Genissä hänen kohdallaan on merkitty death: ja sen jälkeen asuinpaikka eikä päivämäärää. Periaatteessa siis voisi päätellä, että hän on kuollut. Tuossa sivussa oikealla on mahdollisuus ottaa yhteyttä profiilin ylläpitäjään. Sitä kautta voisit saada enemmän tietoa.
Svensk Damtidning on kirjoittanut kuningasparin vierailusta Skotlantiin vuonna 2021. Silloin vapaaherra ainakin on vielä ollut elossa.
Hakemalla nimellä löytyy mrkoll-nimisestä ruotsalaisesta palvelusta samanniminen herra, jonka mainitaan muuttaneen Tukholmaan vuonna 2022. Tämä henkilö näyttäisi olevan syntynyt samana päivänä ja vuonna kuin tuo Genin henkilö. Mrkoll kertoo hakevansa tiedot valtion rekisteristä ja samainen osoite löytyy myös Eniro.se:stä. Vaikuttaisi siis,...
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodia.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että järjestelmä on uusi meillekin, joten aina emme tiedä vastausta jokaiseen ongelmaan. Autamme kuitenkin...
Kipsityön tunnistaminen näillä tiedoin ei onnistunut vastaajiltamme. Onkohan kellään lukijoistamme samanlaista kotonaan ja muistikuvia, mistä se aikoinaan on hankittu?
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Molemmista löytyy kyllä tietoa: verkkosivuja, artikkeleita ja kirjoja. Suosittelen tekemään verkkohakuja sekä hakemaan heidän nimillään www.finna.fi- palvelusta. Finnan hakutulossivulla voit rajata tuloksia aineistotyypin mukaan. Ottamalla yhteyden lähimpään kirjastoosi voit saada näitä aineistoja kaukolainaan, mikäli ne eivät löydy omasta kirjastostasi.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Hilma Granqvistista on julkaistu elämäkerta ruotsiksi: Hilma Granqvist : antropolog med hjärtat i Palestina (Svenska folkskolans vänner, 2016).
Hilma Granqvistin arkisto on vapaasti selattavissa netissä: Hilma Granqvists arkiv (ruotsi, englanti). Sieltä löytyy arkistomateriaalia liittyen hänen tutkimuksiinsa, kaikki hänen julkaisemansa kirjat, sekä...
Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
Terhokodin verkkosivuilla kerrotaan heidän historiastaan näin:
"Suomessa Lääkintöhallitus julkaisi vuonna 1982 ensimmäiset terminaalihoidon ohjeet. Terminaalihoito käsitteenä vaihtui kuitenkin jo alkuvaiheessa saattohoitoon, Hospice toimintamallia osuvammin kuvaten. Lääkintöhallituksen, syöpäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajat tekivät opintomatkan Lontooseen vuonna 1982. Osallistujat tekivät matkalta muistion, jossa he suosittelivat terminaalihoitokokeilun aloittamista Suomessa erillisen säätiön ylläpitämänä. Tampereella perustettiin Pirkanmaan hoitokotisäätiö vuoden 1984 lopussa ja Helsingissä perustettiin TERHO-säätiö syksyllä 1985. TERHO-säätiön säännöt vahvistettiin 10.10.1985. Pirkanmaan hoitokoti aloitti...
Tekijänoikeus.fi-sivustolla todetaan, että :
"Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Elokuvateosten suoja-ajan päättyminen lasketaan viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan tai elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Esittävien taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet ovat voimassa 50 vuotta kuvatallenteen ja 70 vuotta äänitallenteen tallennus- ja julkaisuvuodesta."
Lähteet:
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Kysyjän linkittämän musiikkivideon tuotannossa on hyödynnetty tekoälyä. Ainakin tekoäly tarjoaa erilaisia keinoja elävän musiikin konsertin toteuttamiseen ja tehostamiseen, kuten oheiset artikkelit kertovat.
https://tseentertainment.com/how-ai-could-revolutionize-live-music-conc…
https://news.cgtn.com/news/2023-06-01/AI-harmonizes-with-human-musician…
https://blog.empress.ac/ai-in-live-performances-the-future-of-concerts-…
https://www.nbcdfw.com/entertainment/the-scene/how-verdigris-ensemble-i…
Katkelma on suomennettu seuraavasti: "Nuoruudessaan hänet oli pakotettu varovaisuuteen, vanhetessaan hän oppi romantisoimaan - luonnottoman alun luonnollinen seuraus."
