Taskukirjaston kautta ei voi varata tiettyä lehden numeroa. Nämä varaukset täytyy tehdä Helmetin selainversion kautta.
Mikrobitin numeroiden varaus kyllä onnistuu. Etsi ensin haluamasi numero ja kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Kun olet kirjautunut, lehden numerovalikko aukeaa ja pääset valitsemaan haluamasi lehden.
Mikrobitti:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2220386?lang=fin
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
Kysymyksessä kuvailtua kirjaa ei valitettavasti löytynyt – eikä Pekkaakaan – mutta 1.4.1932 ilmestyneessä Sirkka-lehdessä on tämäntapainen pelkästään p-alkuisia sanoja käyttävä pikku tarina, jossa pässi puskee pientä Pentti parkaa.
01.04.1932 Sirkka : nuorten toveri no 8 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Valitettavasti en löytänyt tietoa näistä esineistä. Ehdottaisin kysymään niiden mahdollista arvoa esimerkiksi vanhojen tavaroiden osto- ja myyntiliikkeestä.
PIN-koodin saat palveluaikana kaikista Keski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos unohdat PIN-koodisi, saat kirjaston asiakaspalvelusta uuden esittämällä kirjastokorttisi ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jos et voi käydä kirjastossa, ota yhteyttä kirjaston chat- tai puhelinpalveluun. Keski-kirjastojen chat-palvelu palvelee arkisin klo 9-16 ja sinne pääsee verkkokirjaston keski.finna.fi etusivun oikeasta alanurkasta.
Professori Hely Tuorila kertoo Yhteishyvä-lehden verkkoartikkelissa näin: ”Taikina ja valmis leivonnainen maistuvat erilaisilta, koska ne ovat aivan eri tuotteita. Vaikka niissä on samat raaka-aineet, ne ovat rakenteeltaan erilaiset. Taikina maistuu suussa makeammalta, sillä siinä rasva, sokeri ja muut ainekset ovat tiiviimmässä muodossa. Kun taikinaa paistetaan kuumassa uunissa, sen joukkoon sitoutuu ilmaa ja leivonnainen kohoaa. Makeus laimenee, ja paistaessa syntyy uusia aromiyhdisteitä."
Linkki: https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tiedatko-miksi-taikina-maistuu-…;
Hei,
Helmet-Finnasta löytyy useita etsimiäsi kirjoja hakusanalla "kuvasanakirja". Voit rajata hakua vielä valitsemalla vasemmalta valikosta "osasto: Lapset ja nuoret".
Tässä vielä suora linkki:
kuvasanakirja | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi)
Kaunokirjallisuuden hakeminen erityisestä aiheesta onnistuu kätevästi Kirjasammosta. Palvelusta löytyy rajatusti myös tietokirjallisuutta.
Haku sanoilla "juhannus" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus%20suomenkielinen%20k…
Haku sanoilla "joulu" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/joulu%20suomenkielinen%20kirj…
Kirjasammon kirjahyllyistä löytyy kokoelma juhannusromaaneja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5203
Jouluaiheista kirjallisuutta aiemmissa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksissa:
Suomeksi kirjoitetuja novelleja ja joulutarinoita: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-jouluaiheisia-suomen-kielella-kirjo…
Jouluun liittyvää kaunokirjallisuutta (...
"Kohtalon korttipöytä" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Esko Kangasjärvi. Kappaleen ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti (2000) ja Pentti Kumpulainen (2011).
”Mystinen nainen” nimisiä kappaleita löytyy useampi. Näistä ei ole julkaistu nuottia.
Peter Yellowstone on säveltänyt kappaleen "Mysterious Lady", suomenkielisen version ”Mystinen nainen” on sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen on levyttänyt Frederik.
K. Tuominen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen ”Mystinen nainen”. Tämän on levyttänyt Jani Niemi & Wiima (yhtye) v. 2011.
Myös Pedro de Pajaro on säveltänyt kappaleen ”Mystinen nainen”. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Eero Aven, ja hän on myös levyttänyt sen vuonna...
Kyse saattaa olla Saara Cantellin esikoisrimaanista Kesken jääneet hetket (Tammi, 2020). Kirjassa Pariisissa valokuvaajana työskentelevä Virve joutuu palaamaan Suomeen, koska hänen Salla-sisarensa on kuollut auto-onnettomuudessa. Sallalta jäi kaksi lasta ja Virve ryhtyy heidän huoltajakseen. Kirja on rakenteeltaan sirpaleinen, siinä muistellaan ja pohditaan, olisiko elämä voinut mennä toisellakin tavalla. Muisto-osioihin sisältyy myös sisarusten lapsuuden kesää liittyviä kohtauksia, jotka sijoittuvat suvun kesäpaikkaan.https://www.tammi.fi/kirja/saara-cantell/kesken-jaaneet-hetket/9789520411602Jos sinulla on ollut aikaisemmin valittuna lainaushistoria, sen olisi pitänyt siirtyä sellaisenaan uuteen Helmet-Finnaan. Varmista, että...
Näiltä sivusoilta voi lukea englanniksi eräitä venäläisia (hallitukselle myötämielisiä) valtamedioita:Pravda (toinen kahdesta Neuvostoliiton alkuperäisen Pravdan jälkeläisestä) - https://english.pravda.ru/Sputnik - https://sputnikglobe.com/RT - https://www.rt.com/
Hei,Robinin Minne isä hatun laittoi löytyy esim. Robinin levyltä Ykkönen. Kyseinen CD on saatavissa mm. Vaski-kirjastoista, Piki-Kirjastoista ja Lapin kirjastoista. Mikäli et ole näiden kirjastojen asiakas, voit tilata CD-levyn kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Säkeet kuuluvat lauluun, jonka Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen kokoama Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 esittelee nimellä Hautausmarssi. Kirjan mukaan se on suora käännös venäläisestä hautalaulusta Vy žertvoju pali (Te kaaduitte uhreina), joka puolestaan perustuu V. H. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Melodiana on N. N. Ikonnikovin noin 1880 säveltämä sotilasmarssi.On todennäköistä, että Hautausmarssi suomennettiin jo vuosien 1905–06 tapahtumien aikana. Suomennoksen tekijää ei varmasti tunneta, mutta Saunion ja Tuovisen mukaan käännös on "tyylistä päätellen ehkä Esa Paavo-Kallion". Suomenkielisen tekstin varhaisin kirjallinen lähde on nokialaisen Frans Oskari Hämäläisen lauluvihko vuodelta 1922; Köyhälistön...
HElsingin kaupunginkirjaston hankinnasta kerrottiin, että ääsääntöisesti suomenkielisen lastenkirjallisuuden osalta ostetaan mieluummin kovakantisia kirjoja, jotka kestävät käytössä keskimäärin pidempään. Toki jos kovakantinen kirja on huomattavasti kalliimpi kuin kovakantiset kirjat tyypillisesti ovat ja valittavana on pehmeäkantinen edullisempi vaihtoehto, voidaanpäätyä myös pehmeäkantiseen.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin...
Aale Tynnin suomennos Kainolle rakastetulle Andrew Marwellin runosta To His Coy Mistress sisältyy esimerkiksi teokseen Tuhat laulujen vuotta (1974, s. 213).Runon ovat suomentaneet myös Veijo Meri (Aralle rakastetulle teoksessa Runoni rakkaudesta) ja Kirsti Simonsuuri (Kainolle rakkaalleen Parnasson numerossa 2001:3).
