Hei
Takassa voi valmistaa kaikenlaista. Reseptejä kannattaa etsiä kirjoista jotka käsittelevät joko ruuan valmistamista avotulella, padassa, vuoassa tai uunissa.
Esimerkiksi nämä kirjat Pataruokaa Väntsi, Meri-Tuuli, kirjoittaja tai Avotulilla : ruokaa luonnon antimista Maulavirta, Markus, kirjoittaja.
Ruuan valmistukseen suositellaan lämpömittaria, jolla takan lämpötila voi seurata valmistuksen aikana. Reseptejä täytyy hieman itse osaa soveltaa omaan takkaan sopiviksi.
https://blog.tulikivi.fi/blogit/ruoanlaitto-takassa-on-helppoa-ja-ekolo…
Netistä löytyy myös englanniksi reseptisivustoja. https://www.smokedbbqsource.com/wood-fired-oven-recipes/
https://www.wikihow.com/Cook-in-an-Indoor-...
Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvää aineistoa on kerätty Arkkitehtuurimuseoon. Varmistin kysymällä, että sen arkistosta löytyy myös Alvar Aallon kilpailutyö. Se on tällä hetkellä muun Olympiastadionin kilpailuihin liittyvän aineiston kanssa museon Vantaan kokoelmavarastossa. Dokumenttiin tutustumisesta täytyy siis sopia etukäteen, jotta museo ehtii toimittaa sen Helsingin toimipisteeseen katsottavaksi. Ehdotusta ei ole digitoitu, eli se on tällä hetkellä nähtävissä ainoastaan alkuperäisenä esineenä.
Voit ottaa yhteyttä piirustusamanuenssi Antti Aaltoseen ja sopia hänen kanssaan siitä, miten asiassa on parasta edetä. Antin sähköpostiosoite on antti.aaltonen@mfa.fi ja puh: 04577310480.
Arkkituurimuseon arkiston verkkosivu...
Hei!
Nykyisin helpoin tapa lähestyä kirjastoja lienee sähköpostin lähettäminen kunkin kunnan kirjastoon.
Suomen kaikkien kirjastojen tiedot löydät kirjastot.fi -sivustolta. Sivun keskellä on kohta kirjastot ja sen alla lukee kirjastohakemisto. Kun vielä hakemistosta valitse yläreunasta kirjastot, saat listauksen kaikista kirjastoista. Klikkaamalla kirjaston nimeä löytyy yhteystiedot.
Suosittelen Oodin mediatyöasemia. Ne varataan varaamo.hel.fi -palvelun kautta. Mediatyöasemat eivät ole omissa huoneissaan.
Oodin mediatyöasemat: https://varaamo.hel.fi/search?date=2022-11-21&unit=tprek%3A51342&search=skanneri
Oodin mediatyöasemista Helmetissä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_odotetut_mediatyoasemat_avautuvat(186323)
Lisätietoja voit kysyä : oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
Rambo: First Blood sai Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 4.2.1983.
VHS-levityksen aloittamisesta ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta elokuvan VHS-versiota mainostettiin esimerkiksi Katso!-Videolehden vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa, joten se on voinut olla saatavilla jo loppuvuodesta 1983 tai viimeistään heti alkuvuodesta 1984.
Guy des Cars'n teos Les sept femmes on lainattavissa Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.995132643506253
Tietokantojen mukaan Guy des Cars'n Les sept femmes –teosta ei ole käännetty englanniksi.
https://www.worldcat.org/
Ranskankielisenä teos näyttäisi olevan tilattavissa ulkomailta. Nettikauppoja, joista teos on tilattavissa löytyy helposti googlettamalla teoksen nimellä.
Ainakin Helsingin vuoden 1921 opaskarttaan on merkitty Toukolan viertotie. Se kulkee kohdassa, josta nykyisin Kustaa Vaasan moottoritie alkaa. Katu näyttää jatkuneen Kairon tien risteykseen asti.
Laitan sinulle linkin Historia Helsinki -sivuston opaskarttaosioon. Pääset siitä katselemaan eri vuosien opaskarttoja.
https://historia.hel.fi/fi/kartta
Kyseisellä hakusanalla Helmetistä löytyy nuottivihko: Leijonan pojat. 2 vihko : Lauluja sotapojille ja kotirintamalle / Toimittanut Toivo Rautavaara. Sieltä löytyy Viljo Larkon Kiitos äiti - hyvää yötä. Liekö kyse tästä?
