Ruotsalaisesta Marabou-tuotemerkistä ei valitettavasti löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. Vuonna 1916 perustettu Marabou on nykyään monikansallisen Mondelez Internation -yrityksen tuotemerkki. Jonkin verran perustietoja löytyy Maraboun suomenkielisiltä verkkosivuilta. MTV Uutiset on myös julkaissut verkkosivuillaan Marabou-suklaata käsittelevän jutun. Tietoa saattaa mahdollisesti löytyä myös suklaan historiaa käsittelevistä kirjoista. Esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy Sophie D. Coen ja Michael D. Coen teos Suklaan historia (2005).
Lähteitä
Coe, Sophie D. & Coe, Michael D.: Suklaan historia. Suom. Auri Paajanen. Sitruuna, Kerava 2005.
Maraboun verkkosivut. Marabou Tänään. https://www.marabou.fi/maraboun-...
Emme valitettavasti löytäneet tietoa lukoista. Jos kyseessä olisi vaikkapa taidetempaus, voisi Helsingin kaupungin museo tai Kysy museolta -palvelu osata auttaa.
Microsoft 365 Word tallentaa automaattisesti tekemiäsi muutoksia koko ajan. Löydät aiemmat klikkaamalla ohjelman ylälaidasta tiedoston nimen kohdalla ja valitsemalla versiohistoria, jolloin alkuperäinen on päiväykseltään aikaisin. Mikäli tahdot tehdä toisen, erillisen tiedoston, on tuo vaihtoehto "tallenna kopio" oikea.
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
Tähän kysymykseen voi vastata vain paikallinen kustantaja, jolla on tieto kirjan painosmääristä. Mannerheimin muistelmien ukrainalainen kustantaja on Astrolabe Publishing (https://astrolabium.com.ua/en/).Olen lähestynyt kustantajaa sähköpostitse, mutta valitettavasti en ole saanut vastausta esittämiisi kysymyksiin. Mikäli haluat itse yrittää tiedustella asiaa, kustantajan yhteystiedot löydät täältä: https://astrolabium.com.ua/en/contacts/
Yle Arkiston tietopalvelusta vastattiin, että Ylen lähetysten tekstitysfontti on tällä hetkellä Tiresias Screenfont.
Ennen vuotta 2011 tekstitysfonttina oli ns. Ylefont, jonka pohjana oli Tahoma. Ylefontin kirjainten kulmat olivat hieman pyöristetyt Tahomaan verrattuna.
MTV:ltä vastattiin, että heillä on ollut kymmenisen vuotta Tiresias, vuodesta 2020 lähtien Tiresias Minus default-versio ja ennen Tiresiasta mahdollisesti LH 3103.
Vaasan pääkirjaston uutisalueella on Vaasa-lehti mikrofilmattuna 1960-luvulta. Ennen kuin tulee lukemaan mikrofilmattuja lehtiä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse (Uutisalue 06-325 3558 tai Info 06-325 3533) tai sähköpostitse kirjasto.info@vaasa.fi.
Metsäkaartilaisten itsensä kirjoittamia kirjoja ei ole niinkään. Jonne Vanhan kirja on kansitekstin mukaan todellisuuteen perustuva romaani. Alla muutama muu romaani ja muuta kirjallisuutta Länsi-Lapin metsäkaartilaisista Lappi-osaston kokoelmista.
Valto Maunula: Kannattaa varoa
Valto Maunula: Ei sorru
Janne Huilaja: Metsän hyvät
Varsinaisia muistelmateoksia on vähän:
Pudas, Heikki: Metsäkaartilainen (26 s.)
Tutkimuskirjallisuutta, johon sisältyy myös muisteluksia:
Markku Tasala: Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.
Aihetta sivutaan monessakin historiateoksessa, esim.
Ollikainen: Routalattiat. (Sieppijärven historia)
Arvo...
Thomas Hardyn The mayor of Casterbridgessa on muutama runomuotoinen tekstikatkelma, jotka Pormestarin tarinaan on suomentanut Kirsi Kunnas. Kysymyksessä mainittua John Donnen The flea -runon katkelmaa en kuitenkaan löytänyt Hardyn englanninkielisestä laitoksesta sen paremmin kuin suomenkielisestä käännöksestäkään.
Douglas Stuartin romaanissa Young Mungo (2022) kyseinen sitaatti mainitaan samassa hengenvedossa kuin The mayor of Casterbridge, mikä voisi ehkä selittää säkeiden alkuperään liittyvän sekaannuksen. Donneenkin tässä Stuartin tekstissä viitataan:
"If any child could not manage the curriculum, he was not going to waste any more time dragging them through The Mayor of Casterbridge. They were put to the back of the class and got the...
Kirjaston työntekijät eivät lue äänikirjoja, vaan yleensä lukijat ovat näyttelijäkoulutuksen saaneita henkilöitä ja äänenkäytön ammattilaisia.
Äänikirjoja tekeviä studioita/ tuotantoyhtiöitä on Suomessa kymmenkunta, suurin on Silencio. Kustantaja päättää, mistä kirjasta tehdään perinteisen lisäksi myös äänikirja. Sen jälkeen tuotantoyhtiö miettii yhdessä kustantajan kanssa sopivan lukijan. Studiot hakevat jatkuvasti uusia lukijoita suuresta äänikirjojen suosiosta johtuen.
