Helppo pianosovitus löytyy esimerkiksi kokoelmasta Songs of the 60's. Kokoelmaa näytti äsen olevan kaksi kappaletta hyllyssä eli siitä vaan linkin kautta varaamaan.
Heikki Poroila
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden...
uomeen lukukoiratoiminnan toivat aikoinaan Suomen Karva-Kaverit ry:n pari jäsentä vuonna 2010 kuultuaan yhdysvaltalaisen Ann Aldenin tekemästä tutkimuksesta, jossa lapset lukivat koiralle.
https://suomenkarvakaverit.fi/arkistot/1127
Kennelliiton lukukoiratoiminta kirjastoissa käynnistyi vuonna 2017. Toiminnalle on valtava kysyntä ja uusia lukukoiria ja vapaaehtoisia lukukoiranohjaajia koulutetaan koko ajan lisää. https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/toiminta-ja-strategia/yhteistyo
Kennelliitto on yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle.
https://www.kennelliitto.fi/files/lukukoiratoiminnan-laatusuositus
Kennelliitto vastaa koirien soveltuvuuden...
Ellibs-kirjaston aloitussivun ylälaidassa on harmaa palkki ja siinä pudotusvalikko Saatavuus. Klikkaa pudotusvalikko auki ja valitse sivu Saatavilla heti, niin näet, mitkä teokset ovat vapaina heti lainattaviksi.
https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=
Voisiko kirja olla Rauni Kivilinnan Kotipihan tontut? Kirjaa näyttäisi olevan vielä saatavilla. Siinä esiintyvät ainakin Piki pihatonttu, Tahvo tallitonttu, Kopse
kotitonttu jne.
Tätä kautta ei valitettavasti voi saada uutta kirjastokorttia. Uuden kortin saat minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Lisätietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Hei, kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi puhelimitse soittamalla mihin tahansa kaupunkimme kirjastoon. Uuden kortin voi saada vain kirjastosta paikan päältä. Muista ottaa silloin henkilöllisyystodistus mukaan.
Kehotimme kesän ajan ottamaan oman hyllyn talteen, mutta ikävä kyllä viesti ei ole tavoittanut kaikkia. Automaattisesti omaa hyllyä ei saanut siirrettyä. Ilmoittamalla kirjastokorttisi numeron sähköpostitse osoitteeseen kirjasto.tiedottaja@jyvaskyla.fi, voimme lähettää oman hyllyn sisällön tekstimuotoisena dokumenttina.
Halutessaan omassa hyllyssä olleet teokset voi siirtää tekstidokumentista hakemalla ja lisäämällä uuteen verkkokirjastoon suosikkilistaksi. Suosikkilista-toiminto on paljon monipuolisempi kuin entinen oma hylly. Listoja voi olla useita ja niitä voi nimetä ja järjestää.
Ohje suosikkilistan käyttöön: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#favorites ...
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten...
MSNBC-palvelusta löytyy uutisvideo haastattelusta, jossa presidentin avustaja Andy Card kertoo hetkestä, jolloin George W. Bush saa tiedon terrori-iskusta. Presidentti oli tuolloin vierailulla Emma E. Bookerin koulussa. Hän oli jo saanut tiedon ensimmäisestä koneesta, joka törmäsi World Trade Center -torniin, mutta esimmäisessa tiedonannossa ei vielä tiedetty hyökkäyksen vakavuutta. Kun presidentti oli osallistumassa keskusteluun oppilaiden kanssa, tuli tieto siitä, että toinenkin kone on iskeytynyt toiseen torniin ja että kyse on hyökkäyksestä. Tämän tiedon avustaja kuiskaa videolla presidentin korvaan, https://www.msnbc.com/msnbc-news/watch/bush-advisor-recalls-telling-bus…
Wikipedian Emma E. Booker -koulusta...
Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017).
Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1
1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mikä kirja on kyseessä. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja 'autiotalo'-hakusanalla ja katsoa, josko joku niistä olisi etsimäsi teos:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autiotalot%20
Kailan kirjassa "Lapin sota" kerrotaan kyllä Jarl Sundqvistista. Ritva-Liisa Sumu oli Sunkun lapsi, joten tulokulma on tietysti erilainen kuin Kailan kirjassa. Kirjastonhoitaja suosittelee myös Sunkun vaimon, Anna-Liisa Rekolan, kirjaa "Miksi elämä erottaa".
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi....
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Olisiko kyseessä Hermann Altenburgerin ja Peer Heerfordtin Pikku jääkarhu suurella merellä? Kirjan kannesta kuva täällä: https://cdn.kirjaverkko.fi/offerImages/219821_304224.jpg Kirja on ilmestynyt vuonna 1993.
