Lapin kirjaston kokoelmasta löytyy pohjoissaamen oppikirjoja monen ikäisille opiskelijoille. Esimerkiksi Cealkke dearvvuođaid -kirjasarja on tarkoitettu lukioon ja aikuisopetukseen. Aikuisille löytyy myös kaksiosainen Gulahalan-kurssi. Vállje sámegiela -kirja on tarkoitettu yläkoulun vieraan kielen opetukseen.Alakoululaisille löytyy vielä Gea-sarja, joka alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta.
Vuosaaren kirjastossa ei ole lainattavissa putkitonkeja (putkipihtejä) - kuten ei muissakaan Helmet-kirjastoissa.Lainattavat esineet löytyvät muun aineiston tavoin Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Olisikohan kyseessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa ilmestynyt Usko Moilasen kirjoittama Unohdettu kylä? Sheferijm-kirjablogissa esitellään kirjan juonta: https://sheferijm.blogspot.com/2018/12/usko-moilanenunohdettu-kyla.htmlKirjan todenperäisyydestä on myös aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla https://www.kirjastot.fi/kysy/usko-moilasen-unohdettu-kyla-kuvaa?language_content_entity=fi
Päättelen, että tuskailet uuden finna.helmet.fi-sivuston kanssa. Ihan alkuun ei ehkä kannata mennä tarkennettuun hakuun. Minä etsisin elämäkerrat ja muistelmat erikseen. 1. Kirjoita hakuruutuun elämäkerrat 2. Klikkaa hakuruudussa olevaa pientä kolmiota, jolloin sen alta avautuu nelikohtainen valikko. Valitse aihe. Tällöin olet hakemassa teoksia, joiden sisältönä / lajityyppinä ovat elämäkerrat.3. Klikkaa suurennuslasia, jolloin järjestelmä tekee sinulle haun (yli 14 000 teosta).4. Ryhdy rajaamaan hakutulosta. Käytä hyväksesi vasemmalla olevaa RAJAA HAKUA -otsikon alla olevia rajausmahdollisuuksia.5. Klikkaa KIELI -valikko auki klikkaamalla ja valitse suomi (vähän yli 6000 teosta)6. Valitse AINEISTOTYYPPI-valikon alta KIRJA....
Joukon, Kostin ja Paavon Baby blue (1977) on käännös Neil Sedakan ja Howard Greenfieldin samannimisestä kappaleesta. Sedakan alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Suomenkieliset sanat kappaleeseen kirjoitti Chrisse Johansson. Meillä sen ensimmäisenä levylle lauloi Tapani Kansa.Song: Baby Blue written by Howard Greenfield, Neil Sedaka | SecondHandSongs
Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany
Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?...
Muuttolinnun on sanoittanut ja säveltänyt Mirkka Paajanen.Lähde:Suomen kansallisdiskografia Viola https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5332646#componentparts
Tampereen Pianoseura ry järjestää vuonna 2025 Tampereen pianokilpailun yhteydessä pianosävellyskilpailun, jonka hakuaika umpeutui 15.1.2025. Voittajateos tullaan esittämään pianokilpailussa 5.–15. toukokuuta 2025. Sibelius-museon ja Åbo Akademin säätiön järjestämä Vox Quercus -kilpailu vuonna 2022 oli avoin myös pianosävellyksille, samoin kuin vuonna 2015 järjestetty Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön sävellyskilpailu.Tällä hetkellä ei ole avoimia pianosävellyskilpailuja Suomen säveltäjien kalenterissa, mutta sieltä voi seurata tulevia sävellyskilpailuja. Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Sibelius-Akatemian uutisissa saatetaan myös kertoa tulevista sävellyskilpailuista.Suomen säveltäjät: https://composers.fi/tapahtumatyyppi/...
Kysymys voi olla näistä kirjoista:
Ellis, Mel. Valkoisen suden pako. Valkoisen suden pako | Kirjasampo
London, Jack. Susikoira Valkohammas (romaani) – Wikipedia
Pääkirjaston remontin takia emme pysty selailemaan Ellis Melin kirjaa "Valkoisen suden pako".
Salla Simukan trilogia voisi kyllä sopia hyvin! Lisäksi esimerkiksi Kristina Ohlssonin Lasilapset -kauhutrilogia (ensimmäinen osa Lasilapset) ja Suzanne Collinsin Nälkäpeli-dystopiasarja (1. osa Nälkäpeli) ja Rick Riordanin Percy Jackson -fantasiasarja (ensimmäinen osa Salamavaras), Eoin Colferin Artemis Fowl -fantasiasarja (ensimmäinen osa Artemis Fowl) voisivat myös toimia hyvin!Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä. Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY...
Hei!Näillä tiedoilla ei kovin tarkkaa vaihtoehtoa löytynyt, mutta tässä pari mahdollista vaihtoehtoa jossa paetaan veden äärellä:Cussler, Clive: Jäinen hauta (alkuteos ilmestynyt 1975. Suomentanut Erkki Hakala.)Cussler, Clive: Nostakaa Titanic! (alkuteos ilmestynyt 1976. Suomentanut Juhani Koskinen.)Cornwell, Bernard: Tuntematon vihollinen (alkuteos ilmestynyt 1989. Suomentanut Pirkko Biström.)Johns, William Earl: Biggles Etelämerellä (alkuteos ilmestynyt 1938. Suomentanut Liisa Johansson.)Ehrlich, Max: Kuka minä olin? (alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Erkki Hakala.)Mahtaisiko joku lukijoistamme muistaa kirjan kuvauksen perusteella?
