Koska käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt mitään tietoa autogrammikuvista, niin kysyimme asiaa Museoviraston Kuvakokoelma-osastolta. Alustavassa puhelinkeskustelussa selvisi se, minkä itsekin päättelimme netistä löytyvien autogrammikuvien perusteella eli että kyseessä on usein taitelijoita esittävä kuva, jossa on myös kuvan kohteen nimikirjoitus. Saksan kielen sana autogramm tarkoittaa nimikirjoitusta. Jos saamme Museovirastosta vielä lisätietoa asiasta, niin informoimme teitä.
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Kyseinen runo on julkaistu Jyrki Pellisen esikoisrunokokoelmassa Näistä asioista (Otava, 1962).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47040
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450700
Kauppalanpuiston kasviselvitys puiden osalta löytyy Helsingin Rakennusviraston kaupunkipuuselvityksestä Julkaisut 2014/4
Kavillisuusinventoinnit ovat Rakennusviraston teettämiä ja ainakin 40 kpl on sen julkaisuissa. Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi.
Lista Rakennusviraston julkaisusarjasta löytyy https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuarkisto/rakennusviraston-julkaisusarja
Osa kasvillisuusinventoinnesta löytyy myös Helsingin kaupunkiympäristön julkaisuista. https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuja-sarja
Helmet-hausta löytyy 14 julkaisua haulla Helsingin kaupunki. rakennusvirasto ja aiherajaus haun jälkeen puistot....
Ainakin eräs tuntemani tohtori käyttää Hai-saappaita. Niitä on käytetty esimerkiksi Slush-tapahtumassa vuosina 2016-2018.
Hai-saappaan tarina: https://www.nokianjalkineet.fi/hai-saappaan-tarina/
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sitaatti on peräisin Olaus Magnusin teoksen ensimmäisen kirjan 22. luvusta, joka ei ole mukana vuonna 1973 julkaistusta suomennoksesta Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset. Kahdeskymmenestoinen luku (Lumen erilaisista muodoista) – ja kysymyksen sitaatti – löytyy vain vuonna 2002 nimellä Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -nimellä ilmestyneestä aiempaa laajemmasta suomennoksesta (s. 48).
Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helmetin Taskukirjasto-sovelluksessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547) tämä onnistuu. Asiakas voi tietysti halutessaan olla aina yhteydessä kirjastoautoon ja ilmoittaa pysäkin nimen. Kirjastoauton henkilökunta on myös tarvittaessa yhteydessä varaajaan, jollei pysäkki selviä esim. asiakkaan muiden varausten perusteella.
Hei
Tarkistin asian Melindasta, joka sisältää mm. Suomen Kansallisbibliografian. Sen mukaan on vielä sellainen kirja kuin Annie North Bedford: Maija Poppasen metka päivä.
Laitan tähän mukaan Kyyti-kirjastojen saatavuustiedot, kun kerran siltä alueelta vastaan:
maija poppasen metka | Hakutulokset | Kyyti-Finna
Тёмные алле́и on kokoelma Ivan Buninin vuosina 1937 – 1944 kirjoittamia kertomuksia. Kertomuskokoelmaa ei ole käännetty kokonaisuudessaan, mutta osa sen kertomuksista mm. niminovelli Puiston pimeät käytävät sisältyy Juhani Konkan suomentamaan Buninin Valittuihin kertomuksiin. Тёмные алле́и –teoksesta on mukana myös esimerkiksi kertomukset Muusa, Rusja ja Natali, Pariisissa ja Yömajassa.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921832087
https://finna.fi/
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%91%D0%BC%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%…
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
Tässä olisi muutama ehdotus. Linkkien takaa löytyvät teosten esittelyt Kirjasammossa.
Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate
kertoo 11-vuotiaasta Calpurniasta, jonka isoisä on kasvitieteilijä. Tarina sijoittuu 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle Yhdysvaltain eteläosassa. Calpurnian suhde isoisään muuttuu, kun tämä rohkaisee lapsenlastaan tutkimaan kasveja - tuohon aikaan tiede oli lähinnä miesten valtakuntaa, ja tytöiltä odotettiin vain kotitaloustaitojen oppimista ja naimisiinmenoa.
Calpurnia uhmaa ympäristön normeja ja suuntautuu intohimoisesti uusien kasvilajien etsintään. Myös Charles Darwinin evoluutioteoriaa ja siihen kohdistuvia ennakkoluuloja sivutaan. Kirja on hieno kasvutarina, yhteiskunnallisen ja sukupuolten...
Käytin Finna-hakua.
Aluksi tein tarkennetun haun sanalla varhaiskasvatus ja aiheella kaunokirjallisuus. Lisäksi rajasin ilmestymisaikaa 2000-2023. Haku löysi muutaman romaanin.
Theorin, Johan: Sankta Psykon kasvatit ; Linna, Martti: Syysmarkkinat sekä Pulli, Elina:Tukkasurma
Kokeilin Kirjasammon hakua. Sanalla varhaiskasvatus, löytyivät esim. Heli Kuhlberg:Tärkeän työn tekijät; Vuorinen, Katri: Unelma-ammatti, vai onko sittenkään sekä Ylinen, Hanna-Leena:Tarha Linkki Kirjasampoon.
Helmet-haulla löysin vielä muutaman ehdokkaan: Vuorinen, Juha:Kristian siviilipalvelusmiehenä : sotaromaani ; Välipaikka, Tuija:Maailman vahvin tyttö sekä Pihlajamäki, Tiina: Rant. Ta. Li. Linkki hakutulokseen
Vastaan tuli myös teos "Mitä...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Punalippu/Carelia -lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa lehteä on saatavilla lukusalilainaan vuodelta 1990 ainakin numerot 7-11, vuosilta 1973-1990 lehdestä on hajanumeroita. Yliopiston kirjastosta kysymällä selviää, ovatko kaikki tarvitsemasi numerot kirjastossa.
Lehden kohdalla on maininta, että kirjautumalla korkeakoulujen HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun käytettävissä ovat vuosien 1940-2018 digitoidut numerot
