijän opas (Numismaattisen aikakauslehden erikoisnumero) ISBN 951-95236-9-3
Lisätietoa numismaatikoista löytyy muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Myös antiikki- ym. keräilymessuilla on usein tapana olla...
Shakespearen näytelmästä Hamlet on useita suomennoksia, joita on hyvin saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Paavo Cajanderin käännös on vanhin. Muita suomentajia ovat ainakin Yrjö Jylhä, Eeva-Liisa Manner ja Veijo Meri.
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Silver Creekin nelikko -sarjan kirjoittajaksi on merkitty Beth Kincaid. Tämän nimistä henkilöä ei ole oikeasti olemassa. Nimimerkin takana on kirjailija K.A. Applegate, joka on kirjoittanut mm. Animorphs-, Everworld- ja Remnants-sarjoja. Wsoy:n sivuilla on tietoa Applegatesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312. Englanninkielellä tietoa löytyy enemmän mm. Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/K.A._Applegate
Kirjasarjasta ei ole kovin paljon tietoa saatavissa.
Pollux-kerhosta http://www.polluxinfo.com/ kannattaa kysyä lisää.
Sarjasta on suomennettu kolme kirjaa:
Takaisin satulaan, Voiton huumaa ja Romanssin pauloissa
Elsa Lindberg-Dovlette (1874-1944), suomalaissyntyinen ruotsinkielinen kirjailija, meni vuonna 1902 naimisiin persialaisen prinssin ja diplomaatin (mm. Pietarissa ja Tukholmassa) Arfa-ud-Dovleh Mirza –Riza-Khanin kanssa (prinssi kuoli vuonna 1926). E. Lindberg otti nimekseen Dovlette (fem. muoto nimestä Dovleh)-Khanoum. Hän käytti myös nimeä prinsessa Mirza Riza-Khan (Arfa).
Elsa Lindberg-Dovletten teoksia ovat mm. Haaremin ristikon takaa. Pohjoismaalainen nainen itämaalaisen puolisona. (1925) ja sen jatko-osa Häät Bosporin rannalla (1932).
Kirjassa ”Haaremin ristikon takana” on elämäkertatietoja kirjailijasta ja siellä sanotaan mm. seuraavaa:
"Elsa Lindberg, joka on ollut jo kohta kaksikymmentä vuotta naimisissa kuuluisan persialaisen...
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ termillä bibliografinen valvonta löytyy pdf-tiedostoja, joissa termi on määritelty, esim.
http://www.protsv.fi/stks/signum/200504/5.pdf ja Vuokko Palosen lisensiaattityössä määritellään bibliografisen valvonnan osa-alueet
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/lisuri00040.pdf .
Informaatiotutkimuslehdessä asiaa on myös käsitelty http://ojs.tsv.fi/index.php/inf/index .
Ja esimerkiksi kirja Godden Irene P: Operations and management käsittelee aihetta.
Helsingin kaupunginkirjaston vuodelle 2009 hyväksytyn talousarvion mukaan kaupungikirjaston tilikauden tulos on - 34 792 000 euroa. Tuloja on yhteensä 2 647 000 euroa, menoja 35 939 000 euroa ja poistoja 1 500 000 euroa. Koko kaupungin hyväksytty talousarvio vuodelle 2009 löytyy Helsingin kaupungin sivuilta ja kirjaston osalta esityksen sivulta 244:
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/ta_2009_kv.pdf
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/
Kirjastilla on käyttösääntönsä, joissa voi olla kortille alaikäraja. Salon kaupungin kirjastoissa kirjastokortilla ei ole ikärajaa. Jos asiakas on alle 15-vuotias, tarvitaan holhooja takaajaksi. Kortin saa kirjaston kaikista pisteistä. Lapsilla pitää olla mukana kela-kortti ja takaajaksi tulevalla kuvallinen henkilötodistus.
