Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main
Kattavaa listausta ei löytynyt, mutta ainakin näiltä naispuolisilta sarjakuvataiteilijoilta on julkaistu fantasiasarjakuvaa suomen kielellä: Anne Muhonen, Elli Puukangas, Miila Westin, Tuula Mäkelä, Suvi Sipronen, Mari Luoma, Kore Yamazaki, Sylvia Douyé, Malin Falch, Siiri Viljakka, Wendy Pini, Tiia Salmelin, Hiromu Arakawa, Arina Tanemura, Paula Hihnala ja Aino Louhi. Lisäksi fantasiasarjakuvaa tekevät S. Haltijakäpälä ja Tuisku Hiltunen (mutta en voi varmuudella nimetä heitä naissarjakuvataiteilijoiksi).Listassa on mukana sekä kirjoittajia että kuvittajia. Osa heistä on julkaissut vain vähän ja fantasia on määritelty laajasti. Verkkokirjastossa Keski.finna.fi -sivulla haun voi tehdä asiasanalla fantasiasarjakuvat ja rajaamalla haun...
Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu...
Thomas Jeffersonin elämäkertaa ei löydy suomeksi. Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma Jeffersonista: Helena Rinta-Paavolan Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit (1967). Hieman tietoa Jeffersonista on myös teoksessa Ihmiskunnan 100 suurinta : historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä (1994).LinkitFinna.fi: Helena Rinta-Paavola: Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit https://finna.fi/Record/helka.9912253623506253?sid=5010715370Finna.fi: Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta https://finna.fi/Record/anders.56203?sid=5010715370
Aale Tynnin suomennos García Lorcan runosta Casida IX: De las palomas oscuras sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Siinä sen nimenä on yksinkertaisesti Laulu. Ylioppilaslehdessä julkaistiin 1960-luvulla Pentti Saaritsan tulkinta samasta runosta nimellä Tummien kyyhkyjen Casida. Sen voi lukea Kalevi Seilosen toimittamasta kirjasta Toistasataa runoilijaa : runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä.Casida IX: De las palomas oscuras on peräisin García Lorcan postuumisti julkaistusta kokoelmasta Diván del Tamarit. Sitä ei ole kokonaisuudessaan suomennettu. Yksittäisiä runoja siitä on Matti Rossin suomentamina valikoimassa Runoja (myöhemmät painokset nimellä Andalusian lauluja), ei kuitenkaan tätä.
Vuoden 1990 Keskisuomalaiset löytyvät mikrofilminä Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjastosta ja Kansalliskirjastosta sekä lehtenä Turun yliopiston kirjastosta. Mikrofilmit ja lehdet ovat käytettävissä kirjastojen tiloissa.LinkitFinna.fi: https://finna.fi/Record/jykdok.175266?sid=5028234412Keski-Finna: https://keski.finna.fi/Record/keski.180308?sid=5028235861
Näyttäisi siltä, että kyseisistä runoista ei löydy suomennoksia. Suomenkielisen Wikipedian artikkelien teosluettelojen (sekä Lahden kaupunginkirjaston jo arkistoidun runotietokannan) mukaan Audenilta on suomennettu runotElegia William Butler Yeatsille, Ensimmäinen syyskuuta 1939, Kuulento, Laulu, Musée des Beaux Arts, Nenänpäästä metrin verran ja Se joka rakastaa enemmän. Samojen lähteiden mukaan Masefieldin tuotannosta on suomennettu Lasteja ja Merikuume. Wikipedia ja Finna.fi löytävät Longfellowlta suomeksi vain teoksen Laulu Hiawathasta (myöhemmin pelkkä Hiawatha Aale Tynnin suomennoksena). Yeatsilta Wikipedia mainitsee teoksen Torni ja kierreportaat sekä yhden Aale Tynnin suomentaman runokokoelman Runoja, jonka sisältöä ei...
Historiallisia romaaneja löytyy monenlaisia, ja osa on tosiaan sävyltään selkeästi viihteellisempiä. Lukemiesi kirjojen ja kirjailijoiden perusteella suosittelisin tutustumaan ainakin Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) tuotantoon. Häneltä löytyy useampi sarja, joista omia suosikkejani ovat Lappeenranta/Lehmusten kaupunki ja Kannas -sarjat. Myös Pirjo Tuominen on kirjoittanut laajan tuotannon historiallisia romaaneja. Ann-Christin Antell on ollut viime vuosien uudempi tulokas, joka on kirjoittanut Turkuun sijoittuvaa Puuvillatehdas-sarjaa. Häneltä on juuri ilmestynyt myös uuden sarjan avaus. Ruotsalaisen Katarina Widholmin Betty-sarjaa on luonnehdittu ruotsalaisten vastineeksi Enni Mustoselle. Muita sellaisia, joita olen itse lukenut, ovat...
1950-luvulla Helsingin kaupunginkirjastosta aikuinen sai lainata haluamansa määrän teoksia. Lapsiasiakkaille oli laitettu neljän teoksen raja lainauskertaa kohden. Näin oli 1960-luvulle asti. Lähde: Teos "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005" (2010), sivu 60.
