Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960...
Kysymyksessä siteerattu lausahdus liitetään tavallisesti Flannery O'Connoriin – kuitenkaan mainitsematta täsmällistä lähdettä, mikä panee epäilemään, ettei hän todellisuudessa sanonut aivan täsmälleen näin tai että sanoja oli alun perin joku muu. Usein moni kuuluisakin sitaatti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa väärän henkilön nimiin pannulta tai ainakin alkuperäistä aforistisempaan ja iskevämpään muotoon muokatulta.
Kysymyksen "O'Connor-sitaatin" tapauksessa kyse lienee oikeastaan molemmista. 21.7.1948 päivätyssä kirjeessä kustantajalleen O'Connor kirjoitti: "I don't have my novel outlined and I have to write to discover what I am doing. Like the old lady, I don't know so well what I think until I see what I say; then I have to...
Tutkin koko joukon henkilöhakemistolla ja myös muutaman aiheenmukaisesella hakemistolla varustettuja sitaattisanakirjoja, mutta näiden runsaasta Emerson-tarjonnasta en tämän sitaatin suomennosta löytänyt. On täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin otokseni ulkopuolelle jääneeseen tai tyystin hakemistottomaan valikoimaan. Emerson on yksi aforismikokoelmien toimittajien ahkerimmin siteeraamista ajattelijoista, mikä tekee nimenomaisen lainauksen löytämisestä lähes neulan heinäsuovasta etsimistä muistuttavan urakan – olkoonkin, että eri teokset paljolti toistavat samoja sitaatteja. Internetin runsaudensarvesta vastaani tuli yksi harrastelijan kotitarvesuomennos (ks. Rex McCandless – Motowiki (motot.net)).
Huomautettakoon...
Diane Keatonin Brother and Sister on saatavilla useissa englanninkielisissä äänikirjapalveluissa, muun muassa Amazonissa ja Google Books -palvelussa. Löydät ne Googlen tai muun hakukoneen avulla, kun haet "diane keaton brother and sister audiobook". Kirjan kuuntelu ko. äänikirjapalveluissa on useimmiten maksullista.
Suomen kirjastojen kokoelmissa tätä äänikirjaa tai e-kirjaa ei valitettavasti ole. Tarkistin saatavuustilanteen sivustolta ekirjasto.kirjastot.fi, josta voi hakea kätevästi kaikkien kirjastojen e-kirja- ja äänikirjakokoelmista kerralla.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka...
Tiedot Australian bioturvallisuutta koskevista tuontiehdoista löytyy mm. BICON-tietokannasta:
https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0
Sivulla on hakurivi mihin voi kirjoittaa hakusanoja, esim. dried birch.
Suomessa ajoneuvojen homeongelmista on uutisoitu lähinnä busseihin ja asuntoautoihin liittyen. https://yle.fi/a/3-6047852
Tutkimuksia aiheesta ainakaan suomen kielellä ei tuntuisi löytyvän. Englanniksi voi etsiskellä erilaisin hakulausein kuten vaikkapa "Mold Contaminated Vehicles". Näin saa joitakin tuloksia, esim.
Health effects of a mold-contaminated automobile: https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(03)02991-9/fulltext
Mold contamination of automobile air conditioner systems: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2306019/
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Alun perin jättiputkia on tuotu puutarhakasveiksi, mutta nykyään ne luokitellaan vieraslajeiksi eli ne tulisi hävittää.
Lisätietoa: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Seda-Vedun-reitille näyttää olevan sekä bussi- että junayhteyksiä. Tarkemmat tiedot löydät RometoRio-reittiopassivuston kautta täältä: https://www.rome2rio.com/map/Verdun-Grand-Est-France/Sedan
Jos haluat tietää, onko tietylle reitille bussiyhteyksiä, sinun kannattaa tehdä Google-haku, johon kirjoitat paikkojen nimet ja perään sanan "bus". Esimerkiksi tässä tapauksessa Google-haku kuuluu "Sedan Verdun bus". Vaihtoehtoisesti voit käyttää esimerkiksi Google Mapsin reittiopaspalvelua tai jotain verkon yleisreittiopassivustoa, esim. RometoRio.comia.
Sedanissa Ranska-Preussi -sodan aikaiselle battlefield tourille pääsee esimerkiksi Maginot Line Tours - Tucker Toursin kanssa. Matkanjärjestäjän yhteystiedot ja lisätietoa...
Kirja Rooman 12. Orientalistikonferenssin artikkeleista löytyy useista Euroopan kirjastoista sekä englanniksi että ranskaksi. Esim. Göttingen yliopiston kirjastosta ja British Librarysta. Suomesta en löytänyt luetteloitua kirjan kappaletta, mutta Europeanan kautta teos löytyy digitoituna, https://www.europeana.eu/fi/search?page=1&view=grid&query=Twelfth%20Int…...
Suomalaiset, joilta on esitelmä mukana, ovat Otto Donner ("Über die Charakteristik der Ural-Altaischen sprachen und die typen des Sprachbaues", osa 2) ja Edvard Westermarck ("Sul culto dei santi nel Marocco", osa 3, nide 1).
Linkit Ranskan kansalliskirjastoon,
Osa 1: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k97609698
Osa 2: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k9680109j
Osa...
vähänlaisesti tietoa löytyy, mutta tuo mtvuutisten artikkeli (linkki alla) antaa aika hyvän kuvauksen tuppikosinnasta. Jutun mukaan 1700-1800-luvulla ainakin Karjalan kannaksella käytössä ollut viikinkiaikainen kosimistapa.Jutussa on käytetty lähteenä teosta: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlashttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-erikoisesti-kosittiin-ennen-tu…
Suuren toivelaulukirjan osassa 19 (2008) julkaistun Hair-musikaalin laulun Good morning starshine on suomentanut Esko Elstelä. Laulun suomenkielinen nimi on tässä Hei, tähdet taivaan.Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä myös musiikin tekijätietoja.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4974667?sid=4736873623
Hei!Viimeisin Merja Jalon Nea-kirja on ilmestynyt vuonna 2015, joten voi olla, että uusia osia ei enää ole tulossa. Täysin varmasti ei tietenkään koskaan voi tulevaisuutta ennustaa. Merja Jalon uusimpia teoksia on julkaissut ainakin Kvaliti-kustantamo, jonka kautta mahdollisesti voisi saada tietoa Jalon suunnitelmista. Sähköpostiosoite sinne on info(at)kvaliti.com.
