Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,...
Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi
Et kerro tarkemmin, minkälaisia kirjastoja tarkoitat. Oletan, että mielenkiinnon kohteena ovat yleiset kirjastot. Kävin läpi yleisten kirjastojen historiaa Suomessa sekä kirjastoammattilaisille kohdennettua ammattikirjallisuutta eri aikakausilta. Läpikäymäni aineisto ei tietenkään ole aukoton, mutta en löytänyt mistään viittauksia siihen, että kirjastokortin hakijoita ja haltijoita olisi arvioitu kuvaamallasi tavalla. Suomessa kirjastojen lähtökohtana näyttää ylipäänsä olevan kansansivistystyö, ja lainaajiksi on haluttu alusta alkaen saada mahdollisimman suuri osa väestöstä, kuten alla olevat esimerkit kuvaavat.A. A. Granfelt muotoili jo vuonna 1905 Kansanvalistusseuran julkaisemassa kirjassa Opas kansakirjastojen hoidossa asian näin: "...
Kakolaa koskevia kirjoja löytyy Helmet-tietokannasta:Lehtinen, Rauno: Kakola: vankilan tarina (2014 ja 2018)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2158848?sid=5165069510https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2350908?sid=5165069510sekä Lehtinen, Toni: Kakolan karkurit : Dynamiitti-Laineesta Lauri Törniin (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2600102?sid=5165069510
Muisteltu satu on vanha englantilainen kansantarina Master of all masters, jonka Joseph Jacobs kirjasi talteen 1890-luvulla. Siinä on päähenkilönä vanha herra, joka nimittää kaikkia asioita ja esineitä omalla tavallaan. Sadun alussa käydään läpi joukko näitä eriskummallisia nimityksiä ja lopussa miehen uusi palvelija osoittaa neuvokkuutensa käyttämällä sujuvasti oppimaansa isäntäänsä herättäessään, kun kipinä on sytyttänyt kissan hännän ja taloa uhkava tulipalo on saatava sammutetuksi.Sellaista suomenkielistä tulkintaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jossa sadun avainsanat olisivat kysymyksessä muistellut. 60-luvulla satu oli mukana Aarteiden kirja -sarjan toisessa osassa Kerro äiti! nimellä Kaikkeinarmollisin Jacobsin nimiin...
Voisiko kyseessä olla Lumikki-kirja? Kirja on pop-up-kirja, jossa on kuva muun muassa Lumikista lasiarkussa, kuvia löytyy tästä myynti-ilmoituksesta, https://auctionet.com/fi/2225339-lastenkirja-pop-up-kirja-lumivalkoinen…. Kannessa on pyöreä aukko, joka on peili, jossa näkyy Lumikki. Finna.fi:stä löytyvät tämän kirjan tiedot, julkaisija on Tammi, sarja Tammen isot kultaiset kirjat ja teksti on Marjatta Kurenniemen. Sitä ei näytä olevan oikein missään lainattavissa, https://finna.fi/Record/fikka.3569071?sid=5189071457 .
Etsimäsi kirja taitaa olla David Macaulayn Maailman salaisuudet : (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla). Se kylläkin käsittelee muitakin luonnontieteitä fysiikan (johon mekaniikka kuuluu) lisäksi.Saman kirjoittajan Kuinka kaikki toimii ja Uusi kuinka kaikki toimii voivat tulla myös kysymykseen. Ne käsittelevät kaikenlaisia keksintöjä.
Yleisradio on digitoinut osan vanhasta radioaineistostaan, ja yksittäisiä kouluradio-ohjelmia tai katkelmia voi löytyä Ylen Elävästä arkistosta sekä satunnaisesti Yle Areenasta.Laajin ja järjestelmällisin kokoelma kouluradio-ohjelmia löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Radio- ja televisioarkistosta. Radio- ja tv-arkiston tietopalvelu vastaa radio- ja tv-ohjelmia koskeviin kysymyksiin ja neuvoo aineiston käytössä.
Tulostaminen USB-tikulta onnistuu kaikissa Helmet-kirjastoissa.Tulostaminen tapahtuu joko asiakastietokoneen kautta tai monitoimilaitteelta. Mikäli kyseessä on jokin harvinaisempi tiedostomuoto, suosittelen varmistamaan vielä, että ne voi tulostaa kirjaston laitteilta. Yleisimpien tiedostomuotojen tulostaminen kyllä onnistuu.
