Sekä Luukkaala, että Pasa löytyvät ainakin Fonectan puhelin-
luettelon Pirkanmaan-osan kartasta. Samoin Kangasalan maasto/peruskartoista, kuten myös Kangasalan pitäjän
kartasta vuodelta 1915 (kirjastomme takahuoneen seinällä).
Sijainti on Suntinmäessä Suoraman-, Ahulin ja Kirkkojärvien
välisellä alueella, jota halkoo nykyään melko pitkä Luukkaa-
lantie (tämä tie näkynee kaikissa vähänkin tarkoissa kartoissa).
Pikaisesti tutkin muutaman paikallisen kirjan ja Kangasalan Joulu-lehden tietokannan saadakseni kylästä lisätietoa.
Ei onnistunut, mutta jos kesällä poikkeatte, niin voidaan katsoa tarkemmin. Tervetuloa suvun vanhoille asuinsijoil-
le.
Ko. romaanin tekijä on Courths-Mahler, Hedwig. Kirja on saatavissa kaukolainaksi Porvoon pääkirjaston kautta. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oheisen lomakkeenn avulla tai paikan päällä pääkirjaston tietopalvelussa. Kaukolainamaksu maakuntakirjastoista on 3€/kirja.
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Kelpoisuusvaatimuksissa on jonkin verran eroja paikkakuntien välillä, mutta esim. meillä Tampereella kirjastonhoitajan tehtäviin on edellytyksenä korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Kirjastovirkailijan tehtäviin vastaavasti vaaditaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot tai informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, tai kirjastoasetuksen (1078/98) 6§ 1 momentin tai 7§ mukainen kelpoisuus.
Kelpoisuuden osalta sinulla tuntuisi olevan edellytykset hakea esim. kirjastovirkailijan tointa.
Näiden perusedellytysten lisäksi valintaprosessissa tietysti...
Me emme kirjoita esitelmiä, mutta annamme tietoja teoksista, joiden pohjalta voi kirjoittaa esitelmän. Tässä peruistietoa sinulle:
Englantilainen kirjailija Enid Blyton (oik. Darrell-Waters) syntyi v. 1896 ja kuoli v. 1968. Hän kirjoitti yli 600 teosta. Suomeksi käännetyt löytyvät kansallisbibliografia Fennicasta. Tunnetuimpia ovat Viisikko-, Salaisuus-, Seikkailu- ja Sos-sarjat.
Kysy lisää lähikirjastostasi!
http://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/eblyton.htm
Dianasta löytyy paljonkin aineistoa, mutta suomeksi vähemmän
Katso esim:
http://www.time.com/time/daily/special/diana/
http://www.royal.gov.uk/output/Page151.asp
http://www.princess-diana.com/
http://www.theworkcontinues.org/
http://www.cnn.com/SPECIALS/1998/08/diana/
http://www.paralumun.com/diana.htm
Lainan voi uusia viisi kertaa mikäli siitä ei ole varauksia.
Viidettä kertaa uusiessa järjestelmä antaa ilmoituksen
uusimiskerrat täynnä, järjestelmä ilmoittaa myös mikäli teokseen on varauksia.
Uusimiskertojen lukumäärä näkyy tarkemmin vain virkailijakäytössä olevasta kirjastojärjestelmästä. Tarvittaessa tarkemmat tiedot uusintakertojen määrästä saa kysymällä kirjastosta.
Asiakkaiden käytössä olevasta verkkokirjastosta tätä tietoa ei valitettavasti saa.
Välitän palautteenne eteenpäin, mahdollisesti huomioon otettavaksi uutta verkkokirjastoa hankittaessa.
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Kyseessä voisi olla Fazerin vuosina 1992. 1993 ja 1994 julkaisema kolmiosainen sarja Lasten kultainen laulukirja. Kannessa soittaa klovni harmonikkaa. Numerossa 1 on punainen kansi, numerossa 2 sininen ja numerossa 3 vihreä. Anna-Maija Usman lapsille tarkoitetun viulukoulun Iloinen viuluniekka varhaisessa painoksessa on viulua soittava klovni, osassa 1 vihreä, osassa 2 sininen ja osassa 3 keltainen kansi. Tämä on 1970-luvulta. Ehkä joku muistaa vielä jonkin muun ehdokkaan?