Skiftesvikin novellikokoelmissa Gagarin kinoksessa, Puhalluskukkapoika ja Taivaankorjaaja sekä Tuulen poika on lapsen näkökulmasta kirjoitettuja novelleja.
Vanhan kortin pin-koodi pitäisi toimia uudenkin kortin kanssa. Käytäthän kirjautumiseen uuden kirjastokortin pitkää numeroa, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alta ja vanhaa pin-koodiasi? Jos koodi ei vieläkään toimi, sinun kannattaa käydä lähimmässä Keski-kirjastossa tarkistuttamassa koodi. Tätä kautta emme anna uusia pin-koodeja asiakkaille.
Pellervo-lehdessä 8.10.1931 kerrotaan seuraavaa risuriukuojasta: "Hyvin tarkoituksenmukainen on insinööri Keson suosittelema risuriukuoja. Se tehdään niin, että ojanpohjaan ensin lidotaan hienompaa risua, lehdet tai neulaset ojanpohjaa vastaan ja tyvet ojan laskusuuntaan. Näiden päälle asetetaan kolme tukevaa riukua, kaksi alle rinnakkain ja yksi päälle. Näiden päälle tulee taas kerros hienoa risua, mieluimmin katajanrisuja, latvat peittomaata vastaan ja tyvet alaspäin."
Ainakin Hanna Haurun teoksen Viimeinen vuosi (2021) päähenkilö on syrjäytynyt mies. Kirjasampo: Viimeinen vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Uutta merkkipäivää ehdotetaan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitukselle. https://Sähköposti: almanakka@helsinki.fi"Suomalaiseen kalenteriin tulevista uusista merkkipäivistä tekee päätökset Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus. Uusia merkkipäiviä otetaan kalenteriin kuitenkin varsin harvoin, viime aikoina muutaman vuoden välein. Ehdotuksen voi toimittaa Yliopiston almanakkatoimistoon.Edellytyksenä uudelle merkkipäivälle on, että se on yhteiskunnassa laajasti ja vakiintuneesti useiden vuosien ajan vietetty merkkipäivä. Uusista merkkipäiväehdotuksista pyydetään yleensä lausuntoja eri asiantuntijatahoilta, ja päätökset tehdään niiden mukaan.Anomuksille on hyväksi, jos niiden takana on mahdollisimman laaja...
En ole hyönteistietäjä, mutta tutkin muutamia hyönteiskirjoja ja verkossa saatavilla olevia hyönteisten tunnistamissivustoja.Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kokoinen hyönteinen on kyseessä. Kuvan hyönteinen ei mielestäni näytä seinäluteelta (vrt. https://laji.fi/taxon/MX.230207). Kuvan hyönteisellä on hieman erityyppinen rakenne ja sen selässä on laikkuja. Seinälude on yleensä omenansiemenen kokoinen, eli todella pieni. Se on aktiivinen öisin ja päivisin se piilottelee rakennusten ja huonekalujen rakosissa. Mietinkin, miten todennäköistä olisi, että sen huomaisi kiipeilevän vaatteella päiväsaikaan.Voisit kuitenkin tarkistaa, näkyykö petivaatteissasi luteiden jätöksiä. Onko sinulla puremia? Löytyykö kodistasi muita merkkejä...
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Vartija saa pysäyttää asiakkaan, jos epäilee näpistystä. Väkivaltaa hän ei saa käyttää. Vartija voi ohjata asiakkaan kassalle maksamaan ja pyytää asiakasta poistumaan myymälästä tämän jälkeen. Vartijan on perusteltua ottaa henkilö kiinni vasta teon täyttymisen jälkeen, joten hän voi odottaa, maksaako asiakas tuotteen vai ei.Jos sinulla on pakottava tarve avata tuote kaupassa (esim. kyseessä hätätilanne kuten sairaus, lapsen nälkä) kerro asiasta heti henkilökunnalle ja maksa tuote kassalla. Jos vartija pysäyttää sinut, älä vastustele. Rauhallinen käytös edistää tilanteen pysymistä hallinnassa. Vaikka joissain tilanteissa tuotteen avaaminen voi olla ymmärrettävää, olutpullon avaamista kaupassa ei todennäköisesti pidetä sallittuna, koska...
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Kyseessä olivat ilmeisesti esimerkiksi Cimitero di Poggiorealen pohjoisreunalla, Via del Riposon varrella olevat rakennukset? Ne ovat ilmeisesti erilaisten uskonnollisten veljeskuntien tai hautausyhdistysten rakennuksia, joita lienee käytetty jäsenten hautaamiseen. Ks. esim. A handbook for travellers in southern Italy : comprising the description of Naples and its environs, Pompeii, Herculaneum... (1878), s. 141: https://archive.org/details/ahandbookfortra45firgoog/page/140/mode/2up?q=cemetery
