Hei,tässä muutama vaihtoehto:Skimap.org Karttoja eri maista, joissa esitellään hiihtolatuja ja reittejä. Tässä Grönlannin (Greenland) kartat: GreenlandArtic Circle Trail:Tietoa Grönlannista ja vaellusreiteistä, myös talvireiteistä. Arctic Circle Trail - Official website10 Best trails and hikes in Greenland10 erilaista reittiä Gröölannissa, sisältää kartat ja kuvia.10 Best trails and hikes in Greenland | AllTrails
Hei, ilman kuvaa tuotteen pohjasta on vaikeaa arvioida, onko se Kupittaan Saven tuotantoa. Googlen kuvahaulla ei myöskään löytynyt vastaavaa tuotetta. Tässä kuitenkin Laatutavaran sivuilta varmistettujen leimojen luettelo:1920-luku: massaleima, KS Oy TURKU1930-luku: massaleima, MADE IN FINLAND1930-luku: massaleima, KUPITTAA1950-luku: tussisigneeraus, Made in Finland (+ koristeen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet)1950-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvio1960-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvioJos tuotteen pohjasta löytyy jokin näistä leimoista, tuote on varmasti Kupittaan Savea. Lähteet: Kupittaan savi - Laatutavara.com
"Vaeltajan nuotiohymni" alkaa: "Vaarain takaa pilvet punertuu". Sitä lauletaan samalla sävelmällä kuin Elemér Szentirmayn säveltämää laulua "Mustalainen". En löytänyt laulusta levytystä, mutta verkosta löytyy laulun esitys:Laula kanssain nuotiolla ("Vaeltajan nuotiohymni" alkaa kohdasta 13:40-):https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=tDKpjRfkfDw&t=32s
Kyseessä on Karen Wallacen Kelmisiepparit-kirjasarja, joka kuuluu Lukuraketti-sarjaan. Sen osat ovat: Voileipävitsaus, Pähkinäpetos, Kaapattu keitto ja Höpsishyytelö.
Jemo-nimestä ei löytynyt tietoja meidän nimikirjoistamme. Digi- ja väestötietoviraston nimihaun mukaan se on hyvin harvinainen, https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Jemo. Kansainvälisistä palveluista löytyi sukunimiä, https://www.familysearch.org/en/surname?surname=jemo, etunimistä en saanut osumaa. Nimien hakuja on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=etunim…Kotimaisten kielten keskuksen kysymyksissä ja vastauksissa nimien alkuperästä sitä ei myöskään löytynyt, https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-ja-vastauksia/nimien-alkupera…, mutta keskuksella on palvelu, josta voi asiasta tiedustella lisää, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/nimineuvonta/.Myös Suomen...
Kouvolan kävelykadun Sadeseinät-teoksen ovat suunnitelleet Juha Salmenperä ja Johanna Rope. Valmistuksen ja asennuksen on tehnyt Peipohjan kiviveistämö. Manskin avajaiset pidettiin toukokuussa 1998 ja teos valmistui avajaisiin.Teoksen asemointiin on tehty muutoksia 2016. Kirjassa Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä (2016, s. 146 - 149) on kerrottu teoksen saamasta vastaanotosta, mutta ei tekijöiden aatteita teoksestaan. Lähteet: Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä – Wikipediaja linkki Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä -kirjan saatavuustietoihin Kyyti-Finnassa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.552851?sid=5094058972
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
Hei,Jos ilmestyminen on tällä viikolla, tulee se kirjastoihin varmaan ensi viikon lähetyksessä. Kuvailutiedot tulevat varmaankin nopeasti, joten eiköhän ensi viikolla saada kirja lainauskuntoon ja ensimmäisille varaajille.
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
Tässä suosituksia esittämänne kriteerit täyttävistä kirjoista. Yritimme kollegoideni kanssa kerätä kirjoja eri puolilta maailmaa ja suurin osa on naisten kirjoittamia. Toivottavasti näistä löytyy luettavaa lukupiiriinne. Claire Keegan: Nämä pienet asiat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7231168Claire Keegan: Kasvattihttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Nämä sijoittuvat Irlantiin. Molemmat ovat lyhyitä, joten ne voi lukea myös parina lukupiiriin. Isabel Allende: Henkien talo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2124Latinalaiseen Amerikkaan sijoittuva teos, jota voi pitää klassikkona. Yoko Ogava: Muistipoliisi https://www....
