Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Etsin Kirjasammon kautta kirjoja aiheen 'purjehdus' perusteella, mutta en löytänyt mitään kuvaukseesi sopivaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/purjehdus
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
Auto Bild ja Hi-fi olivat luettavissa Flipster-palvelussa. Flipster poistui Helmetin palveluista heinäkuussa. Tällä hetkellä Helmetissä käytössä olevat lehtipalvelut ovat ePress ja PressReader. EPressissä (ent. eMagz) voi lukea suomalaisia aikakauslehtiä ja PressReaderissa enimmäkseen ulkomaisia. Kirjastoissa on lisäksi käytössä ePressin kautta laaja sanomalehtivalikoima.
Valitettavasti kirjaa, jossa lähettämäsi lastenruno olisi julkaistu, ei löytynyt. Sen sijaa Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyi vuodelta 1934 Koitto-lehden numero, jossa runo on julkaistu. Tekijäksi mainitaan nimimerkki Elli-täti, jonka runoja on muissakin Koitto-lehden numeroissa.
Pääset lukemaan runon alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/886018?term=Ent%C3%…
Joulupukin erehdys löytyy teoksesta Susiluoto, Laura, Lasten satunäytelmiä / Laura Susiluoto ; [laulut: Ritva Kosonen ja Ahti Sonninen]. Valistus 1964 (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan). Kirjaa löytyy Helmet-kirjastosta, Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1535927?lang=fin.
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
Vastaus riippuu siitä, millaisista nuoteista on kyse. Kaikilla nuoteilla ei ole lainausoikeutta eli niitä kirjasto ei voi ottaa kokoelmiinsa.
Jyväskylän kaupunginkirjastoon nuotteja voi tuoda lahjoituksena ja allekirjoittaa aineiston lahjoitussopimuksen. Lahjoittaja hyväksyy, että kirjasto voi käyttää lahjoitetun aineiston sopivaksi katsomallaan tavalla.
Perinteisenä tapana on pidetty esimerkiksi tässä SuurJyväskylä-lehdessä kuvattua menetelmää, jossa tehdään villasekoitus, villa karstataan, höyrytetään ja huovutetaan. Syntyneestä huopalevystä leikataan kappaleet ja ommellaan aihiot, joista muokataan huovuttamalla huopikkaat.
Punomosta löytyy neulottujen huopikkaiden ohjeita sekä myös huovutusohjeita ja -tekniikoita.
Huovutusaiheisia kirjoja löytyy kirjastoista, esim. Nellie Jäkkö Huovutus; Anna-Karoliina Tetri Huovutus; Brown Victoria Huovutus ja huopatyöt, valikoidut linkit Makupalat.fi huovutus.
Kysy museolta on vastannut kysymykseen tallukkaista ja huopikkaista. Vastauksessa suositellaan tutustumaan teokseen Rahwaan puku/Ildiko...
Julkaistusta Tappara-kirjallisuudesta en löytänyt tietoa seuran kotipelipaitojen väristä eri aikoina. Tapparan kannattajien verkkokeskusteluista tiedonjyväsiä jäljittäessäni törmäsin seuraavanlaiseen suurpiirteiseen yhteenvetoon (vuodelta 2012) vastauksena kysymykseen "Millainen on historian valossa jakauma valkoisten ja sinisten kotipaitojen välillä?":
"-- TBK:n 1930-luvulta asti noin vuoteen 1966 sininen. Sitten siinä 60-luvun lopussa oli pari kolme kautta valkoinen (logokin ilman sinistä kilpeä). 1970-luvun taitteessa palattiin muutamaksi vuodeksi siniseen, kunnes huippunousukausi noin vuodesta 1973 käynnistyi taas valkoisissa. Valkoisilla mentiin vuoteen 1999 saakka ja sitten siitä eteenpäin on ollut sininen jakso." – Seuraavalla...
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin?
Animaatioon kuuluu yleensä liioittelu. Tällä pyritään tekemään katsojaan suurempi vaikutus: Liioitellut ilmeet ja liikkeet tekevät animaation viestistä helposti ymmärrettävän.
Lähteet
https://mainostoimistoluma.fi/blogi/disneyn-perinto-modernissa-animaatiossa-osa-2/
https://animaatiot.com/index.php/2016/07/02/animaation-monta-tekniikkaa/
Mikäli olet antanut asiakastietoihisi sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa: Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, tunnusluvun muuttaminen vaatii kirjastossa käynnin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Tässä joitakin historiallisia romaaneja, jotka käsittelevät sisaruskateutta:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Sofi Oksanen: Puhdistus
Pat Booth: Sisarukset
Maila Ovaska: Polttava lapsuus
Susan Sellers: Vanessa & Virginia
Sara Hylton: Vastustamaton sisareni
Hans-Ulrich Treichel: Kadonnut veli
Lähempänä nykyaikaa:
Carita Forsgren: Perintö
Katja Kallio: Karilla
Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot
Laura Hird: Vapaana syntynyt
Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin
Marjaana Aumasto: Ilvesnainen
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Laulun erikielisistä versioista on julkaistu nuotinnoksia, mutta näitä julkaisuja ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastossa on ainoastaan lukusalikäyttöön nuotti "Liian onnellinen", jossa on kappaleesta kosketinsoitinsovitus ja sanat neljällä kielellä.
Netissä kappaleesta sen sijaan liikkuu useitakin nuotinnoksia. Ainakin tämä pianosovitus on vapaasti saatavilla.
Voisiko kyseessä olla Helena Rubinsteinin kirja Elämäni kauneudelle? Kyseessä on Kirjayhtymän vuonna 1966 julkaisema Rubinsteinin elämäkerta. Hän oli kosmetiikkayrittäjä ja perusti samannimisen yrityksen 1900-luvun alkupuolella. Elizabeth Arden oli hänen kilpailijansa. Ensimmäinen maailmansota pakotti Rubinsteinin muuttamaan Pariisista Amerikkaan.
https://www.jewishvirtuallibrary.org/helena-rubinstein
