Kyseessä on tosiaankin Lauri Pohjanpään runo kokoelmasta Lastenrunoja (1962). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa, 1980).
Hei!Ilmeisesti italialaisistä käännösiskelmistä ei ole olemassa omaa tietokantaa mutta tietoa niistä löytyy eri kirjastojen tietokannoista ja Wikipediasta joihin olitkin jo tutustunut. Näiden lisäksi on olemassa esimerkiksi tällainen sivusto: https://www.tiedonportailla.fi/italianmusiikki/Myös eri musiikkipalveluista (Spotify, Apple Music jne.) löytyy käyttäjien luomia soittolistoja. Myös musiikin tunnistussovellukset (esim. SoundHound) tunnistavat soivan tai hyräillyn kappaleen ja kertovat kappaleen, myös alkuperäisen, tiedot. Myös tältä sivustolta (Kysy kirjastonhoitajalta) saattaa löytyä vastauksia aiemmin esitettyihin kysymyksiin tästä aiheesta. Google-hakuun syöttämällä hakusanat "italialaiset käännösiskelmät", "Saukki...
Evankelis-luterilainen kirkkohallitus on antanut vuonna 2011 suosituksen, jonka mukaan sukututkijoita ei päästettäisi henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Alle 100 vuotta vanhoista kirjoista tietojen saaminen vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta. Virkatodistuksen tilaamiseen löytyy ohjevideo Suomen sukututkimusseuran sivustolta: Kirkonkirjat | Suomen SukututkimusseuraPaimion seurakunnan (ent. Sauvo-Karunan seurakunta) verkkosivuilla kerrotaan, että virkatodistustilaukset, sukuselvitykset, sukututkimukset sekä muut lakisääteiset väestökirjanpidolliset tehtävät hoitaa Porin aluekeskusrekisteri.Virkatodistus ja sukuselvitys - www.paimionseurakunta.fiVirkatodistuksen...
Helsingin Sanomat uutisoi 3.6.2021 pyöräilijöille tarkoitetuista vinoista roska-astioista: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008024448.htmlEn saanut selville, ovatko roska-astiat edelleen käytössä.
Veikko Samulin säveltämästä ja Aappo Piipon sanoittamasta kappaleesta "On lupa toisesta huolta kantaa" ei löydy nuottia Suomen kirjastojen kokoelmista. Ilmeisesti sellaista ei ole edelleenkään julkaistu.
Valitettavasti emme pystyneet tunnistamaan signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa, joita voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointia tekevät mm. Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Helander https://www.helander.com/sell.Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista, kuten Suomen kuvataiteilijamatrikkeli (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi) tai Kuvasto (https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/).Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voi myös olla apua etsinnöissä. Sitä on saatavilla useista kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalaisen+taiteilijoiden+signeerausmatrikkeli&type=AllFields
Tunnetuin naisdesantti Kerttu Nuorteva esiintyy ainakin näissä kirjoissa:Laitinen, Päivi: NaisvakoojatPekka Lounena: Kahden naisen sotaOhto Manninen: Kerttu Nuorteva - Neuvostokaunotar vakoilujohtajanaRislakki, Jukka: Maan alla - Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941 - 1944
Lausetta pidetään yleisesti Peppi Pitkätossun sanomana, mutta käsitys on väärä. Lausetta ei löydy Peppi-kirjoista, eikä se ole Astrid Lindgrenin kirjoittama. Tämä kerrotaan virallisella Astrid Lindgren -verkkosivulla: FAQ - Astrid Lindgren. Tieto löytyy valikosta Popular misquotes eli yleisiä vääriä lainauksia:The Internet is full of quotes attributed to Astrid Lindgren, but without a source to confirm them. Here are some of the most common incorrect quotes:"I have never tried that before, so I think I should definitely be able to do that."This quote is widely available and is often assumed to be said by Pippi Longstocking, but Astrid Lindgren did not write it and there is no known source reference to it.
Suomeksi on ilmestynyt Nancyn äidin Deborah Spungenin kirjoittama Nancy (engl. And I don't want to live this life), joka kertoo Nancyn ja Sidin riipaisevan rakkaustarinan. Kirja löytyy Helmet-verkkohaulla tekijän tai teoksen nimellä: Deborah Spungen Nancy | Hakutulokset | helmet.fiEnglanniksi on julkaistu muita teoksia, esim. Den Brownen "Padlocks - living with Sid and Nancy".
Löysin lorusta version, joka poikkeaa ainoastaan maanantain osalta:Maanantaina makailin, makailin, makailin.Tiistaina jo harkitsin, harkitsin, harkitsin.Keskiviikko viikon taittoi,torstai toiset töihin laittoi.Perjantaina palkan sain,lauantai toi sunnuntain.Lähde: https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/viikonpaivat/ (luettu 26.3.26)
Olit ihan oikeassa. Kyllä se on tuo N. Ja lastenkirjoissa L. Kirjastot myös merkitsevät saman omiin kirjatarroihinsa ja ns. signumeihin, joita ovat pienet (yleensä valkoiset) lappuset kirjan selässä. Sieltäkin tuon voi tarkistaa.
84.2 tarkoittaa, että kyseessä on suomenkielinen, kaunokirjallinen teos (ei esim. tietokirja).
Seuraavassa linkissä on osa Kalevalaa. 15. runo: http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/VIIDESTOISTA.html jossa Lemminkäinen päätyy jokeen ja äiti hänet herättää kuolleista. Kuulemma se on vaarallinen ja kavala, sen yli pitää soutaa kun kuolee. Wikipedia kertoo lyhyemmin ja selkeämmin joesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonelan_virta
Hei
Tässä pari teosta joita on saatavilla Helsingin kirjastojen toimipisteistä. Tarkemman, sinulle sopivimman sijainnin, löydät Kirjastot.fi:n sivustolta:
https://monihaku.kirjastot.fi/
Irene Kristeri: Manian varjossa
Kun läheisen mieli murttuu, toim. Eila Jaatinen
Apua ja neuvoja tarjoaa myös Suomen mielenterveysseura:
https://mieli.fi/fi
Toivottavasti näistä on apua.
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Samantyyppisiä 1970-luvulla julkaistuja teoksia ovat esimerkiksi:
Comfort, Alex: Rakasta hellästi (WSOY, 1972)
Morris, Desmond: Hellyyden anatomia (Suuri suomalainen kirjakerho, 1972)
ja Hytönen, Raitasalo, Tähtinen (toim): Seksologia (Tammi, 1974)
Oheisessa linkissä on kattava listaus Väestöliiton kirjaston Seksuaali- ja ihmissuhdekirjallisuudesta vuosilta 1900-2000 julkaisuvuoden mukaan - sieltä löytyy lisää 1970-luvun aineistoa:
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/e9491313e136fb5b35943e5ea80696ef/1593679796/application/pdf/9890150/Tuulikki%20Nurmi%2014.6.19_final.pdf