Ylen verkkosivuilta löytyi juttu uveavannoista vuodelta 2017. Uveavantoja syntyy etenkin pienempiin järviin tai lampiin, joissa jää ei pääse paksuuntumaan lumen alla. Artikkelin mukaan uveavanto syntyy lumen painaessa jäätä alaspäin. Tämä aiheuttaa jään murtumisen, mikä nostaa vettä ylös. Vesi ikään kuin syövyttää jäähän avannon. Myös pilkkireikä voi laajentua uveannoksi, kun leudolla säällä pilkkireiän tummempi kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä. Uveavantoa voi olla vaikea havaita, sillä se on piilossa lumen alla. Ylen artikkeli uveavannoista
Bon Jovi: http://www.geocities.com/SunsetStrip/Venue/4982/elyrics.html
Corss: http://dir.yahoo.com/Entertainment/Music/Artists/By_Genre/Rock_and_Pop/…
Savage Garden: http://dir.yahoo.com/Entertainment/Music/Artists/By_Genre/Rock_and_Pop/…
Nämä kaikki löytyivät Yahoo:n Music-aihehakemistosta osoite http://dir.yahoo.com/Entertainment/Music/Artists/ katsele sieltä myös muita kiinnostavia bändejä!
Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Kaikkea paikallisesti lainattavaa aineistoa myös kaukolainataan.
Tämä tarkoittaa, että saatte kyllä haluamanne aineiston kaukolainaksi, mutta kaukolainapyyntö täytyy hoitaa paikallisen kirjastonne kautta.
Oululaisesta nuortenkirjailija Sinikka Laineesta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Sinikka Laine-Törmänen, löytyy verkosta valitettavan vähän materiaalia. Se voi johtua siitä, että hän on julkaissut nuortenkirjansa vuosina 1982-1996, eikä häneltä siis ole ilmestynyt nuortenkirjaa yli kymmeneen vuoteen. Oulun kaupunginkirjaston tuottamilta kirjailijasivuilta löytyy kuitenkin hieman tietoja:
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999), toim. Ismo Loivemaa, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, löytyy esittely Sinikka Laineen tuotannosta.
Catharina Gripenbergin runokirja "Ödemjuka belles lettres från en till en" on Porvoon pääkirjastossa paikalla. Voit hakea sen lainauksesta nimelläsi. Toinen kysymäsi teos on lainassa meiltä (eräpäivä 21.6-07). Loviisa on lähin paikka, mistä teos "På diabilden är huvudet proppfullt av lycka" on saatavissa tällä hetkellä. Koska tämä kirja kuuluu kokoelmiimme emme voi kaukolainata sitä muualta. Jos sinulla on mahdollisuus, voisit hakea sen itse Loviisan pääkirjastosta. Soittamalla Loviisan kirjastoon voit pyytää, että he ottavat kirjan sivuun sinua varten. Loviisan pääkirjaston puhelinnumero on: 019-555 330.
Tämä kysymys on sen verran spesifi, että se kannattaa osoittaa erikoiskirjastolle. Viikin tiedekirjasto on avoin kaikille tiedontarvitsijoille ja voit lähettää sinne kysymyksen kysymyslomakkeella
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/kysykir.htm
Toinen mahdollinen paikka, josta saisit vastauksen kysymykseesi on VTT. Kysymyksen voit laittaa menemään osoitteeseen tietopalvelu@vtt.fi
Helsingin kirjastojen Enter ry:n opastuspaikat löydätte esimerkiksi alla olevasta linkistä Enter ry:n sivuille. Kannattaa muistaa, että opastusta on myös muualla kuin kirjastoissa. Kirjastojen opastuksiin pitää varata aika. Ajanvarauksen voi tehdä soittamalla suoraan kirjastoon.
Enter ry:n opastuspaikat https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/#token-2377769
https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/
Digitalkkarit opastavat mm. Kallion, Itäkeskuksen, Kannelmäen, Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Pasilan ja Vallilan kirjastoissa. Digitalkkarit ovat datanomiopiskelijoita, jotka suorittavat harjoittelua kirjastoissa. Digitalkkarin yksilöopastuksista voi kysyä lisää suoraan ko. kirjastoista. Myös ajan voi varata...
Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