Austen, Jane, ja Kristiina Kivivuori (suom.). Viisasteleva Sydän. [Uusi p.]. Helsinki: WSOY, 2013. s. 39
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
vähänlaisesti tietoa löytyy, mutta tuo mtvuutisten artikkeli (linkki alla) antaa aika hyvän kuvauksen tuppikosinnasta. Jutun mukaan 1700-1800-luvulla ainakin Karjalan kannaksella käytössä ollut viikinkiaikainen kosimistapa.Jutussa on käytetty lähteenä teosta: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlashttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-erikoisesti-kosittiin-ennen-tu…
Hei,Näillä pääsee ainakin alkuun. Lähdeluetteloista löytynee lisää soveltuvaa kirjallisuutta.Vanhemmassa kotimaisessa tietokirjallisuudessa voi löytyä huomattavasti enemmänkin, mutta niitä ei ole asiasanoitettu kovinkaan tarkkaan tai ollenkaan. Välimaa, Jussi. Opinteillä Oppineita: Suomalainen Korkeakoulutus Keskiajalta 2000-luvulle. [Kuopio]: University Press of Eastern Finland, 2018.Nuorteva, Jussi. Suomalaisten Ulkomainen Opinkäynti Ennen Turun Akatemian Perustamista 1640. [Helsinki]: [Suomen historiallinen seura] : [Suomen kirkkohistoriallinen seura] : Tiedekirja [jakaja], 1997.Mäkinen, Virpi. Keskiajan Aatehistoria: Näkökulmia Tieteen, Talouden Ja Yhteiskuntateorioiden Kehitykseen 1100-1300 -luvuilla. Jyväskylä: Atena, 2003....
PIKI-verkkokirjaston kautta on käytettävissä Medici.tv-palvelu, jonne löytyy linkki tältä sivulta: https://piki.finna.fi/Content/eresources. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Lapsesi kuulostaa kovalta lukijalta. Sherlock Holmes -kirjoissa ei varmaankaan ole mitään ikäryhmälle sopimatonta. Jos tekstissä tulee vastaan asioita, joita hän ei ymmärrä, vanhemmat varmaankin selittävät. Tapahtumat kuitenkin sijoittuvat viktoriaaniseen aikaan. Lukulistasta päätellen poikaasi kiinnostavat historiaan liittyvät "sopivan jännät kirjat". Tässä joitain mahdollisuuksia :Sherlock Holmes -maailmaan pääsee sukeltamaan myös lastenkirjojen kautta. Englantilainen Ali Standish on aloittanut baskervillen koulu -sarjan, josta ensimmäinen osa Outoja tapauksia Baskervillen koulussa on käännetty suomeksi (Tammi, 2024). Kirja kertoo Arthur-pojasta, jolla on poikkeukselliset päättelytaidot ja joka pääsee niiden avulla erityisellä...
Sanoma Median Tietoa meistä sivulta löytyvät Nelosen yhteystiedot. Yhteystietosivulta löytyvät kanavat ja ohjelmasuunnittelu. Niistä vastaavat osaavat varmaan parhaiten vastata kysymykseen. Linkki Nelosen yhteystietoihin
Kannaksen vapaaehtoisista linnoitustöistä 1939 löytyy tietoa WikipediastaKannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt – WikipediaRautu-seuran verkkosivuilla on myös luettavissa Veikko Vaikkisen artikkeli Karjalan kannaksen vapaehtoinen linnoittaminen 1939 vuodelta 2021https://www.rautu.fi/wp-content/uploads/2024/03/11-kannaksen-vapaaehtoinen-linnoittaminen.pdfArtikkelin lopussa on myös lähdeluettelo, josta voi löytyä lisätietoja asiasta.
