Tiina Miettiseltä on ilmestynyt teos "Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta tähän päivään" ja sitä on tilattu Vaski-kirjastoihin. Mikäli kirjan haluaa heti sen saavuttua, suosittelen tekemään varauksen verkkokirjaston https://vaski.finna.fi/ kautta tai soittamalla Turun pääkirjastoon kirjastoon puh. 02 262 0624.
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla on artikkeli kasviöljyistä. Artikkelin mukaan kaikki kasvirasvat eivät ole terveydelle parempia kuin eläinrasvat. Tällaisia vähemmän terveellisiä ovat kookos- ja palmuöljyt. Kuumentamisessa eri öljyt käyttäytyvät eri tavoin. Parhaiten paistamiseen soveltuvat oliivi- ja rypsiöljyt. Minkään rasvan kuumentaminen liiaksi, savuavaksi, ei kuitenkaan ole terveellistä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00004
Ylen Akuutin sivuilla on myös tietoa kasviöljyjen terveysasioista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/19/mika-tekee-kasvioljysta-terveellisen
Muutama vuosi sitten uutisoitiin yhden perusvoiteen joillekin...
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Rikoslain 42. luvun 5 pykälä käsittelee salakuuntelua:
”Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Hei,
samankaltaiseen kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aikaisemmin, laitan linkin vastaukseen.
Sananlasku ei ole aivan sama mutta hyvin samankaltainen. Voisiko kyseessä olla tämä kiinalainen sananlasku?
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytyy-ilmeisesti-kiinalainen
Roskapostittajat urkkivat sähköpostiosoitteita laajasti ympäri verkkoa. Niitä kalastellaan muun muassa erilaisilta myyntisivustoilta (esim. nettikirpputorit) ja muilta verkkosivuilta. Jos roskapostittajat ovat onnistuneet tekemään tietomurron, he saattavat saada käsiinsä esimerkiksi yhdistysten jäsenrekistereitä. Suuri osa verkkokaupoista ja muista kirjautumista vaativista sivustoista pyrkii takaamaan asiakkaille jonkinlaisen tietoturvan, mutta käytännössä sähköpostiosoitteen kirjoittaminen mihin tahansa voi johtaa siihen, että se päätyy vääriin käsiin, kuten roskapostin lähettäjille. Jotkut "spämmääjät" myös arpovat sähköpostiosoitteita.
Lisää roskapostikäytännöistä ja tietojenkalastelusta:
https://fi.wikipedia....
Sven Wernströmin Rättisitikan arvoitus on ilmestynyt suomeksi vuonna 1972. Sitä löytyy monien kirjastojen varastokokoelmista, joten halutessasi voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Jos haluat kirjan omaksi, sitä voi etsiskellä antikvariaateista esim. verkkokaupoista https://www.antikka.net/ tai https://www.antikvaari.fi/.
Hei,
kyllä tällainen palvelu on. Voit ottaa lainahistorian käyttöön Vanamo-verkkokirjastossa.
Kirjaudu ensin kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Valitse Omat sivut > Omat tiedot > Päivitä tietosi -linkki. Ruksi sivulla kohta Säilytä lainahistoriasi ja valitse Tallenna.
Lainatiedot tallentuvat ensin takautuvasti noin kolmen viimeisen kuukauden ajalta ja sen jälkeen kertyvät sitä mukaa kun palautat lainojasi.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Löysimme Hymyn verkkolehdestä Timo Jurkan kuuloon liittyvän jutun, joka oli päivätty 7.11.2020.
Artikkelissa sanottiin, että kuulo on asteittain palautunut. Timo uskoo, että aivot ovat korjanneet tilannetta. Artikkelin mukaan
näyttelijä-muusikko voi taas elää äänien maailmassa. Laajempi juttu löytyy painetusta Hymy-lehdestä 11/2020 (s.36-39). Lehteä voi
lukea esimerkiksi kaikissa Lumme-kirjastoissa asiakaskoneilta verkkopalvelu eMagz:in kautta.
Valitettavasti Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Clive Barkerin romaanista Galilee ( HarperCollins, 1999) on jouduttu poistamaan. Tietokantaan ovat teoksesta jääneet vielä teostiedot.
Muualta Suomesta Clive Barkerin Galileen voi saada kaukolainaan. Alla olevassa linkissä on kaukolainahinnasto ja lomake, jolla voit itse tehdä kaukolainapyynnön.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tämä Emily Dickinsonin runo vuodelta 1876 kuuluu alkukielisenä näin:
Of their peculiar light
I keep one ray
To clarify the Sight
To seek them by —
Runo on Johnsonin luettelossa numerolla 1362.
http://archive.emilydickinson.org/correspondence/higginson/jnp1362.html
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
Kaari Utrion historiallisissa tietokirjoissa kuten Perhekirjassa (1998) kerrotaan eurooppalaisen perheen historiasta. Sen kappaleissa on eri aikojen ja eri maiden tapojen ja lakien kuvausta avioliittoja koskien.
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokannan mukaan Marin tasavaltaa käsiteleviä kirjoja löytyi kaksi: Marilaiset, tekijänä Leena Laulajainen Otava 1995 ja Juha Väliahon kirja Volgan ja Uralin välillä, Suomen lähetysseura 2004. Lisäksi löytyy kolmen videon sarja Marilaiset 1, 2 ja 3 vuodelta 1992.
M.C. Castrenin seura pitää yllä yhteyksiä Suomen ja Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä. Sinne kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä, osoite Mariankatu 7 A 00171 Helsinki ja puh. 09-6222315
http:// www.helmet.fi
http://www.helsinki.fi/jarj/macastren/
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." ( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Jos siis käytössäsi on myös osoite Suomessa, voit seuraavan kerran Suomessa käydessäsi käydä jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa kirjastokortin. Ilman...
