Kyllä, Aino Voipion romaani Keväthalla kertoo Anna Ahlasta ja J. V. Snellmanista ja kuvaa heidän rakkaustarinansa. Romaanista löytyy tarkempia tietoja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasampo-sivustolla: kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41500. Tositarinasta kirjan taustalla taas löytyy tietoa esimerkiksi Rautalammin museon sivulta: rautalamminmuseo.fi/anna-ahla-ja-j-v-snellman/
Kollegat ehdottivat seuraavia kirjoja:Tuomas Vimman Helsinki 12, Toinen ja GourmetKjell Westön Leijat Helsingin ylläNäistä mikään ei kylläkään ole puhdasta viihdekirjallisuutta, mutta muutoin kyllä kuvaavat tuota aikaa.
Voisikohan kyseessä olla Hannu Sunin Röyhkeä opettaja : Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867-1913 (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2014).Röyhkeä opettaja : Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867-1913 | PIKI-kirjastot | piki.fiBiografiasampo
Antamasi tiedot viittaavat parhaiten Monica Hughesin kirjaan "Uniensieppaaja".Risingshadow-sivustolla kirjaa kuvataan näin "Sekasorron aikakaudella suurin osa ihmiskunnan kulttuurista on tuhottu. Arkki Kolmosessa elämä kuitenkin jatkuu. Pieni joukko ihmisiä elää muovikuvun alle rakennetussa kaupungissa, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia. Voimansa he saavat Verkostosta, joka yhdistää ihmisten henkisen energian. ESP-kyvyt ovat huipussaan Arkki Kolmosessa: telepatia ja telekinesia, aisteista riippumaton havaitseminen. 14-vuotias Ruut ei kuitenkaan sopeudu tähän yhteisöön. Hän haluaa poistua vapauteen ja pelastaa Arkki Ykkösen asukkaat tietokoneen orjuudesta. Viimein kootaan retkikunta, joka suunnistaa vihamielisen ulkomaailman halki...
Staava Haavelinna esitti Katrin ja Leenan mummoa Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938).Paimen, piika ja emäntä | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Tähän Kirjaliton suomeksi julkaisemaan sarjaan näyttäisivät kuuluvan ainakin seuraavat teokset:Hawkins: Illuusiologia Steer: VelhologiaDrake: DragonologiaSteer: Monsterologia Hawkins: OseanologiaSands: Egyptologia Steer: AlienologiaSteer: PiratologiaSteer: AgentologiaSteer: MytologiaRaven: VampyrologiaBlythe: DinosaurologiaOsa kirjoista on jo jouduttu poistamaan Helmet-kirjaston valikoimista, mutta halutessasi voit saada niitä kaukolainaksi (maksullinen palvelu). Goodreads-sivusto listaa vielä muutaman kirjan, joita ei ilmeisesti ole suomennettu. (Katsottu 17.12.2025)
Kyseessä on ilmeisesti Päivi Kautto-Niemen kappale Palaa. Kyseessä on suomenkielinen versio Saksan euroviisuedustajan Ireen Sheerin esittämästä kappaleesta Feuer vuodelta 1978. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio.Päivi Kautto Niemi: Palaa https://www.youtube.com/watch?v=H35PbY365c8Ohessa tietoa säveltäjästä ja sanoittajasta sekä Kautto-Niemen singlestä https://finna.fi/Record/fikka.4623462?sid=5224587536#componentparts
Hyvä tiedonlähde on luotettava ja aina kulloiseenkin tiedontarpeeseen sopivan tasoinen. Esimerkiksi, jos sinun tarvitsee tarkistaa vain yksittäinen fakta, vaikka Suomen asukasluku, riittää että etsit tiedon luotettavasta lähteestä, esim. Tilastokeskuksen verkkosivulta. Jos taas kyseessä on laajempi tiedontarve, vaikkapa esitelmän tekeminen, lähteitä on hyvä etsiä useampi ja vertailla niitä.Luotettavan lähteen kriteereistä löytyy napakkaa tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun materiaalista. Myös muut osat tästä verkkomateriaalista auttavat tiedonhaun opetuksessa. Kannattaa tutustua myös Lumme-kirjastojen verkkokirjaston tiedonhakusivuun ja sieltä löytyvään Tiedonhankinnan muistilistaan, jossa esitetään lyhyesti...
