Kerrostaloja ei yleensä enää lämmitetä puulla. Yksittäisissä asunnoissa on edelleen takkoja, joten kaikkia savupiippuja ei välttämättä ole poistettu käytöstä.Lähteet: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Kotitalouksien-suora-saehkoen-kulutus-on-laskussa-mikroaineistot-syventaevaet-tietoja-asumisen-laemmitystavoistahttps://omataloyhtio.fi/artikkelit/vanhan-takan-ja-tiilipiipun-uudellee…
Talouselämä on luettavissa vain Jyväskylän pääkirjastolla ja Kauppalehti pääkirjaston lisäksi Vaajakosken ja Palokan kirjastoissa.Jyväskylän kirjastojen lehtiluettelo löytyy osoitteesta https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/lehtiluettelo. Oikeassa sivupalkissa on lehdet aakkosjärjestyksessä sekä niiden sijaintipaikat kirjastoittain.
Hei!Kyseinen vokaalisatu löytyy ainakin Anne Suessin teoksesta Iltahetken tarinoita. Valitettavasti teosta ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta Iltahetken tarinoita | Varastokirjasto | Finna.fi kaupunginkirjaston kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa ja sen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai käyttäen tätä lomaketta Kaukolainapyyntö.
Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa...
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808
Hei,Ulkonäkönsä puolesta kyseessä voisi olla Puuterikääpä (Postia ptychogaster). Tässä muutama resurssi liityen kyseiseen lajiin: Picture Mushroom, Laji.fiLajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta tai Suomen sieniseurasta.
Sitaatti on peräisin Tšehovin 28.11.1888 päivätystä kirjeestä Aleksei Suvorinille (tarkalleen ottaen Tšehov puhuu "merkityksellisestä elämästä": " -- осмысленная жизнь без определенного мировоззрения – не жизнь, а тягота, ужас.") Tämä kirje ei ole mukana Martti Anhavan toimittaman kolmiosaisen Tšehovin kirjevalikoiman ensimmäisessä niteessä Kirjeitä vuosilta 1877–1890, joten suomennos on peräisin jostakin valitettavasti tunnistamattomaksi jääneestä lähteestä – mahdollisesti jostakin aforismi- tai mietelausekokoelmasta. Joitain tällaisia toiveikkaasti tutkailinkin. Myöskään paljon sitaatteja sisältävästä Henri Troyatin Tšehov-elämäkerrasta sitä en löytänyt.
Runo on nimeltään "Maalaisballadi". Se alkaa: "Linda suki kammarissa kauan hiuksiaan". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Balladeja ja romansseja" (WS, 1967) ja myös esimerkiksi kirjaan Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013).
Andrei Makïnen romaanissa Venäläisiä unelmia (Au temps du fleuve Amour, suom. Annikki Suni, 1999) ystävykset saunovat Siperiassa.Teoksen neljäs luku alkaa lauseella "Sinä talvena me aloimme Samurain kanssa saunoa yhdessä...".
Voisikohan kyseessä olla Väinö Kirstinän runo Rautakaupan ikkunaan. Siinä rautakaupan ikkunassa on vanhantyylisiä öljylamppuja. Mies katselee niitä ja pohtii, että hän voi valita, mihin suuntaan lähtee kävelemään. Runo löytyy Väinö Kirstinän teoksesta Säännöstelty Eutanasia (Helsinki. Tammi, 1973), sekä ainakin kokoelmasta Runoja 1958-1977 (Helsinki. Tammi, 1979).
S‑ryhmä:n data osoittaa, että “hotellijoulua” viettävät suomalaiset haluavat joulun ilman kotitöitä ja valmisteluja. Monet valitsevat valmiin joulupöydän hotellin ravintolassa. On helppoa ja stressitöntä viettää joulu siellä, kun hotellipalvelut hoitavat ruuat, siivoukset ja muut järjestelyt. Hotellit tarjoavat mm. joulusaunan, poroajeluja, joulupukin vierailun ja musiikkiesityksiä. Joulu kaupunkihotelleissa voi viedä nauttimaan esimerkiksi joulutorien tunnelmasta tai kirkkojen joulukonserteista. Hotellijoululta toivotaan myös mahdollisuutta rentoutumiseen, rauhoittumiseen - oltiinpa sitten kaupungissa tai luontokohteessa.Lisätietoa joulunvietosta hotelleissa löytyy helposti vaikkapa googlaamalla.Lähteet:S-ryhmän data: Jouluaaton...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Tietokannoistakaan ei löytynyt mitään siihen viittaavaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sitaatin? Tietoja sen alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä...
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Mahtaisiko kyseessä olla Lauri Pohjanpään runo Metsän puhelu.Säkeistössä neljä sanotaan "Hiljaa, vaiti, kun ihminen itkee, / ihminen itkee suruaan, / hälle on pahoja oltu."
HeiSelvitimme asiaa Uukuniemen rovastilta ja Uukuniemi seuralta. He eivät olleet kuulleet moisesta tapahtumasta. Alla rovastin Erkki Lemetyisen vastaus." Tuolloin kanttorina oli Eino Tiainen. Eino oli kyllä persoonallinen kaveri, mutta moista en ole kuullut. Olisi voinut syntyä erimielisyyttä rov. Saukkosen kanssa! Terv. Erkki"Ei ole mahdotonta, että kuvaamanne tapaus olisi sattunut. Jos näin on käynyt, ei se vaikuta ainakaan jääneen paikalliseen muistiin isona tapahtumana.
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
