Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin Helsingin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.Vuonna 2002 HKLJ:stä ilmestyi verkkoversio http://finto.fi/hklj/fi/.Vastaus pohjautuu vastausarkistoon.Nyt Helsingissä valmistaudutaan siirtymään YKL-...
Kirjaston kokoelmaan kuuluvista dvd- ja blu ray -levyistä ei makseta tekijöille lainauskertoihin perustuvaa korvausta, vaan kertaluonteinen maksu, jolla kirjasto saa oikeuden lainata levyä asiakkaille. Maksu sisältyy kuvatallennetoimittajien kirjastolle tarjoamien levyjen hintaan eikä levyille kertyvä lainausten määrä enää vaikuta siihen. Kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa yksityisille kuluttajille myytäviä levyjä, sillä niillä ei ole lainausoikeutta.Korvaussumman jakautumisesta tuotanto- ja levitysketjun eri osapuolille en valitettavasti löytänyt tietoa.Kirjoista, äänikirjoista, nuoteista ja äänitteistä maksetaan sen sijaan lainauskorvausta lainausmäärien perusteella (ks. https://www.lainauskorvaus.fi/).Eri aineistolajien tekijöiden...
Oletan, että kysymys koskee verotusta. Ottakaa yhteyttä verottajaan. Linkin takana sivu, jossa on eri yhteydenottotapoja.https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläinen" on käännetty italiaksi. Painoksiakin on useampia. Voit pyytää tätä kirjaa kotipaikkasi kirjaston kautta kaukopalvelulainana. Kirja löytyy useampana kappaleena Helsingin kaupunginkirjastosta.TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Sinuhe l'Egiziano / Mika Waltari ; [traduzione di Maria Gallone]PAINOS 3. edizioneJulkaisutiedot Milano : BUR Rizzoli, 2012ULKOASU 538 sivua : karttoja ; 20 cm TEKIJÄ WALTARI, MIKA, kirjoittajaTEOS SINUHE L'EGIZIANO / MIKA WALTARIJulkaisutiedot RIZZOLI, 1950
Helsingin Sanomat 1945 vuodelta löytyvät mikrofilmeinä Pasilan kirjastosta. Ne saa siellä lukusalilainaan.Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta löytyvät myös lehden vapaakappaleet. Niitä voi tiedustella kirjastojen asiakaspalvelusta. Lehtiä ei saa sieltäkään kotilainaan.Kopiointi onnistunee, mutta se on maksullista.
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana...
En löytänyt asiasta luotettavaa tietoa esimerkiksi Pikku G:n haastatteluista tai levyn arvioista. Oletettavasti Räjähdysvaara-albumilta löytyvä versio on varhaisempi, sillä kun kappale julkaistiin cd-singlenä sen nimi oli Me ollaan nuoriso II ja singlen kannessa mainitaan, että kyseessä on 'uusi versio': https://www.discogs.com/release/8186608-Pikku-G-Me-Ollaan-Nuoriso-IIMolemmat on julkaistu vuonna 2003. Räjähdysvaara-albumi nousi albumilistalle viikolla 22 eli toukokuussa. Me ollaan nuoriso II oli vasta kolmas singlelohkaisu albumilta ja se nousi listalle vasta viikolla 43 eli lokakuussa. Eli kappaletta oli muokattu albumin ilmestymisen jälkeen ehkä entistä iskevämmäksi. https://ifpi.fi/lista/artistit/pikku-g/Spotify-...
Uusia suomennettuja kirjoja, joita on kuvailtu dark romance -tyylisiksi, ovat esimerkiksi Brynne Weaverin Murhanhimo -trilogia, Navessa Allenin Valot pois sekä Kaylie Smithin Phantasma. J. R. Wardin Mustan tikarin veljeskunta- ja Langenneet enkelit -sarjat ovat jo vähän vanhempia, mutta sopivat tähän genreen.
Hei,
Kyseessä lienee Silvia Hosseini. Esseekokoelmassaan "Pölyn ylistys" hän visioi häikäisevää kulutusjuhlaa elävän Dubain tulevaisuutta. Kuultiin päivän mietelauseena 26.5.2021.
Kyseessä voisi olla Yashar Kemalin Haukkani Memed (Tammi 1974). Sitä luettiin kouluissa yleisesti 1970-luvulla.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun Turkkiin, maaseudulle, missä köyhät vuokraviljelijät nousevat kapinoimaan suurmaanomistajia vastaan. Päähenkilö on nuori poika nimeltään Memed. Kirjaan on myös kaksi jatko-osaa.