Heikki Poroila
Hei,
julkisia, hirsirakenteisia rakennuksia on vähän. Puhtaasti hirsirakenteisia kirjastoja ei käsittääkseni ole. Pudasjärvellä on melko uusi koulukeskus, Hirsikampus, jossa koulun omaan käyttöön voi olla kirjastotila.
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Hei!
Uuden kirjastokortin saat esittämällä kirjastossasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu. Jos korttisi katoaa, ilmoita siitä välittömästi kirjastoosi. Olet vastuussa niistäkin lainoista, jotka joku muu on mahdollisesti lainannut kortillasi. Vastuusi lakkaa, kun olet tehnyt katoamisilmoituksen kirjastoon.
Seuraavat teokset löytyivät Finna-tietokannasta https://finna.fi/ ja ovat kaikki saatavissa myös Helmet-kirjastosta.
Tapani Sopanen: Reijo Blommendahl, Tehtävä Sahalinilla, Aikamedia 2017. Blommendahl on työskennellyt pitkään Fida internationalin palveluksessa Japanissa.
Magnus Londenin ja Ulla-Leena Lundbergin Siperian matkakertomuksista saattaa löytyä jotain myös Sahalinin saaresta.
Magnus Londen: Maan ääriin, kertomuksia Siperian matkoilta, Like 1998.
Ulla-Leena Lundberg: Linnun siivin Siperiaan, Gummerus 1994 ja 2018.
Ihmisen suku osa 2, Kivikauden ihmiset, ja osa 5, Nykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1994 ja 1995.
Maapallo, Maantieteellinen tietokirja,kuvia ja kuvauksia. Seitsemäs osa : Kaakkois-Aasia, Itä-Aasia, Sisä-Aasia...
Helmet-kirjaston sovelluspäällikkö Susanna Aakon mukaan sama ohjelmisto on käytössä kuin vuonna 2015. Asiakas voi itse käynnistää lainaushistorian Helmet-haun Omissa tiedoissa ja voi myös itse lopettaa sen tallennuksen. Lainaushistoria ei näy kirjaston henkilökunnalle. Asiakaspalvelussa käsitellään vain voimassa olevia lainoja. Entiseen tapaan kirjasto voi teoksen tietojen kautta tarvittaessa tarkistaa kaksi viimeisintä lainaajaa.
Helmet-kirjastojen asiakasrekisterin rekisteriseloste (25.5.2018) löytyy osoitteesta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Rekisteriseloste(773) .
Lainaustietojen paljastaminen kertoisi lähinnä henkilön oletetuista kiinnostuksen kohteista. Tarkka profilointi olisi vaikeampaa, koska lainojen...
Jos Frans Huovinen on kuollut 1970-luvulla, hänen teoksensa tulevat tekijänoikeudellisesti vapaiksi vasta 2040-luvulla. Suljetun someryhmän tekijänoikeudellista statusta ei tietääkseni ole oikeudessa toistaiseksi puitu, ellei taannoinen poliisien suljetussa ryhmässä esiintynyt kielenkäyttö ja sen sallittavuus sitten ollut riittävä tulkinta. Itse lähtisin siitä, ettei suljettukaan ryhmä vastaa perinteistä laintulkitaa "yksityisestä" käytöstä. Perinteisesti yksityisyyden piiriin ovat kuuluneet vain lähiomaiset ja lähimmät ystävät. Ryhmän verkkotekninen avoin tai suljettu rooli ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.
Edellä sanomani perusteella olisin sitä mieltä, että kysyjä voi laillisesti kopioida ja levittää Frans Huovisen...
En tunne hyönteisiä niin hyvin, että uskaltaisin suoraan sanoa mikä ötökkä on kysymyksessä. Löydät vastauksen luultavasti parhaiten näiltä nettisivuilta: https://laji.fi/ tai http://www.otokkatieto.fi/ . laji.fi-sivustolla on myös tunnistuspalvelu, johon voit lähettää kuvan löytämästäsi ötökästä.
