'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi)
Varmaa vastausta on luonnollisesti mahdotonta antaa, mutta mahdollisesti kyseessä voisi olla libanonilaista alkuperää oleva hashweh. Se ei tosin ole kastike vaan riisiruoka, johon tulee myös mm. rusinoita ja pähkinöitä tai manteleita.Hakukoneella löytyy reseptivaihtoehtoja sekä suomeksi että englanniksi.
Ajalla ennen internet-asioinnin mahdollisuutta matkatoimistot painattivat mainoskatalogeja, joissa esiteltiin kauden matkakohteet hotellivaihtoehtoineen ja joiden perusteella matkoja varattiin. Näitä painatteita esitellään mm. seuraavissa artikkeleissa:Ilta-Sanomat: Tältä näyttivät matkaesitteet 1960-90-luvuilla, https://www.is.fi/matkat/art-2000001225117.htmlTui: Muistatko vielä nämä matkaesitteet? https://www.tui.fi/inspiration/matkaesitteet-ennen-ja-nyt/ Vanhoja esitteitä voi löytää joistakin antikvariaateista. Esimerkiksi sivustolla https://www.antikvariaatti.net/haku niitä saa esiin laittamalla hakusanaksi "matkaesite" ja valitsemalla tuotetyypiksi "lehdet".
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa pelkän kuvituksen kuvailun perusteella. Ehkä joku palstan lukijoista osaa ehdottaa jotain? Ehdotuksia voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Hei,Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan...
Voisiko kyseessä olla Tuula Kallioniemen Kuka rakastaa Ruusua (1997)? Sen päähenkilö Ruusu on kuudesluokkalainen. Hänen luokalleen tulee uusi jännä tyttö nimeltä Sirene. Yhdessä he esimerkiksi pelaavat spiritismiä.
Larin-Kyöstin runo "Lapin joulu" sisältyy esimerkiksi hänen kirjaansa "Sydänpäivän lauluja" (K. J. Gummerus, 1916), joka on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. "Lapin joulu" alkaa sivulta 86 sanoilla "Lauloi lappi lapsellensa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20lauluja&term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20laulu&page=90Erkki Melartinin säveltämä laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).
Oletan kotikuntasi perusteella, että olet Heili-kirjastojen asiakas ja käyttänyt heidän e-kirjapalveluaan. Heili-kirjastojen e-kirjapalvelu on osoitteessa https://ellibslibrary.com/heili Klikkaa oikeasta ylänurkasta Kirjaudu sisään ja laita sinne kirjastokorttisi tunnus sekä pin-koodi. Lainaamasi kirjat löydät Oma kirjahylly -linkin takaa.
Jos käytät kuunteluun Ellibsin sovellusta niin siellä lainasi ovat Kirjahylly-painikkeen (alareunassa) takana.
Voit tehdä toivomaasi kirjaan seutuvarauksen. Jos haluat varata aineistoa verkkokirjaston kautta, kirjaudu ensin sisään verkkokirjastoon kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla / PIN-koodilla. Varaukset ovat maksuttomia koko Kirkes-kokoelmasta, mutta noutamatta jääneestä varauksesta peritään 1,50 € maksu. Noutamattoman varauksen maksu peritään myös lasten ja nuorten aineistosta.
Verkkokirjasto osoite https://kirkes.finna.fi/
Voisiko olla kyseessä Hans de Beerin Pikku jääkarhu ja eksynyt poro [suomentanut Kari Vaijärvi], https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1754237?lang=fin? Kuvausta kirjasta on Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Jos vastaajalla on Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi hän pääsee eKirjaston kautta kirjautumaan Kotimaiset aikauslehdet-palveluun.
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
Palvelun kautta pääsee lukemaan esimerkiksi Suomen luonto -lehteä. Lehden numerossa 1/2022 (etsi ensin lehti ja sitten arkisto) oli Jukka Nortion artikkeli: Myrkyn kylväjät.
Artikkelissa kerrotaan 1960-luvulta 1980-luvulle kestäneistä vesakontorjunta-aineiden levittämisestä. Tarkoituksena oli hävittää lehtipuut ja pensaat, jota havupuut pääsisivät kasvamaan paremmin. Vesakontorjuntamyrkyt vaikuttavat tehokkaimmin 2-sirkkaisiin kasveihin, kuten lehtipuihin ja metsämarjoihin. Sen sijaan havupuut kestävät niitä paremmin.
Vesakontontorjunta aineiden levittäminen...
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Richard Franklinin ohjaamaa elokuvaa Roadgames esitettiin Suomen elokuvateattereissa alkuvuodesta 1983. Helsingissä ensi-ilta oli Studio 3 -elokuvateatterissa 21.01.1983 nimellä "Kuolema kyydissä". https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122413