Tarkoitat varmaan tätä hahmojen välistä keskustelua: https://www.imdb.com/title/tt0734820/characters/nm0648920
Kirjastolla käytettävissä olevien resurssien kautta ei ole selvitettävissä, onko sarjan esittämä laintulkinta ollut vuonna 1990 totuudenmukainen.
Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä eri tavoin:
https://www.fbi.gov/about/faqs/what-is-the-fbi-doing-to-improve-its-int…
Yleisesti ottaen viihdeteollisuuden kuvausta FBI:n toimintatavoista ei kannata pitää automaattisesti totuudenmukaisena:
https://www.fbi.gov/about/faqs/how-accurately-is-the-fbi-portrayed-in-b…
Digipianon voi varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@seinajoki.fi, soittamalla numeroon 06 416 2428 tai käymällä pääkirjaston alakerrassa musiikkiosastolla. Soittoajan pituutta ei ole rajattu, mutta pianolle voi tehdä yhden varauksen kerrallaan eli kun edellinen aika on käytetty niin sitten voi varata seuraavan. Varaukset arkena lounasaikaan onnistuvat kyllä.
Ainakin Frantsila on tehnyt yrttiteetä melkein kaikista elintarvikekäyttöön sopivista suomen luonnonyrteistä. Frantsila.com Yrityksiä voi olla enemmänkin. Niitä voi etsiä yritysrekisterin avulla. Suomen yritysrekisteri
Arktiset aromit yhdistyksen sivuilta löytyy lista yrteistä ja niiden ravinnoksi käytettävistä osista. Arktiset Aromit ry
Yrttitietoutta löytää myös kirjoista esim. Lintulan luostarin yrttiopas ja Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat.
Turkmeenin kieltä voi opiskella on esimerkiksi Suomi englanti turkmeeni -kuvasanakirjasta (Oppian 2019). Kirja sisältää valokuvia ja piirroksia sadoista hyödyllisistä ja jokapäiväisistä asioista ja aktiviteeteista sekä niiden nimet kolmella kielellä.
Kirjastokortin hakemuslomakkeen voi tulostaa ja täyttää valmiiksi, mutta itse kortti pitää käydä hakemassa paikan päältä jostain OUTI-kirjastosta. Alle 15-vuotiaalla täytyy olla huoltajan kirjallinen suostumus kirjastokorttiin.
Lisätietoa: Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Valitettavasti alkuteoksen kustantajaa ei tallenneta kirjojen luettelointitietoihin, joten tällaisen listan muodostaminen on mahdotonta. Alkuteoksen nimi sen sijaan tallennetaan, joten alun perin englanniksi julkaistujen teosten kohdalla voit tehdä haun englanninkielisellä nimellä ja saada hakutulokseen myös teoksen suomennokset (tai muut käännökset). Esim. hakemalla nimellä "The Usborne book of the Moon" Kirkes-Finnasta saa vastaukseksi sekä englannin- että suomenkielisen teoksen. Näin voit ainakin yksittäisten teosten kohdalla tarkistaa, onko kirja olemassa myös suomeksi.
Juhani Lassilan kirjoittaa väitöskirjassaan seuraavista kansalaiskouluista Rovaniemen maalaiskunnan alueella. "Lapin koulutushistoria. Kirkollinen alkuopetus. Kansa-, perus- ja oppikoulut. Osa 1.":
Vuonna 1958 maalaiskuntaan perustettiin Nivavaaran kansalaiskoulu, joka toimi vuoteen 1962 kurssinmuotoisena, sen jälkeen vuoteen 1963 yksivuotisena ja vuoteen 1967 kaksivuotisena, jolloin siihen liitettiin myös vapaaehtoinen yhdeksäs luokka. Sinetän kansalaiskoulu alkoi kevätlukukaudella 1962 kurssinmuotoisena, jatkui syksyllä yksivuotisena vuoteen 1964, jolloin muuttui kaksivuotiseksi ja sai kolmannen vuosiluokan 1966. Alakemijoen kansalaiskoulu aloitti toimintansa Muurolassa 1963 kaksivuotisena laajentuen kolmivuotiseksi jo 1964 ......
