Paras kirjasto on jokaisen henkilökohtainen asia. Jokaisella on oma paras kirjastonsa. Paras kirjasto voi olla esimerkiksi oma kirjasto eli kirjasto, missä tulee tavallisimmin käytyä. Oma kirjasto on paikkana tuttu ja siellä työskentelevät ihmisetkin tulevat ahkeralle kävijälle nopeasti tutuiksi. Oma kirjasto on melkein kuin toinen koti!
Kysymyksesi voi käsittää monella tavalla. Suosittua kirjaa, johon on pitkä varausjono voi joskus joutua odottamaan melko pitkään. Mitä nopeammin teet varauksen, sen aikaisemmin saat teoksen. Ehkä tarkoitat miksi uutuuskirja saapuu kirjastoon hitaammin kuin kirjakauppaan? Se johtuu siitä, että kirjan saattaminen lainauskuntoon on melko monivaiheinen prosessi. Oman lähikirjastosi henkilökunta kertoo varmaan mielellään lisää.
Soitin kustannusyhtiö Gummerukseen, joka kustantaa tätä Entrada espanol- kielikurssia ja sieltä kerrottin, että kyseistä kielikurssia ei ole saatavana videona tai dvd:nä.
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat
Hei,
näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoissa librettoa ei ole saatavana englanninkielisenä. Englanniksi libreton on kääntänyt Edward Agate ja painettuna se löytyy ainakin nuottina Cris du Monde/Der Welten Schrei/The Cries of the World. Poeme de Rene Bizet / English version by Edward Agate (tämä linkki British Libraryn kokoelmaan).
Arthur Honeggerin tuotannosta http://arthur-honegger.net-15.fr/en/lyrical-music/
Pikku-Huopalahden kirjasto on tosiaan auki seuraavan kerran 25.2. klo 12 alkaen. Sitä ennen odottamassa olevia varauksia ei myöskään käsitellä.
Varausten nouto-aika on Pikku-Huopalahden kirjastossa yleensäkin pitempi kuin muissa, eli kaksi viikkoa.
Kannattanee soittaa kirjastoon heti 25.2. klo 12 jälkeen.
Hei!:
Vuonna 2019 Suomessa on julkaistu Kansalliskirjaston Finna-haun mukaan yksi kirja, jossa Suomen sotaa käsitellään: Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4305438. Tässä teoksessa käsitellään laajemmin mieskuvaa suoman eri sodissa, joten se ei keskity pelkästään Suomen sotaan.
Voit hakea Suomen sotaa käsitteleviä teoksia kansalliskirjasto.finna.fi:stä.
Helmetin sivuilla lukeekin, että tällä hetkellä vain lainaus-, palautus- sekä varausten noutopalvelut ovat mahdollisia. Lisätietoa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoim…
Hei
Linda Olssonin kirjat voi hyvin lukea missä järjestyksessä tahansa. Ne eivät ole jatkumoa toisilleen. Listauksen hänen kirjoistaan saat esi merkiksi Google-haulla Linda Olssonin kirjat.
Lapsuuden traumat ovat varsin monen psykologisen romaanin teemana, mutta niihin liittyvää omaeläkerrallista ainesta on enemmän tai vähemmän esim. seuraavien kirjailijoiden teoksissa:
Kreetta Onkelin Ilonen talo
Susanna Alakosken Sikalat
Antti Röngän Jalat ilmassa
Tuomas Kyrön Kirjoituskonevaras
Samuli Laihon Lasiseinä
Peter Franzénin Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä
Taija Tuomisen Tiikerihai ja Kuningaskobra
Riina Mattilan Eloonjäämisoppi
Tuosta halukkuudesta antaa opinnäytetyötäsi varten haastattelu sinun on kysyttävä kirjailijoilta itseltään. Uskoisin, että haastattelupyynnön voisi esittää tietylle kirjailijalle vaikkapa hänen kustantajansa välityksellä.
Tätä kohtausta emme muistaneet emmekä löytäneet. Suunnilleen tuohon aikaan televisiossa esitettiin sarja Raid, joka oli varsin suosittu. Venny-sarjassa taas oli kyse taiteesta, mutta ehkä tuollainen lause ei oikein olisi istunut siihen.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Kollega ehdotti Eino Leinon Yö-runoa,
On päivä jo laskenut ammoin ja hiipinyt hiljaisuus,
oi nukkuos poikani nuori, taas huomenna työ on uus.
http://runosto.net/eino-leino/yokehraaja/yo-2/
Tämä kysymys osoittautui varsin vaikeaksi. En löytänyt tuoreita suomalaisia lastenlauluja käännettyinä englanniksi kirjastojen kokoelmista. Etsin Finnasta ja Helmetistä. Violasta eli kansallisdiskografiasta hain lastenlauluja, joiden alkukieli on suomi ja jotka on julkaistu englanniksi, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Helmetistä ainoa englannin kielinen lastenlauluäänite oli 1990-luvun lopulta oleva kasetti Songs of adventure, Othman-Sundell, Margareta, säveltäjä. Espoo : Fg Music, p1998.
Voisikohan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat… tai Suomen...
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Jatkuuko kirjautumisongelma vielä? Ekirjaston vastaavan mukaan valtakunnallisella sivustolla ei ole tällä hetkellä ongelmaa, mutta katkoksia on saattanut olla. Onkohan kyse eKirjastosta vai oman kirjaston e-kokoelmaan kirjautumisesta? Mikäli ongelma vielä jatkuu, kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jonka kortilla olet kirjautumassa. Kirjastohakemistosta löytyvät kaikkien kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Mikäli kyse on Järvenpään kirjastosta (josta meillä ei valitettavasti vieläkään ole pyynnöistä huolimatta yhtään vastaajaa valtakunnallisessa palvelussamme), tässä Kirjastohakemiston yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/jarvenpaa/jarvenpaanpaakirjasto-edf2b/co…
Historiantutkimus ei ole yksiselitteistä ja siksipä on mahdotonta sanoa täysin oikeaa vastausta, etenkin kun kyse on niinkin hankalasti mitattavasta asiasta kuin toivo.
Lytton Strachey toteaa Kuningatar Viktoria -kirjassaan (1927) näin: ”Suuri enemmistö hänen alamaisistaan ei ollut koskaan nähnyt aikaa, jolloin ei Viktoria olisi hallinnut. Hänestä oli tullut heidän maailmankatsomuksensa välttämätön osa, joten ajatus että he olivat menettämäisillään hänet, tuntui tuskin mahdolliselta.”
Kirjailija Stefan Zweig arvioi Eilispäivän maailma -kirjassa (1945), että vuosisadan alun toiveikkuuden taustalla oli neljäkymmentä rauhan vuotta, joka oli voimistanut maita taloudellisesti, tekniikka oli kiihdyttänyt elämänrytmiä ja tieteelliset...
Tässä neljä ehdotusta, mikä kirja voisi olla kyseessä:
Sini Helminen: Veden vallassa (2018)
Helen Dunmore: Ingo : Meren kansa (2006)
Sari Peltoniemi: Vattenporin simpukka (2018)
Reeta Aarnio: Veden vanki (2009)
Mikäli näistä mikään ei ollut etsimäsi kirja, tässä Kirjasammon tulokset vedenalaista maailmaa käsittelevästä kirjallisuudesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50818
