Kyseessä lienevät Anne Farrellin Meidän sakki -kirjat, "riemukas teossarja Mitchellin perheen tapahtumarikkaasta elämästä australialaisella karjatilalla": Meidän sakki tempaisee (The gift-wrapped pony), Meidän sakki huolestuu (The calf on Shale Hill), Meidän sakki uurastaa (Eight days at Guara) ja Meidän sakki edistyy (Shadow summer). Perheessä on kuusi jäsentä: isä, äiti, tytöt Lesley ja Val(erie) sekä pojat David ja Ian. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 1981–83.
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman)....
Elokuva löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista nimellä Sveaborg. Linkki Finna hakuun.Kavin eli kansallisen audiovisuaalisen instituutin osoite on Kaikukatu 2 C Helsinki. Linkki yhteystietoihin.
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun...
Kyseessä on mitä todennäköisimmin kansanlaulu Lapsuuden ystävälle.Laulu siis alkaa sanoin: "Sä kasvoit neito kaunoinen..."Sanat löytyvät kokonaisuudessaan esim. täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Lapsuuden_yst%C3%A4v%C3%A4lle
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä...
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
Monet Pohjois-Suomessa esiintyvistä sukunimistä ovat olleet sekä saamelaisten että muun väestön käytössä. Sukunimi yksistään ei kerro etnisestä taustasta, vaan ratkaisevaa on suvun historiallinen asuinalue, kulttuuri ja kieli.Saamelaisista sukunimistä on kysytty tällä palstalla aiemminkin.
Oxford English Dictionarysta löytyy 1800-luvun puoliväliin ajoitettu sanonta "to bring something out of the closet", joka tarkoittaa jonkin siihen saakka salatun asian paljastamista. Tämä puolestaan kytkeytynee hieman varhaisempaan idiomiin luurangosta kaapissa: "Jos luuranko on kaapissa, on kyse jostakin kiusallisesta, salassa pidettävästä epämiellyttävyydestä, poliittisesta, perhe- tms. asiasta, josta ei mielellään puhuta ja jonka paljastamista varotaan." (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja)Kun jotakin tuodaan kaapista, tuodaan julki jotakin salassa pidettävää, jonka paljastamista on varottu. Kun tullaan ulos kaapista, paljastetaan jotakin itseä koskevaa.Merkityksen 'lakata salaamasta homoseksuaalisuuttaan' englannin...
Next time you are in Finland, please take your Finnish wife with you and visit the main library in Turku. Usually the library card is given to anyone staying long enough in Finland. You will be answered in details when you visit the library. A library card is a personal "credit card" and the owner has to be there signing the agreement. Once you have received the library card you can use web services the library is offering.
Heikki Poroila
Helsingin suurimmat kirjastot avaavat jo kello 8:00, mutta asiakaspalvelu (mukaanlukien kassapalvelut) alkavat vasta kello 10:00.
Tulostustillille voi lisätä arvoa kerralla enemmän, jotta tulostaa voi myös omatoimiaikana. Ensimmäistä kertaa käyttäessä saa viisi tulostetta ilmaiseksi niin kirjastokortilla kuin puhelinnumerolla kirjautuessa.
Runoa ei löydy Tämän runon haluaisin kuulla -teosten osista 1, 2 tai 3 tai uusimmasta kaikkien aikojen rakastetuimmat -osasta.
Ylen arkistossa asiaa selviteltiin, mutta he eivät myöskään löytäneet runoa. Heillä on varsin kattavat, joskaan eivät aivan täydelliset, tiedot tietokannassaan Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksistä. Muutama muu Tapio Hämäläisen lausuma runo tietokannasta löytyi.
Joten valitettavasti runoilija jäi tuntemattomaksi.
...
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Tätä laulua Talviaamu, op. 54, nro 1 ei näytä verkosta videona löytyvän ja siitä on olemassa vain yksi äänite vanhalla LP-levyllä (Barcarole, Fuga p1984). Se löytyy kuitenkin onneksi monen kirjaston kokoelmasta, joten sen voi saada kaukolainaksi (HelMet, Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku). Sitä, onko kaukolaina loppujen lopuksi maksuton, täytyy kysyä omasta kirjastosta.
Heikki Poroila
Anni Swanilta ei tällaista teosta tai kertomusta löydy. Mieleen tulee kuitenkin sellainen mahdollisuus, että kysymyksessä jäljitetty kirja voisi olla Auni Nuolivaaran Paimen, piika ja emäntä.
Helmet-kirjastoista löytyy paljon näyttelijöiden elämäkertoja. Alla olevasta linkistä löytyy luettelo, josta voi etsiä itselleen kiinnostavan. Hakutulosta voi edelleen rajata sivun vasemmasta reunasta esim. vain suomenkielisiin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20n%C3%A4yttelij%C3%A4t__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Mikäli tarkoitat Fono.fi:tä, se sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen. Mikäli kappalettasi ei ole hankittu Yle Arkistoon, sen tietoja ei sieltä löydy. Sinun kannattaa olla Yle Arkistoon, yhteystiedot arkisto.tietopalvelu@yle.fi.
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta ymmärtääkseni opettaa -verbi tarkoittaa opettamista joka mielessä, ei siis vain hyvin asioiden opettamista. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/opettaa ja Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnan lomake https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta.