Hyvä artikkeli äänikirjan lukijan työstä: https://yle.fi/a/3-11224905
Jos olet kiinnostunut äänikirjojen luennasta, voit kysellä suoraan äänittämöistä, millainen tarve heillä on uusille äänille. Lukijat ovat siis äänenkäytön ammattilaisia, kuten...
Kyseessä on Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Tangoserenadi. Se alkaa sanoilla "Tangoserenadi päätti illan, kotiin sinut saattaa sain". Sen levytti ensimmäisenä Eino Grön vuonna 1961. Kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet myös esimerkiksi Reijo Taipale ja Rainer Friman.
Kappale YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=vnIZUilOK6c
Suomen kansallisdiskografia: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4604695?sid=2940345645
Runo Minä rakastan Kuubaa ei sisälly mihinkään Saarikosken julkaistuista runokokoelmista eikä sitä ole mukana hänen kootuissa runoissaankaan (Runot, 2004), johon sisältyy aiemmin julkaistujen kokoelmien lisäksi myös joitain niiden ulkopuolelta peräisin olevia runoja.Kuuba-runon kirjoittamisen aikoihin vuonna 1962 Saarikoski toimi Kansan Uutisten vakituisena avustajana. (Lähde: Huomautuksia ja selityksiä. – Pentti Saarikoski, Tähänastiset runot)
Samaa näytelmää ovat koululaiset ilmeisesti esittäneet hieman eri nimillä muuallakin 50-luvulla, sillä samantyyppisestä näytelmästä on kysytty aiemminkin. Valitettavasti tietoa näytelmästä löytyy niukasti.
Näytelmää ei ole Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ylläpitämässä Näytelmät.fi -tietokannassa, johon on listattu lähes kaikki Suomessa esitetyt näytelmät. Teksti on voitu julkaista koulun oppimateriaalissa, mutta finna.fi-hakujen kautta ei ole löytynyt mitään sopivaa.
Uuraisten Portti -lehden numerosta 6 löytyy seuraavanlainen lyhyt kuvaus näytelmästä, joka vaikuttaisi olevan sama. Kuvaus on kuitenkin 90-luvun alusta, joskin tapahtuma, jossa näytelmä on esitetty haki 60-luvun alun...
Hei!
Tässä muutamia nettisivuja, joissa on ehdotettu vahvoja tyttöjen nimiä.
https://startpakke.com/fi/staerke-pigenavne/?utm_content=cmp-true
https://aitiydenihme.fi/lapset/12-omaperaista-tyton-nimea/
https://madreshoy.com/fi/nombres-de-nina-cortos/
https://graf48.ru/fi/deva-imeniny-kak-nazvat-devochku-zhenskie-imena-i-ih-znacheniya-kak.html
http://neba.finlit.fi/blogi/nimi-tekee-naisen-ainakin-kirjallisuudessa/
Kirjastoista löytyy lisäksi nimikirjoja, joissa on kerrottu enemmän nimien merkityksistä.
Kyseessä on todennäköisesti ruotsalainen elokuva Tur & retur (Meno & paluu) vuodelta 2003. DVD elokuvasta on saatavilla Lastu-kirjastoissa: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.328054?sid=3068082367
Nils-Aslak Valkeapään tuotannosta on suomennettu Aurinko, isäni sekä Kevään yöt niin valoisat. Lisäksi joitakin aiemmin suomentamattomia runoja löytyy En laske, en koskaan -runoantologiasta ja tarkistamattomia raakakäännöksiä teoksesta Aatsajoki, hopeasoitin. Täysin kuvaustasi vastaavaa runoa ei näistä teoksista löytynyt.
Voisit tutustua vielä mainittuihin teoksiin ja kokeilla, soittaako mikään niiden runoista kelloa. En sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, että kyseessä on sittenkin jonkun muun runoilijan runo.
Osut kysymykselläsi tärkeään asiaan. Näitä aakkostuskysymyksiä me joudumme kirjastossakin pähkäilemään tuon tuosta. Vastaus ei ole yksiselitteiden. Sukunimien etuliitteet ovat yleensä artikkeleita tai prepositioita. Joskus niiden surkastumia. Suomen kielessä ei niitä ei ole, joten etuliitteiden aakkostus liittyy aina muiden kielten edustajien nimiin. Aakkostuskäytännöt ovat eri kielissä erilaiset. Siksi samakin etuliite saattaa aakkostua kahdessa eri kielialueen nimessä eri tavoin.
Mainitsemasi d'-etuliite esiintyy eri kielissä. Jos kyse olisi englanninkielisestä etuliitteestä, se kirjoitettaisiin isolla kirjaimella ja nimi aakkostettaisiin D--kirjaimen mukaan. Mainitsemasi nimi on todennäköisesti portugalinkielinen ja silloin liite ei...
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura.
Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto on julkaissut useita kirjoja, joissa esitellään eri teattereita ja niiden henkilökuntaa. Esimerkiksi:
Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki (toim. Verneri Veistäjä)
Suomen teatterit ja teatterintekijät: yhteisö- ja henkilöhakemisto, 1974 (toim. Martin, Niemi, Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät , 1983 (toim. Ilona Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993
Teatterit ja teatterintekijät, 2005 Like Kustannus