Kissaduettoon, eli alkukielellä Duetto buffo di due gattiin, löytyy tarvitsemasi setsemänsivisesta partituurista Duetto buffo di due gatti = Comic duet for two cats. Se löytyy myös Rovaniemen pääkirjastosta, josta voit varata sen.Alla vielä pari linkkiä joista voit ladata ja tulostaa nuotit sanoineen.https://el-atril.com/partituras/Rossini/due_gatti.pdfhttps://www.nhchoiranddrama.net/uploads/2/0/9/2/20923888/duetto.pdf
Lausetta pidetään yleisesti Peppi Pitkätossun sanomana, mutta käsitys on väärä. Lausetta ei löydy Peppi-kirjoista, eikä se ole Astrid Lindgrenin kirjoittama. Tämä kerrotaan virallisella Astrid Lindgren -verkkosivulla: FAQ - Astrid Lindgren. Tieto löytyy valikosta Popular misquotes eli yleisiä vääriä lainauksia:The Internet is full of quotes attributed to Astrid Lindgren, but without a source to confirm them. Here are some of the most common incorrect quotes:"I have never tried that before, so I think I should definitely be able to do that."This quote is widely available and is often assumed to be said by Pippi Longstocking, but Astrid Lindgren did not write it and there is no known source reference to it.
Suomeksi on ilmestynyt Nancyn äidin Deborah Spungenin kirjoittama Nancy (engl. And I don't want to live this life), joka kertoo Nancyn ja Sidin riipaisevan rakkaustarinan. Kirja löytyy Helmet-verkkohaulla tekijän tai teoksen nimellä: Deborah Spungen Nancy | Hakutulokset | helmet.fiEnglanniksi on julkaistu muita teoksia, esim. Den Brownen "Padlocks - living with Sid and Nancy".
Antamiesi vihjeiden perusteella ehdotan kirjaksi Ken Follettin 2010 ilmestynyttä Century-trilogian aloitusromaania Fall of Giants. Se alkaa juurikin kuvauksella 11-vuotiaan Billy-pojan ensimmäisestä työpäivästä walesilaisella hiilikaivoksella. Trilogia kuvaa tavallisten ihmisten pyrkimyksiä parempaan ja oikeudenmukaisempaan elämään 1900-luvun Iso-Britanniassa, Saksassa ja Venäjällä. Ensimmäisessä osassa käsitellään mm. ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous ja naisten pyrkimys äänioikeuteen Britanniassa. Trilogia on käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkieliset osat Fall of Giants, Winter of the World ja Edge of Eternity löytyvät Vaski verkkokirjastosta.
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Hei,
kirjastot ovat kirjastoja, eivätkä asianajotoimistoja. Ne eivät voi vastata kysymyksiin, jotka edellyttävät laintulkintaa. Kirjastot antavat käyttöönsä lainvalmisteluun liittyviä asiakirjoja, mutta ne eivät voi ottaa kantaa siihen, miten lakia yksittäistilanteessa tulkitaan tai sovelletaan. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat esimerkiksi lainvalmistelijat.
Tässä tapauksessa sovellusohjeet tulevat todennäköisesti joko sosiaali- ja terveysministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kannattaa siis olla yhteydessä näihin tahoihin.
Ilta-Sanomia kyseisiltä vuosikymmeniltä ei ole valitettavasti vielä digitoitu verkkoon, mutta lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Valitettavasti kirjastot on suljettu 13.4. asti. Aikaraamisi on sen verran laaja, ettei kirjaston henkilökunta pysty katsomaan lehtiä läpi. Osa työskentelee vielä kirjaston tiloissa, osa on etätöissä. Jos sinulla olisi tarkempi päivämäärä, voisit pyytää apua henkilökunnalta,https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
