Kattavaa listausta ei löytynyt, mutta ainakin näiltä naispuolisilta sarjakuvataiteilijoilta on julkaistu fantasiasarjakuvaa suomen kielellä: Anne Muhonen, Elli Puukangas, Miila Westin, Tuula Mäkelä, Suvi Sipronen, Mari Luoma, Kore Yamazaki, Sylvia Douyé, Malin Falch, Siiri Viljakka, Wendy Pini, Tiia Salmelin, Hiromu Arakawa, Arina Tanemura, Paula Hihnala ja Aino Louhi. Lisäksi fantasiasarjakuvaa tekevät S. Haltijakäpälä ja Tuisku Hiltunen (mutta en voi varmuudella nimetä heitä naissarjakuvataiteilijoiksi).Listassa on mukana sekä kirjoittajia että kuvittajia. Osa heistä on julkaissut vain vähän ja fantasia on määritelty laajasti. Verkkokirjastossa Keski.finna.fi -sivulla haun voi tehdä asiasanalla fantasiasarjakuvat ja rajaamalla haun...
Valitettavasti meillä ei yleisessä kirjastossa ole heprean kielen tuntemusta niin, että osasisimme tässä asiassa auttaa. Translitteraatio sanalle nainen verkon mukaan näyttäisi olevan mm. ʼyşh tai isháh tai isha. Heprean kielen asiantuntemusta löytyy esimerkiksi yliopistoista tai myös seurakunnissa, Nykyheprean kesäkurssit - Helsingin Raamattukoulu tai juutalainen seurakunta, Helsingin juutalainen seurakunta.Digi- ja väestötietoviraston nimihausta haulla Issa löytyy osumia, Issa | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto.Etunimilain harkinnanvaraisten edellytysten mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä;2) on vakiintunut...
Tuo asia menee todella kauas historiaan. Nousiaisten nykyistä kirkkoa huomattavasti kaukaisempaan aikaan. En tiedä, kuinka paljon olet jo asiaa selvittänyt. Kannattaa ehkä aloittaa Maskun ja Nousiaisten historiasta. Molempien kuntien historiat voit lainata Maskun kirjastosta. Oja, Aulis : Maskun historia. Uudistettu laitos, 1992Oja, Aulis : Nousiaisten historia 1, 1977Markus Hiekkasen kirja Keskiajan kivikirkot (SKS, 2007) kertoo myös Nousiaisten kirkosta. Ehkä siellä on maininta myös nykyisen kirkon edeltäjistä ja sen papeista. Keskiaikaisia asiakirjoja on kovin vähän. Arkistojen portin aineistosivulta voit saada käsityksen siitä, millaisia asiakirjoja on olemassa. Keskiajan asiakirjatApua voit ehkä kysyä esimerkiksi...
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Moi! Kuvauksestasi tuli ensimmäisenä mieleen Nicky Cruzin "Juokse poika juokse". Kirja on karu klassikko ja muistan itsekin ala-asteella lukeneeni sen ensimmäistä kertaa. En tiedä luettaisiinko sitä nykyään ala-asteella, mutta minulle se on yhä yksi tärkeimpiä kirjoja. Tuossa vielä kirjan kansi. Toivottavasti arvaukseni osui oikeaan ja hyvää juhannusta!
Aale Tynnin suomennos Kainolle rakastetulle Andrew Marwellin runosta To His Coy Mistress sisältyy esimerkiksi teokseen Tuhat laulujen vuotta (1974, s. 213).Runon ovat suomentaneet myös Veijo Meri (Aralle rakastetulle teoksessa Runoni rakkaudesta) ja Kirsti Simonsuuri (Kainolle rakkaalleen Parnasson numerossa 2001:3).
Ilmatieteen laitoksen avoin data -tietoaineiston mukaan Rovaniemellä (havaintoasemat Rovaniemen lentoasema, Rovaniemi Apukka ja Rovaniemen mlk Meltaus) oli vuonna 1972 13 peräkkäistä hellepäivää 26.6.–8.7. Kymmenellä Lapin havaintoasemalla hellettä riitti vielä heinäkuun 9. päiväksi, ja tämä 14-päiväinen helleaalto oli Lapin helle-ennätys aina tähän vuoteen saakka.Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos Lappi on lähipäivinä Suomen lämpimin kolkka – hellettä piisaa koko maahan | Lappi | Yle Lapissa tehtiin uusi ennätys hellepäivissä – Neea Outinen: ”Olen nukkunut joka yö kylmäkalle kainalossa” | Lappi | Yle
Voisiko kyseessäolla Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958)? Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö.https://www.kirjastot.fi/kysy/viimeksi-sain-hyvan-ja-nopean?
Skiftesvikin novellikokoelmissa Gagarin kinoksessa, Puhalluskukkapoika ja Taivaankorjaaja sekä Tuulen poika on lapsen näkökulmasta kirjoitettuja novelleja.
