tähän vastaus lienee noin 2010. Katselin Wikipedia Commonsista valokuvia Äijälänsalmesta, ja vuoden 2007 kuvissa rantoja ei ole kivetty. Vuoden 2012-2013 kuvissa rannat näyttävät taas nykyisenkaltaisilta kivetyiltä. Äijälänsalmen vanha silta on remontoitu vuonna 2017, joten silloin voi olla, että kivikkoa on myös korjattu.https://yle.fi/a/3-9600358
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Sieltä eräs kollega vinkkasikin Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen teoksia: Unienvaihtaja (Tammi, 2005) ja Kuunsulka (Tammi, 2006). Unienvaihtaja on siis ensimmäinen osa ja Kuunsulka toinen osa. Kirjasammosta löytyy tarkemmat esittelyt ja kansikuvat kirjoista: Unienvaihtaja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0e081dd9-05e8-467b-94a6-9db236c05297Kuunsulka: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au234f4f23-105f-4656-9105-c673e0f19dfa
Vesijättömaista ei näytä olevan erillisiä karttoja. Oman rantakiinteistön tiedot voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta. Linkki sivulle.Lue myös yhteiset alueet sivu.Vesi.fi sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista vesiaiheista. Linkki.Vertaamalla nykyisiä ja entisiä karttoja, voi löytää vanhoja vesijättömaita. Vanhat kartat, ilmakuvat ja asiakirjat Maanmittauslaitoksen sivuilla.
Kyllä tämän sarjanumeron Y 6976832 omaava Singer on vuodelta 1929.Lähde:Singerin sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Muun muassa seuraavat teokset löytyvät haulla Helsinki(aihe) ja jengit(aihe):Koskelan pojat : tutkimus jengikulttuurista./ Louhivuori, Leena. Kansalaiskasvatuksen keskus [1988]Pihlajamäki 1962-1984/ Mätäs, Lauri ; Salmi, Jari, kuvittaja 2007.Huligaanit : katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan/ Koskela, Kari, kirjoittaja ; Suomalaisen kirjallisuuden seura(SKS). 2002.Kannattaa käydä tutustumassa Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan. Sieltä löytyy paljon materiaalia kaupunginosista, niiden historiasta ja elämänmenosta.
Muumilaaksoon sijoittuvissa tarinoissa on tosiaan useita ihmismäisiä olentoja, joista mainitsetkin useamman. Kaivoin vastaukseni lähteeksi Janssonin teoksen Muumipappa ja meri (alkuperäisteos Pappan och havet, v. 1965), jossa majakan sammumista pelkäävä Muumipappa saa tukea Pikku Myyltä, joka maalailee kauhukuvan karille ajautuvista laivoista: "Ja aamulla on koko ranta täynnä hukkuneita viljonkkia ja mymmeleitä ja homssuja..." (s. 52) Tiedämme teoksesta Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader, 1950) Pikku Myyn olevan vanhemman Mymmelin lapsi, ja vaikuttaa, että Mymmelin (iso alkukirjain) laji, tai rotu, olisi myös mymmeli (pieni alkukirjain), kuten ylemmässä sitaatissa. Samassa kirjassa annetaan ymmärtää myös Nuuskamuikkusen olevan...
Osassa kirjastoista voi maksaa sekä kortilla että käteisellä, osassa vain kortilla ja joissain pienimmissä yksiköissä ei ole kassapalveluita lainkaan. Voit tarkistaa asian kunkin kirjaston kohdalta Keski-Finna-verkkokirjastossa osoitteessa https://keski.finna.fi/Content/kirjastot. Valitse valikosta haluamasi kirjasto. Laitteet ja palvelut -listauksessa kerrotaan, mitkä maksutavat kyseisessä kirjastossa ovat käytössä. Myöhästymismaksut voi maksaa myös verkkomaksuna verkkokirjaston kautta.
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki.