Hei, innokas kymmenvuotias voisi pitää näistä kirjoista:Clarke Susanna: Piranesi. (WSOY 2021). Kirja kertoo Piranesista, joka asuu Talossa, joka koostuu lukemattomista huoneista. Melville, Herman: Moby Dick (Otava). Klassikkokirja, joka kertoo ihmisen taistelusta luontoa vastaan.Hobb, Robin: Kuninkaan salamurhaaja-trilogia. Eeppistä fantasiaa, sarjassa myös muita osia. Adams, Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille. (Otava). Klassikko, humoristinen scifikirja.Kaikki edellä mainitsemani kirjat ovat voittaneet erilaisia palkintoja tai nauttivat klassikkoasemasta. Yt. Asta
Nollan symboli löytyy jo 200-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta, joka löytyi Bakshallista nykyisen Pakistanin alueelta. Siinä se on paikan osoittaja, ei itsenäinen numero. Nykyisenkaltaisen nollan keksi vuonna 628 intialainen matemaatikko Brahmagupta, joka teki siitä keskipisteen positiivisten ja tuolloin myös keksimiensä negatiivisten lukujen väliin.Nollan käsite tunnettiin jo aiemminkin monissa kulttuureissa. Esimerkiksi tähtitieteilijä Ptolemaioksen matemaattisissa teksteissä esiintyy kreikkalainen nolla, ympyrä, jonka päällä oli viiva, jo 100-luvun puolivälissä. Sitä ei kuitenkaan pidetty numerona.Lähteet:Radiohiiliajoitus pidensi nollan ikää puolella vuosituhannella | YleIntiassa keksitty nolla on yksi matematiikan...
Kansalliskirjasto perustelee ratkaisua e-kirjaston sivuilla seuraavasti:Voiko E-kirjastoa käyttää ulkomailla?Mikäli kotikuntasi on Suomessa ja E-kirjasto on käytössä kotikunnassasi, voit käyttää palvelua myös ulkomaan matkojen aikana. Mikäli muutat pysyvästi ulkomaille, palvelu ei ole käytettävissä.E-kirjaston käyttöä ulkomailla ei ole estetty. Verkkonopeuden pitää kuitenkin olla riittävä ja joissakin paikoissa (esim. hotellien langattomat verkot) verkon viive muodostuu liian pitkäksi. Lisäksi monet maat rajoittavat verkkoliikennettä omalla alueellaan. Tämä voi aiheuttaa sen, että E-kirjasto ei toimi kyseisen maan alueella.Miksi E-kirjastoa ei voi käyttää, jos asuu ulkomailla?E-kirjasto on kuntien rahoittama palvelu, jota voivat käyttää ne...
En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.
Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä, https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Jätelaissa 646/2011 säädetään keinoista, joilla jätelain noudattamista valvotaan, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646#L13. Pykälästä 129 löytyvät uhkasakkoa koskevat määräykset.
Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset
ja alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), https://www.ely-keskus.fi/ely-keskukset. Ely-keskuksesta osataan varmaankin kertoa, voisiko tuollaisessa tilanteessa uhkasakko tulla kyseeseen.
Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Ainoita verkkokauppoja, joissa kyseistä kirjaa löytyy edes mainittuina, on Booky ja sielläkin on maininta, että "tuotetta ei ole tilattavana". Myöskään kirjan kustantaneen WSOY'n kirjahaussa tätä teosta ei tullut vastaan, joten on hyvin mahdollista, että painos on täten loppu.
Yksi lähde kirjan ostamiseen voisivat olla joko antikvariaatit tai kirpputorit, tai verkossa toimivat myyntisivustot kuten Tori.fi tai Huuto.net. Näiden kohdalla on kuitenkin hyvä olla tarkkana siinä, keneltä ostaa, ja varmistua että saa oikeanlaisen tuotteen.
Lähteet ja linkit:
https://www.booky.fi/index.php
https://www.wsoy.fi/kirjat
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Jos tarkoitit Arno Kotron, Christer Lybäckin kirjoittamaa elämäkertaa, kirjaa ei valitettavasti voi hankkia kirjastoon äänikirjana. Kirjasta ei ole olemassa cd-muotoista äänikirjaa. Kirjasta on olemassa Otavan kustantama sähköinen äänikirjaversio, mutta sitä ei voi hankkia kirjastoihin. Kustannusyhtiö Otava on päättänyt, että se ei toistaiseksi myy kirjastoille kustantamaan sähköistä aineistoa. Kiellon syynä on se, että sähköisen kirjastoaineiston kirjailijakorvauksista ei ole saatu valtakunnallisesti sovittua. Perinteisenä kirjana kirjaa on toki kirjastossa tarjolla.
Yle uutiset:
https://yle.fi/uutiset/3-11183060
Pasilan kirjaston tiloihin sijoittuvalla Monikielisellä kirjastolla on pääkaupunkiseudun laajin puolankielinen kokoelma. Kannattaa kysyä sieltä.
Ota yhteyttä : monikielinen.kirjasto@hel.fi
Tietoa kirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto
Jatkuuko kirjautumisongelma vielä? Ekirjaston vastaavan mukaan valtakunnallisella sivustolla ei ole tällä hetkellä ongelmaa, mutta katkoksia on saattanut olla. Onkohan kyse eKirjastosta vai oman kirjaston e-kokoelmaan kirjautumisesta? Mikäli ongelma vielä jatkuu, kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jonka kortilla olet kirjautumassa. Kirjastohakemistosta löytyvät kaikkien kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Mikäli kyse on Järvenpään kirjastosta (josta meillä ei valitettavasti vieläkään ole pyynnöistä huolimatta yhtään vastaajaa valtakunnallisessa palvelussamme), tässä Kirjastohakemiston yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/jarvenpaa/jarvenpaanpaakirjasto-edf2b/co…
