HeiSelvitimme asiaa Uukuniemen rovastilta ja Uukuniemi seuralta. He eivät olleet kuulleet moisesta tapahtumasta. Alla rovastin Erkki Lemetyisen vastaus." Tuolloin kanttorina oli Eino Tiainen. Eino oli kyllä persoonallinen kaveri, mutta moista en ole kuullut. Olisi voinut syntyä erimielisyyttä rov. Saukkosen kanssa! Terv. Erkki"Ei ole mahdotonta, että kuvaamanne tapaus olisi sattunut. Jos näin on käynyt, ei se vaikuta ainakaan jääneen paikalliseen muistiin isona tapahtumana.
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
Löysin tiedon, että sarjan Skazana (The Convict) musiikin on säveltänyt Pawel Lucewicz, mutta tunnusmusiikin nimeä ei löytynyt. LähdeIMDb: Skazana https://www.imdb.com/title/tt14417144/fullcreditsIMDb: Pawel Lucewicz https://www.imdb.com/name/nm4591403/?ref_=ttfc_fc_cr
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja...
Hei!Evankelisluterilaisella kirkolla on Suomessa noin 800 kirkkorakennusta, mikä sisältää niin pääkirkot, kyläkirkot kuin seurakuntakeskusten kirkkosalit. Ortodoksisella kirkolla niitä on noin 150, mikä sisältää niin kirkot, tsasounat, rukoushuoneet kuin kappelit. Katolisella kirkolla on Suomessa kahdeksan seurakuntaa, joilla on omat kirkkorakennuksensa. Näiden lisäksi on luonnollisesti useita muita kristinuskon suuntauksia, joilla on omat uskonnolliseen toimintaan tarkoitetut rakennuksensa, mutta näiden lukumäärän ja kirkko-termiin sopimisen arvioiminen on hankalaa.Lähteet:-https://yle.fi/a/20-310445-https://ort.fi/suomen-ortodoksinen-kirkko/-https://katolinen.fi/seurakunnat/
Kyseessä on Hilkka-Helinä Lappalaisen runo Vuokkoja äidille. Runo sisältyy ainakin teoksiin Äideistä parhain : runoja äidille (toim. Tuula Simola, 1997) ja Liljojen aikaan : kukkarunoja (toim. Tuula Simola, 1999).
Televisiossa on 1990-luvulla esitetty Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailua, jota isännöi Salon kaupunki. Lasten laulukaupunki -sivustolta löytyvät kaikki kilpailun voittajat, mutta niiden joukossa olevat hiiri-laulut eivät kuulosta samalta. Kilpailun kappaleista on tehty tallenteita nimellä Salossa soi, joita on lainattavissa kirjastosta, https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Salossa+soi&type=AllFields. Näyttää kuitenkin olevan niin, että kilpailun satoa on esitelty televisiossa aiemminkin kuin 1996, jolloin ilmeisesti ensimmäinen julkaisu on tehty Salossa soi. Uudet lastenlaulut 1996.Voisi kuitenkin olla mahdollista, että Laulukaupunki ry löytäisi omista arkistoistaan laulun. Yhteystiedot sinne löytyvät heidän sivultaan,...
Minun ymmärtääkseni yhteyttä suoraan terminaalista ei ole. Minä kävelisin terminaalista bussin nro 21 pysäkille ja matkustaisin sieltä Rocca al Mareen.. Joko Linnahall tai Mere puiestee -pysäkiltä. Tallinnan bussi- ja raitiovaunuaikataulut löytyvät verkosta jopa suomenkielisinä https://transport.tallinn.ee/#/fi . Aikataululuihin liitteenä on kartat. Niistä voi katsoa vaihtoehtoisia reittejä.
Kirjastosta löytyy erilaisia runoantologioita ja hakuteoksia. Esimerkiksi vanha Martti Haavion toimittama kirja "Ikuisia ajatuksia" (WSOY) ISBN 95100108821 sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin ja juhlapäiviin sopivia tekstejä. Satu Koskimiehen toimittamaan "Tämän runo haluaisin kuulla" -antologiasarjaan (Tammi) on koottu suomalaisten lukijoiden rakkaimmat runot. Runouden ystävän runsaudensarvi sisältää säkeitä suomalaisilta lyyrikoilta aina Leinosta ja Södergranista Kilpeen ja Tiihoseen. ISBN 9789513176655 kovakantinenHääjuhlaan sopiva runo voi olla kaunis ja romanttinen, hauska ja leikkisä, tai se voi kuvastaa kaasoina olemisen merkitystä. Runossa tavallisia aiheita voivat olla esimerkiksi: ystävyys ja tuki (korostetaan kaason...
En löytänyt kyseiselle runolle suomennosta. Se ei sisälly kokoelmaan Shelleyn runoja (1929). Tarkistin myös muun muassa kokoelman Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967), mutta runoa ei löytynyt.LinkkiShelleyn runoja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49257
Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Hei,Eipä näyttäisi olevan ainakaan virallista julkaisua. Voi olla, että johonkin omaan käyttöön on koonnut sellaista, mutta tätä on hankala kaivella esille. Olisiko jollainen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun käyttäjällä tietoa tällaisesta?
Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni.
William Morris mainitaan useissa suomenkielisissä teoksissa. Finna.fi-hakupalvelun avulla löytyvät esimerkiksi nämä suomenkieliset kirjat:Hämäläinen, Pirjo: Jugend Suomessa, 2010Matilainen, Pekka: Belle époque: ihmeellinen vuosisadanvaihde, 2004Kuusela, Tuija: Taiteilijat kirjaimia piirtämässä: Suomen kultakauden kirjataidetta, 2004Hammet, Barbara: Klassista kauneutta: William Morrisin taide ristipistoina, 2010Sutinen, Ville-Juhani: Utopiasosialistit, 2009Lausti, Tapani: Tienviittoja tulevaisuuteen, 2008
Tähän Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan joululauluun en löydä nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://www.finna.fi
Kirja on sen verran vanha, että se löytyy antikvariaattien valikoimista. Tuotetta kannattaa etsiä useamman antikvariantin yhteissivulta. Linkki Antikvaari.fiTällä hetkellä en löytänyt kirjaa listoilta, mutta esim. Finlandiakirja antaa tallentaa sen tuotevahtiin. Linkki sivulle.
Hei, rikoslaki vuodelta 1889 sisälsi 25 luvun, joka koski rikoksia toisen vapautta vastaan. Siinä (1 §) todettiin näin: Joka väkivallalla, uhkauksella taikka kavaluudella ottaa toisen valtaansa, saattaaksensa hänet toisen maan sota- tahi meripalvelukseen, taikka orjuuteen tahi maaorjuuteen, taikka muuhun pakonalaiseen tilaan maan ulkopuolella, taikka avuttomuuteen hengenvaaralliseen paikkaan, tuomittakoon kuritushuoneesen vähintään neljäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.Joka on orjia kaupinnut tai kuljettanut, rangaistakoon vastasanotulla tavalla, ja siihen käytetty laiva menetettäköön.Nykyisessä rikoslaissa puolestaan samassa luvussa on törkeää ihmiskauppaa...
