Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä lainoja ja siitä syystä kirjasto tarkistaa, voiko lainan uusia lainaavasta kirjastosta. Yleensä lainat eivät myöskään näy samassa lainaajan rekisterissä kuin muut lainat, joita pääsee itse uusimaan. Kaukolainan uusintapyynnön voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Järvenpään kaukopalvelun yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029...
Kirjassa Vaasan historia osa II löytyy tietoa henkilösta Klas Berg sivuilla 165-168. Klas Berg oli tukholmalainen kauppias, joka etsi malmia Pohjamaalta tuohon aikaan ja hän toimi myös Vaasassa. Oletettavasti kyseessä on tämä henkilö.
Vaasan historia II -kirja on lainattavissa ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Suomen elokuvasäätiön sivuilta löytyy useita tutkimuksia, joihin voi tutustua verkossa: https://www.ses.fi/tietoa-elokuva-alasta/tutkimukset/. Tietoa löytyy mm. kotimaisen elokuvan yleisöistä ja eri vuosina tehdyistä elokuvateatteritutkimuksista.
Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-ajan osallistumisen tutkimuksessa käy ilmi, että naiset käyvät Suomessa ainakin jonkin verran enemmän elokuvissa kuin miehet. Tilastotietoon voi tutustua Tilastokeskuksen sivuilla: http://stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_001_fi.html
Elokuvateattereiden yleisöt tutkimus vuodelta 2016 tukee tätä näkemystä. Tutkimuksessa selvitettiin 13 elokuvateatterin yleisöprofiileja: https://www.ses.fi/wp-content/uploads/2020/10/...
Täsmälleen mainitsemasi nimistä teosta ei löydy (tarkistettu Kansallisbibliografiasta). Kyseessä saattaa olla Aika on rakastaa: Ajatonta viisautta rakkaudesta ja armosta (Päivä 2014).
Helmet-kirjastoista löytyy paljon näyttelijöiden elämäkertoja. Alla olevasta linkistä löytyy luettelo, josta voi etsiä itselleen kiinnostavan. Hakutulosta voi edelleen rajata sivun vasemmasta reunasta esim. vain suomenkielisiin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20n%C3%A4yttelij%C3%A4t__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Mikäli tarkoitat Fono.fi:tä, se sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen. Mikäli kappalettasi ei ole hankittu Yle Arkistoon, sen tietoja ei sieltä löydy. Sinun kannattaa olla Yle Arkistoon, yhteystiedot arkisto.tietopalvelu@yle.fi.
Keravan kirjaston sivuilla kerrotaan, että uusia varauksia aineistoon ei sulkuaikana voi tehdä.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Pitäisin tätä hyvin epätodennäköisenä. Hamppukasvit ovat tuulipölytteisiä kasveja eivätkä ne ole tarhamehiläisen silmissä millään lailla houkuttelevia. Lisää aiheesta voit lukea täältä: https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/.
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Löysin Käypä hoito sivuilta tiedon:"Virtsatieinfektiot jaotellaan kystiitteihin ja pyelonefriitteihin. Kystiittiin liittyvät virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa, pyelonefriittiin taas usein kuume sekä selkä- tai kylkikipu." https://www.kaypahoito.fi/hoi10050
Hei!
Muistelemasi kirja voisi olla Otfried Preusslerin Pieni Vesimies. Kirjan kannessa Myllylammessa asuva Pieni Vesimies ratsastaa Karpin selässä vedenalaiseen maailmaan.
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
Kaunokirjallisuutta työelämän muutoksista löytyy Kirjasammosta haulla työelämä muutos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%20muu…
Sairaanhoitajan työn muutoksia käsitellään teoksissa Raitanen Marjatta, Elämän alkulähteille ja Miettinen Seija, Aina tyynnä ilomiellä, voisit tutkia, ovatko niissä kuvatut muutokset sen tyyppisiä, että ne sopisivat tehtävääsi. Koistinen Olavi, Motivaatiojänis sivuaa aihetta.
Elämän alkulähteille, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…;
Aina tyynnä ilomiellä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Motivaatiojänis, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Saman haun...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Selvittämällä Botnia TV:n toimintaa löytyi seuraavaa tietoa: Botnia TV:n johdossa oli aikanaan Pirjo Haavisto. Hänen lähdettyään kaikki varastossa olleet nauhat luovutettiin johonkin arkistoon, Arkiston nimi ei ole tiedossa. Kanavalle myös ostettiin materiaalia eli ohjelma voi olla ulkopuolista tuotantoa. Yhteystietoja Haavistolle ei ole tiedossa.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta (https://rtva.kavi.fi ) löytyy myös tietoa, josta voi olla hyötyä.
Sieltä löytyy kokkiohjelma ”keittiössä” vuodelta 2000(https://rtva.kavi.fi/program/details/program/9263314).
RTVA:n katselupisteitä on eri puolella Suomea (https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet).
Hei!
Sekä Ruotsissa että Norjassa on julkaistu kirjat nimeltä Third culture kids. Ruotsissa kyseisen teoksen on koonnut Ra Hidaya Modig ja se on julkaistu ruotsiksi vuonna 2017 ja englanniksi vuonna 2018.
http://libris.kb.se/hitlist?p=1&q=ra+hidaya+modig&t=v&d=libris&s=r&t=v&…
Norjassa kirjan Third culture kids : å vokse opp mellom kulturer on koonnut Aon Raza Naqvi ja se on julkaistu vuonna 2019. Tästä en löytänyt englannin kielistä käännöstä.
https://www.nb.no/items/9f67ce1b4a1c38306f1bdb39e016b63b?page=0
