Eri kirjastoilla voi olla eri käytäntöjä kirjalahjoitusten suhteen, joten kirjoja kannattaa tarjota suoraan omaan lähikirjastoosi.
Yleisesti ottaen kirjastot ottavat vastaan sellaisia lahjoituksia, joille on käyttöä kirjaston kokoelmissa. Kaunokirjallisuudesta tällaisia ovat esimerkiksi uudet teokset, joista on varausjonoa sekä vanhemmat kirjat, joita on vähän kokoelmissa, mutta jotka ovat yhä lainattuja (klassikot ja muut vanhat halutut teokset, joista ei ole otettu uusia painoksia). Tietokirjojen puolelta käyttöä voi olla esimerkiksi sellaisilla ajanmukaisilla ammattikirjoilla ja perusteoksilla, joita käytetään yhä oppilaitoksissa oppikirjoina tai joita muuten lainataan paljon.
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
Todennäköisesti ihminen vain pystyy keskittymään paremmin, kun hän sulkee silmänsä. Voisi siis ajatella, että kyseessä on opittu tapa suojautua ulkopuolisilta häiriötekijöiltä.
'Lameri'-sanalle ei löytynyt merkitystä niin Kielitoimiston sanakirjasta kuin murresanakirjastakaan. Urbaanissa sanakirjassa oli osuma, mutta se on modernimpaa peua kuin nämä kiteeläiset paikannimet. Kielitoimiston paikannimiarkisto tiesi kertoa, että 'Lameri' on ollut myös joidenkin talojen nimi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/suomalain…
Monet lasten kuvakirjat sijoittuvat maatilan eläinten maailmaan, joten kirjan löytäminen oli hankalaa. Muistaisiko joku lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan valikoidusti. Suosittelen olemaan yhteydessä siihen kirjastoon, jonne haluat kirjoja lahjoittaa.
Joissain kirjastoissa on myös kirjakierrätyspisteitä, jonne voi jättää muutaman kirjan.
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Aiemmasta vastauksesta näet väestön ennakkotilaston mukaiset 100 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten määrät ajankohtana 31.12.2023 Suomessa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-100-vuotta-tayttaneita?language_content_entity=fi
Vuoden 2023 viralliset tilastot julkaistaan 19.4. väestörakennetilastossa taulukossa
11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972- (StatFin)
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta voi etsiä historiallisia säähavaintoja:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ainakin Joensuun lentoasemalta löytyy tietoja kysytyltä päivältä
https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Liperi%20Joensuu%20lentoasema:%2010.11.1991%20-%2010.11.1991_aec3f3c7-8206-4f72-bdee-d82c9d3ef3c6.html
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Helmet-verkkokirjaston kuvailutietojen perusteella kuvallisia teoksia tavallisista neuvostoliittolaisista ei ole montaa. Vanhemmissa teoksissa kuvailutiedot ovat hyvin niukkoja, joten on vaikea näkemättä sanoa onko niissä kuvia vai ei. Ainakin yksi teos kuitenkin näyttäisi sopivan kriteereihin:Matkalla Neuvostoliitossa / John Steinbeck ja Robert Capa Wikipediassa kerrotaan teoksesta näin: "Steinbeck ja Capa matkasivat Neuvostoliitossa noin kahden kuukauden aikana vuonna 1947, ja heidän tavoitteenaan oli kertoa tavallisten neuvostoliittolaisten elämästä."Näitäkin voit kokeilla:Kuvia vanhan rajan takaa 1941-1944 / Juha VartiainenNeuvostoliiton koulutNuoret Neuvostoliitossa / Vasili ZaitsikovNaapurimme NeuvostoliittoLähde:Helmet.finna.fi...
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki.
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Aluksi kannattaa lukea kansalaisten oikeudesta tehdä valituksia viranomaisten toiminnasta: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/lainsaadanto-ja-oikeusturva/opas/nain-valitat-viranomaisen-paatoksesta/kansalaisen-oikeus-valittaa-paatoksestaJos tämän perusteella katsoo, että viranomaisen toiminnasta on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus, sitä voi hakea Valtionkonttorista. Kannattaa kuitenkin tutustua Valtiokonttorin ohjeisiin siitä, millaisissa tilanteissa vahingonkorvausta voidaan maksaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_miten-tulee-toimiaValtionkonttorilta voi kysyä neuvoa: vahingonkorvaus@valtiokonttori.fi...
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Hei,Valitettavasti Antti Ketosen lauluun Tähän matkaan tarvitaan kaksi ei löydy nuottia Suomen yleistä kirjastoista. Veikkaukseni on, että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu, ainakaan vielä kaupallisena julkaisuna nuotti-versiona ollenkaan.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Etsin kirjaa WordCat-haulla. Hakusanana käsien fysioterapia eli saksaksi .Physiotherapie von Hand. Rajasin haun painettuihin kirjoihin, aikuisten aineistoon ja saksankieleen. Haku löysi useamman sata kirjaa. Toivottavasti niistä löytyisi selaamalla kaipaamasi teos. Linkki hakutulokseen.
Hei!Kaisa Häkkisen kirjoittaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "sana on vanha balttilainen laina, jota lainanantajataholla vastaa esim. liettuan kepùrè. 'lakki, hattu'. Kypärä on alkuaan tarkoittanut esim. nahasta tai kankaasta tehtyä päähinettä ja on vasta myöhemmin suomessa kehittynyt metallisen tai muun kovasta aineesta tehdyn päänsuojuksen nimitykseksi".