Nuottia voi varata alla olevan linkin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907__S%22kiitos%20%C3…
Vaalikoneissa ehdokas vastaa vaalikoneen laatijan antamiin mielipidekysymyksiin, joskus on myös mahdollista antaa perusteluita. Sen jälkeen vaalikone julkaistaan internetissä ennen vaaleja, ja käyttäjät vastaavat samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaalikone
Vaalikone ei tavallisesti tutki ehdokkaan aikaisempaa toimintaa eduskunnassa, vaan suuntautuu enemmänkin tulevaan vaalitapahtumaan. Tarkoituksena on auttaa äänestäjää löytämään sopiva ehdokas.
Verkossa toimii vuonna 2014 perustettu suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari: https://faktabaari.fi/ Sen sisällöistä voi etsiä esimerkiksi vaaleihin liittyvää aineistoa, mutta sekään ei näyttäisi tutkivan...
Tämä sarjanumero onkin ehkä F587363? Yksittäisen E:n sarjaa en onnistunut löytämään.
Singereiden sarjanumeroita löytyy netistä, F-sarja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos kone tosiaan on F-sarjaa, se olisi valmistettu vuonna 1910 Clydebankissa, Skotlannissa.
Tori.fi:ssä on vanhoja Singer-koneita myynnissä muutamalla kympillä, kalliimmat satasen tienoilla.
Jos omasi on hyväkuntoinen, sen arvosta kannattaa kysyä tarkemmin antiikkiliikkeistä.
Asiaa voisi tiedustella sekä Paasikivi-seurasta että Kirkkonummen kunnasta (Porkkala kuuluu nykyään Kirkkonummeen).
Yhteystiedot:
office@paasikivi-seura.fi
kirjaamo@kirkkonummi.fi
En valitettavasti löytänyt "Kokoelmasta suomalaisia nimiä" digitaalista versiota. Koska kyseisen julkaisun tekijänoikeudet ovat rauenneet, on sen digitaalisen jäljenteen tilaaminen kuitenkin mahdollista Kansalliskirjaston jäljennepalvelun kautta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalveluJos jollain lukijalla on tietoa julkisesta jo olemassa olevasta julkaisun digitaalisesta versiosta, olemme kiitollisia asian tuomisesta ilmi.
Poravasaraa ja sen teräsarjaa ei voi varata Helmet-sivujen kautta. Lainattavia esineitä ei ylipäätään varata netin kautta eikä niitä myöskään toimiteta muihin kirjaston toimipisteisiin. Esineiden palautuskin onnistuu vain samaan kirjastoon kuin mistä ne on lainattu.Ainakin Etelä.-Haagan kirjaston poravasaralle ja sen teräsarjalle on olemassa kirjastossa varauslista. Joissain kirjastoissa esineitä ei voi lainkaan varata, vaan ne voi lainata, kun ne ovat paikalla.Tarkemmat tiedot esineistä ja niiden mahdollisista varauskäytännöistä saa näkyviin Helmet-Finna -sivuilla, kun napauttaa otsikkotekstiä ja saatavuustiedot tulevat näkyviin.
Hei,kyllä se tosiaan mahdolliselta tuntuu. Järvinahkiaista, joka on nahkiaisen mereen vaeltamaton muoto, tavataan ainakin Saimaassa, Pyhäselällä, Höytiäisessä, Päijänteessä, Konnevedessä ja Näsijärvessä. Puruveteen laskeva Lessinpuro sijaitsee järvinahkiaisen yleislevinneisyysalueella.Mainittakoon, että Suomen suurin sisävesissä tavattu nahkiainen tarttui uistimeen Puruveden Hummonselällä marraskuussa 2022. Pituutta kalalla oli 26 cm.Myös nahkiaista pienempi pikkunahkiainen elää sisävesissä. Niitä voi löytää pienistä puroista lähes koko Suomesta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.Lähteet/lisätietoa:https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kalalajit/kaikki-kalalajit/nahkiainenhttps://ahven.net/wp-content/uploads/2021/06/...
Gösta Ågrenin runo Europas katedraler on kokoelmasta Den andre guden (1985). Runon on suomentanut Caj Westerberg ja se on suomenkieliseltä nimeltään Euroopan katedraalit. Runon voi lukea teoksesta Ågrenin runojen kokoelmasta Katve : valittu runous 1955-1985 (1991).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
