Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,...
Alpo Jaakolan Leipätyttö-patsaan paljastustilaisuus järjestettiin Loimaalla 22.8.1982. Loimaan Lehdessä 24.8.1982 on julkaistu uutinen paljastustilaisuudesta. Uutisen mukaan paljastutilaisuudessa esitettiin Pirkko Jaakolan runo Savilaulu Loimaan leivänkantajalle. Runo on julkaistu kokonaisuudessaan uutisen yhteydessä.
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Mikäli olet antanut asiakastietoihisi sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa: Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, tunnusluvun muuttaminen vaatii kirjastossa käynnin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Asiaa ei ole tilastoitu, mutta mututuntumalla prosenttiosuus jää alle viiteen. Tosin kirjastoissa on myös viittomakieltä äidinkielenään puhuvia työntekijöitä.
Espoon kirjastossa on pidetty noin viitisen vuotta sitten viittomakielen alkeisopastuksia työntekijöille. Valitettavasti asioimistulkki tai kynä-paperi -menetelmä ovat kuitenkin vielä tarpeen asioinnissa.
Löysin myös muutaman mielenkiintoisen linkin viittomakielestä ja kirjastosta.
Kuurojen liiton Viittomakielinen kirjasto, Kuuloavain.fi viittomia verkossa sekä Kotimaisten kielten keskuksen viittomakieltä käsittelevät sivut.Kotus.fi
Valitettavasti Lempi Pursiaisen teoksista ainoastaan Pienenä tyttönä Savossa on luettavissa myös isotekstisenä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Tämän Kaarlo Kramsun runon "Jos ois" ovat säveltäneet ainakin Jalmari Aalto, Tapani Länsiö ja Tarja Tuula Koskinen. Jalmari Aallon sävellys sisältyy hänen toimittamaansa nuottiin "Hopeavuosien lauluja. 1, 3-ääniselle sekakuorolle" (Suomen kirkkomusiikkiliitto, 1980). Tapani Länsiön sävellys sisältyy nuottiin Länsiö, Tapani: "4 Kramsua : laulusarja baritonille ja pianolle" (Sulasol, [2017]). Laulusarjasta on saatavana nuotti myös tenorille ja pianolle. Tarja Tuula Koskisen sävellys (kuorolle a cappella) sisältyy cd-levylle Peltrut: "Kesäilta" (Mils Musiikki, 1998, MILS 9872).
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Kristalli eli kristallilasi on määritelmältään lasia, johon on piioksidin eli kvartsin lisäksi lisätty lyijymonoksidia. Graniitti puolestaan koostuu punertavasta tai harmaasta maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Graniitista löytyy siis samoja mineraaleja, mutta mainitsemasi kiviaines ei ole määritelmän mukaan kristallia. Lisätietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Virkkunen: Suomen kivet sekä Taipale: Kivet : etsijän ja keräilijän opas.
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.
Valmista listaa tai antologiaa ei tunnu olevan.
Onneksi Wikipedia auttaa. Haulla suomen presidenttien puolisot löytyy linkkilista Ellen Svihufvudista Jenni Haukioon. Jokaisen kohdalla on linkki elämakerta tietoihin, joissa mukana on myös tiedot kirjallisesta tuotannosta. Linkki Wikipediaan
Tarkemmat tiedot teoksista löytyvät kätevästi Finna-haulla. Hakusanan etunimi sukunimi ja rajaus tekijään esim. Ester Ståhlberg. Linkki hakutulokseen
Jenni Haukion uusimpaa kirjaa on ainakin pääkaupunkiseudulla pitkät jonot.
oman osaamisen tunnistamiseen löytyy jotakin teoksia, mistä voisi aloittaa. Teokset liittyvät usein johonkin kuten osaamisen kehittäminen kouluissa tai tietyllä alalla. Kirjoja voi hakea esimerkiksi asiasanoilla osaaminen ja tunnistaminen. Näin ei kuitenkaan hakutulos ole valtava. Sitten jos hakee pelkästään Osaaminen sanalla hakutulos on turhankin laaja. Sitten taas hakemalla vaikkapa Osaaminen ja Kehittäminen löytyy enemmänkin teoksia. Nettihakujen perusteella oman osaamisen tunnistamisessa käytetään paljon tehtäviä, ja kirjoitusharjoituksia, ja nämä kirjat eivät oikein sovellu kirjastokäyttöön. Tässä joitakin esimerkkejä kirjastomme kirjoista, mitkä vaikuttavat lupaavilta, mutta vaativat vielä lähempää tutustumista/selailua.
38.4...
Onkohan kyse tästä mainoksesta?
Siinä tapauksessa sana ei ole horse vaan house. Alkuperäinen kappale on Madness-yhtyeen kasarihitti Our House (in the Middle of our Street). Siitä on otettu pätkä kertsiä (alkaa n. kohdasta 1'13). Mainoksessa laulavan coverin esittäjää en tiedä, mutta se voisi löytyä oheisesta listasta tai voit kysyä asiaa suoraan Prismasta.
Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (...
Kjetil Østlin ja Lars Monsenin teoksesta Lars Monsen : mitt liv (2019) ei ole suomennosta. Tulossa olevasta suomennoksesta ei myöskään ole tietoja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://bibsys-almaprimo.hosted.exlibrisgroup.com/primo-explore/search?…