Hei, Suomella ei ole virallista tunnuslausetta tai "mottoa", kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen In God We Trust. Suomen valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle vaakunan. Vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Tuolloin Suomen tunnuslauseeksi ehdotettiin "vapaa, vankka, vakaa". Tätä ei koskaan otettu käyttöön. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret ehdottivat moton virallistamista vuonna 2024.Lähteet:In Good We Trust - In God We Trust – WikipediaSuomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa – tämäkö se olisi? - Suomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa - tämäkö se olisi? | VerkkouutisetLeijonan tarina - Leijonan tarina - Jyväskylän...
Vanhan kortin pin-koodi pitäisi toimia uudenkin kortin kanssa. Käytäthän kirjautumiseen uuden kirjastokortin pitkää numeroa, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alta ja vanhaa pin-koodiasi? Jos koodi ei vieläkään toimi, sinun kannattaa käydä lähimmässä Keski-kirjastossa tarkistuttamassa koodi. Tätä kautta emme anna uusia pin-koodeja asiakkaille.
Kappaletta (tai musiikkikappaletta) vastaava sana on käytössä muissakin kielissä samassa merkityksessä, esim. englannissa ’piece’, josta tulee slangisana biisi, tai ’piece of music’, saksassa 'Stück' (tai 'Musikstück') ja ranskassa ’pièce’ tai ’morceau’. Musiikissa kappale tarkoittaa pienimuotoista sävellystä. Suomessa myös näytelmä voi olla kappale, esim. näytelmäkappale tai menestyskappale. Englannissa on myös termi ’piece of art’, joka on suomeksi kuitenkin ’taideteos’.”New Grove dictionary of music and musicians” -hakuteoksen mukaan termiä ‘piece’ alettiin käyttää pääasiassa instrumentaalisista sävellyksistä 1600-luvulta alkaen. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan valmista kokonaista taideteosta tai kirjallista teosta 1500-...
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin...
Se, mikä perusteos kannattaa omaksi taidehistorian johdannokseen valita, riippuu paljolti siitä, kuinka perusteellisesti haluaa asiaan perehtyä ja miten aikoo aihetta lähestyä. Pikakurssia kaipaavalle on omat kirjansa, seikkaperäisempää otetta tarvitsevalle omansa. Valita voi myös "kertovan" tyylin ja hakuteosmaisen lähestymistavan välillä.Perusteellista otetta haluavalle suosittelisin Kirkes-kirjastojen valikoimasta Hugh Honourin Maailman taiteen historiaa (928 sivua). Hieman tätä tiivistetympää, mutta silti laajaa esitystä tarvitsevalle voisi käydä E. H. Gombrichin Maailman taiteen historia (497 s.) ja ytimekästä otetta kaipaavalle saattaisi riittää Marjatta Tolosen Matka taiteen historiaan (141 s.). Hakuteostyyppistä taidehistoriaa...
Kyseessä olivat ilmeisesti esimerkiksi Cimitero di Poggiorealen pohjoisreunalla, Via del Riposon varrella olevat rakennukset? Ne ovat ilmeisesti erilaisten uskonnollisten veljeskuntien tai hautausyhdistysten rakennuksia, joita lienee käytetty jäsenten hautaamiseen. Ks. esim. A handbook for travellers in southern Italy : comprising the description of Naples and its environs, Pompeii, Herculaneum... (1878), s. 141: https://archive.org/details/ahandbookfortra45firgoog/page/140/mode/2up?q=cemetery
Voisiko kyseessä olla Ivan Calbéracin ohjaama elokuva Opiskelijatar ja herra Henri vuodelta 2015? Siinä nuori opiskelijatyttö muuttaa äreän pariisilaisvanhuksen alivuokralaiseksi. Elokuva on esitetty YLE:llä vuonna 2019:https://areena.yle.fi/1-4192175
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Hei,Suoraa vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Päätteet -mo ja -mö liittyvät usein verbeihin, kuten maalaamo, veistämö jne.Tuo alku on hankalampi. R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (osa 10) on verbi "viessata" merkityksessä "opastaa", "saattaa matkalla".Jos sanan taustalla on tämä, olisi nimi tullut joen merkityksestä kulku- ja kuljetusreittinä.Suomen murteiden sanakirjasta ei löytynyt sopivaa sanaa. Kotuksen sivustolla on Marjo Murron blogiteksti Tonkopuro ja muita Lapin nimiä (https://kotus.fi/tonkopuro-ja-muita-lapin-nimia/), jossa mainitaan seuraavaa: "Lapissa paikannimissä on muun muassa eri-ikäisten porojen nimityksiä, kuten kermikkä ja vuonelo. Kemijärveläiseen asutusnimeen Vuosamokin saattaa sisältyä...