Kyseessä voisi olla ranskankielinen sveitsiläinen elokuva Pitsinnyplääjä vuodelta 1977. Se on kertomus ujon nuoren naisen ensimmäisestä rakkaudesta ja sen traagisista seurauksista. Elokuvan on ohjannut Claude Coretta ja pääosaa esittää Isabelle Huppert. Se oli Huppertin läpimurtorooli.
Kyseessä ovat ilmeisesti pelikorttiverot. Pelit ovat olleet ja ovat vieläkin monessa maassa erityisen veron kohteena. Pelikortit tulivat verotuksen kohteeksi Ruotsissa ja siis myös Suomessa ensimmäisen kerran 1700-luvulla, jolloin veroa kannettiin leimamaksun muodossa. Pelikorttiverotuksen historia autonomian aikana alkaa vuodesta 1842, jolloin säädettiin Suomessa valmistetuista pelikorteista suoritettavaksi leimamaksua.Lähde:Esko Linnakangas & Leila Juanto 2020. Synti- ja haittaverokirja : Anekaupasta paheveroihin ja kompensaatiomaksuihin .S. 196-198 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69372-2-9Lisää peliveroista:Juanto, L. A., & Linnakangas, E. (2018). Peliverot - vanhaa ja uutta. VEROTUS-LEHTI, 68(5), 606-609.
Runo on Aaro Hellaakosken Huojuva keula. Se alkaa: "Missä on kompassineula, joka ei värise?" Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat : runoja (1946). Teos on luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoiduissa kokoelmissa. Hellaakoski: Huojuvat keulat: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?page=1Suora linkki runoon (Huojuvat keulat, s. 114): https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?term=HUOJUVAT%20…
Monet Pohjois-Suomessa esiintyvistä sukunimistä ovat olleet sekä saamelaisten että muun väestön käytössä. Sukunimi yksistään ei kerro etnisestä taustasta, vaan ratkaisevaa on suvun historiallinen asuinalue, kulttuuri ja kieli.Saamelaisista sukunimistä on kysytty tällä palstalla aiemminkin.
"Ilo synnyit jumalainen" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus, joka sisältyy nimellä "Ilolle" nuotteihin "Musiikin maailma : Musica III" (Fazer, 1969) ja "Musiikin maailma. Säestyskirja : Musica III".
Maksutonta Nyky-Suomen sanakirjaa internetin välityksellä ei ole käytettävissä.
Osoitteesta http://www.kotus.fi/kotus/ pääset Kotimaistan kielten tutkimuskeskuksen sivuille ja sieltä voit tiedustella onko tällaista internetin kautta käytettävää sanakirjaa tulossa.
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy kirjaa, jossa olisi wah wah-pedaalin rakennusohjeita. Kitaraefektien rakennussohjeita sisältävässä Boscorellin "The Stompbox Cookbook":issakaan ei ole mainintaa wah wah-pedaalista. Kitaralehdistäkään ei ole apua, sillä niistä löytyy tietoa ainoastaan myynnissä olevista efekteistä.
Internetin kautta on kuitenkin mahdollista löytää joitakin aihetta käsitteleviä sivustoja, Internet-hakukoneena käytin Googlea ja hakusanoina "build wah wah" sekä "build guitar effects". Esimerkiksi osoitteessa http://www.diyguitarist.com/DIYStompboxes/DIY-Wah.htm on melko yksityiskohtaista tietoa wah wah:in rakentamisesta.
Internetin ohella kannattaa käydä tutustumassa myös paikallisissa soitinliikkeissä,...
Ensi tarkoittaa esimerkiksi Timo Nurmen laatiman "Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan" (2004) mukaan sitä, joka on seuraava, lähin, joten 25.10. päivän ensi viikonloppu on 28.-29.10.
PallasPro-aineistohaun mukaan uutuusteos on parhaillaan hankinnassa siellä Torniossa. Varauksia voi tehdä kun kirja on tullut kustantajalta kirjastoihin. Tarkista tilanne kuitenkin omasta kirjastostasi.
