Daniel-nimi tulee heprean kielestä ja sen merkitys on "Jumala on minun tuomarini" tai "Jumala on minut tuominnut". (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava 2005)
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Olipa kerran elämä jakso 6 on asiasanoitettu muun muassa sanalla uni.
Osa 6 sisältää jaksot: Hormonit; Elämän kiertokulku; Uusiutuminen ja Elämä jatkuu
Tiedot löytyvät mm. Helmet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/record=b1702393~S9*fin
Morris, Miksi kissa kehrää, 1989:
Kissa pesee itseään
- pitääkseen itsensä puhtaana pölystä, liasta ja aterian tähteistä
- pitääkseen turkin sileänä kylmyyttä vastaan
- kesällä levittääkseen turkkiin sylkeä kuumuutta vastaan
- kesällä saadakseen auringonvalon tuottamaa d-vitamiinia
- kiihdyttääkseen karvan tyvessä olevien ihorauhasten toimintaa saadakseen turkin vedenpitäväksi sateella
Saksaksi käännetään ylivoimaisesti eniten suomalaista kirjallisuutta. Vuosina 2002–2012 käännettiin 338 nimekettä. Saksannetun suomalaisen kaunokirjallisuuden listasta tulisi siis varsin pitkä. FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämän käännöstietokannan (ks. linkki alla) avulla on helppo tutkia, mitä kirjallisuutta on saksannettu. Hakutulosta voi rajata esimerkiksi kirjallisuuden lajin, käännöksen julkaisuvuoden mukaan. Käännetyn kirjallisuuden joukossa on tietenkin vanhempaakin kirjallisuutta, mutta uudempi erottuu kyllä listasta helposti.
Suomen Berliinin suulähetystön kotisivuilta löytyy kymmenisen vuotta sitten laadittu varsin kattava lista (ks. linkki alla) suomalaisesta saksannetusta kirjallisuudesta.
Lähteet:
http://dbgw....
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Kaikilla mainitsemillasi valtioilla (niin kuin arvata saattaa) todellakin on vastaavanlainen portaali. Tässä linkit niihin: Ranska http://www.service-public.fr/ , Ruotsi http://www.sverigedirekt.se/ , Kanada http://canada.gc.ca/main_e.html , Saksa http://www.bund.de/ , Yhdistyneet kuningaskunnat http://www.direct.gov.uk/en/index.htm , USA http://www.firstgov.gov/. Sivut löytyvät helposti aivan tavallisella sanahaulla esim. googlen avulla (esim. "USA government services portal", "service portal Germany", "government services France" jne.). Englanninkieliset hakusanat toimivat kaikissa tapauksissa, koska sivuista on tietenkin myös englanninkieliset versiot. Alkukielisillä hakusanoilla pääset ehkä vielä nopeammin samaan tulokseen. Myös EU:n...
Mahdat tarkoittaa elokuvaa "Kun tuomi kukkii" vuodelta 1962. Siinä ovat pääosissa Mauno Kuusisto ja Tamara Lund. Tarkistin Suomen elokuva-arkiston tietokannasta, ettei mainitsemillasi nimillä löydy mitään elokuvaa. Vapaatekstihaulla sanalla tuomi löytyi ym elokuva. Maakuntakirjastoissa ei ole saatavissa elokuvaa "Kun tuomi kukkii", mutta voit tiedustella sitä Suomen elokuva-arkistosta.
http://www.elonet.fi/moviesearch
http://www.sea.fi/arkistopalvelut/
http://www.sea.fi/arkistopalvelut.filmi.html
Olisiko alkuperäinen säe näin: "The leaves fall early this autumn, in wind." Se on peräisin runosta The river merchant's wife : a letter ja sen on suomentanut Tuomas Anhava kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 80 Jokikauppiaan vaimo : kirje. Anhavan suomentamana säe kuuluu "Tänä syksynä ovat lehdet alkaneet pudota varhain, tuulisäillä." Runo alkaa: "Kun minulla vielä oli otsatukka,..."
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri...
Yleisesti ottaen varaus saapuu nopeammin, jos se tulee kaupungin sisältä kuin jos se tulee kaupungin ulkopuolelta. Helsingin kirjastosta toiseen varaus saapuu yleensä 2–3 arkipäivässä. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä...
HSY ohjeistaa tosiaan lajittelemaan liimautuvat muistilaput sekajätteeseen. Post-it -merkkisten muistilappujen valmistajan nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että kyseiset muistilaput voi kierrättää paperina. Syyksi mainitaan, että suurin osa lappujen sisältämästä liimasta poistuu siistauskäsittelyssä, jossa lapuista poistetaan myös väri:
https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/post-it-notes/contact-us/FAQs/
Ilmeisesti lappujen sisältämä väri on yksi syy siihen, miksi ne on neuvottu kierrättämään sekajätteenä. Helsingin kaupunginkirjastolta on vastattu muistilappujen kierrätystä koskevaan kysymykseen vuonna 2010. Kun paperista tehdään uusiomassaa, siitä poistetaan painoväri, mutta läpivärjättyjen muistilappujen kohdalla tämä ei aina...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Kirjastokorvauksiksi sanotaan apurahoja ja avustuksia, joita vuosittain jaetaan valtion varoista kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta, että heidän kirjoittamiaan ja kääntämiään kirjoja pidetään maksuttomasti käytettävissä
yleisissä kirjastoissa.
Apurahoja haetaan kirjastoapurahalautakunnalta. Hakuohjeet ja hakemuslomake löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/tkt/apurahat/kk_apu2.html
Kirjastoille omakustanteet saanee markkinoitua vaivattomimmin käyttämällä välityskanavina Kirjavälitystä ( www.kirjavalitys.fi )ja BTJ Kirjastopalvelua
( www.btj.fi ). BTJ Kirjastopalvelussa voi ottaa yhteyttä tuotepäällikkö Eila Oksaseen ( eila.oksanen@btj.fi, puh: (09) 5840 4521).
Omakustantamisesta on ilmestynyt opaskirja:
Kai Vakkuri:...
Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,...
Kolikon arvoa ei voi sanoa näkemättä kolikkoa. Rahan arvo riippuu siitä, mihin kuntoluokkaan se kuuluu.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas. 2005, selviää, että kuntoluokkia on kaikkiaan viisi, joiden mukaiset hinnat rahoille on määritelty. Esim. jos kolikkosi on tasaisesti kulunut, mutta yksityiskohdat näkyvät lähes selvästi, arvo on kirjan mukaan 3 euroa. Mitä kuluneempi, sen vähemmän sillä on arvoa, kun taas täysin käyttämättömän vuoden 1910 kymmenpennisen arvo kirjan mukaan on 120 euroa.
Viime kädessä asiantuntija pystyy parhaiten määrittelemään hinnan.
