Kappalemäärät vaihtelevat paljon eri kirjoilla. Kouvolan kirjaston toimipisteissä saattaa olla joitakin suosituimpia lastenkirjoja jopa 40-50 nidettä yhteensä. Esimerkiksi uusinta Tatu ja Patu -kirjaa on lähes 50 kappaletta. Joitakin aikuisten kaikkein kysytyimpiä romaaneja voi olla 20-30 nidettä, esimerkiksi Enni Mustosen supersuosittua Taiteilijan vaimo -teosta on kolmisenkymmentä kappaletta.
Valitettavasti tätä Hannu Pikkaraisen säveltämää ja yhdessä Pekka Ruuskan kanssa sanoittamaa laulua Läpi harmaan kiven ei ole koskaan julkaistu nuottina. Joissakin nuottikokoelmissa oleva Antti Hyvärisen samanniminen sävellys ei ole sama kuin tämä Dannyn esittämä laulu, eivät myös Jukka Kuoppamäen ja Veikko Juntusen samannimiset sävellykset (on siis olemassa neljä eri laulua nimellä Läpi harmaan kiven).
Heikki Poroila
Kysymyksessä ei mainita, onko tavoitteena e-kirjan kaupallinen levittäminen vain oman kirjan maksuton välittäminen myös kirjaston kautta. Vastaan molempiin.
Jotta saa verkkokirjansa kaupalliseen levitykseen myös kirjaston kautta, täytyy olla jokin myyntialusta. Kirjastojen e-kirjatarjonta on tekijänoikeussyistä hyvin vähäistä ja tapahtuu käytännössä muutamien välittäjien kautta (esim. HelMet-kirjastoilla Ellibs, OverDrive, Elib ja Naxos Spoken Word Library). Käytännössä pitäisi oma kirjansa varmaan saada tällaisen kaupallisen välittäjän listoille, en usko kirjastojen asioivan yksittäisten kustantajien kanssa. Suomenkielisen kirjallisuuden osalta tärkein toimija on Ellibs.
Maksuttoman PDF-muotoisen verkkojulkaisun saaminen kirjaston...
Time of the Heathen voi hyvinkin olla ensimmäinen elokuva, jossa on taustalla nimenomaan tietokoneella tehty musiikki. Jos tietokonemusiikin käsitettä laajennetaan yleisemmin elektroniseksi musiikiksi, niin siinä tapauksessa ensimmäisenä pidetään yleisesti Forbidden Planet (Kielletty planeetta) -elokuvaa vuodelta 1957, johon musiikin sävelsivät Bebe ja Louis Barron.
Forbidden Planet -elokuvan musiikkia ei kuitenkaan ohjelmoitu tai esitetty tietokoneella, vaikka elokuvan musiikin esittämiseen käytettyjen äänigeneraattorien sähköiseen piirisuunnitteluun liittyi olennaisesti matemaattisten teorioiden soveltaminen.
Kallion kirjaston johtaja on ihan vastikään aloittanut Erna Marttila, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 ja Vallilan kirjaston johtaja on Harri Sahavirta, https://hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/vallila/contact - Kirjastojen yhteystietoja löytyy Helmetistä ja Kirjastohakemistosta, hakemisto.kirjastot.fi .
Tarkoitatko sitä sähköpostiosoitetta, joka on tallennettu asiakastietoihisi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin? Sen pääset muuttamaan kirjautumalla omiin tietoihisi esimerkiksi sivun http://www.helmet.fi/fi-FI oikeassa yläkulmassa olevasta Kirjaudu-linkistä. Kun olet antanut kirjastokortin numeron ja PIN-koodin ja napsauttanut painiketta "Jatka", valitse avautuvan sivun oikeasta yläkulmasta linkki "Omat tietoni". Linkistä "Muuta yhteystietoja" pääset vaihtamaan mm. sähköpostiosoitteen.
Tämä näyttäisi olevan sellaista tietoa, joka ei kuulu Tilastokeskuksen tilastoihin. Vaihtoehtona on siis kääntyä suoraan kirkon puoleen. Yhteystiedot https://evl.fi/kirkkohallituksen-yhteystiedot/talousosasto
Frederic Mistralin teoksia ei löydy suomennettuna https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… .
Yksittäisiä runoja voi löytyä eri kokoelmista, esimerkiksi teoksessa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa on Mirelle II, runoelma. Teoksen sisältö https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id…
Englanninkielinen versio on luettavissa netissä http://www.gutenberg.org/files/56008/56008-h/56008-h.htm
Elämäkertatietoa https://catalog.hathitrust.org/Record/001217689
Adlibriksessä kirja on myynnissä https://www.adlibris.com/fi/haku?q=mistral+frederic+1830-1914+mireio
Hei
Vaasassa olemme säilyttäneet vain oman alueemme tai lähinnä Vaasan vanhoja puhelinluetteloita. Lahden kaupunginkirjasto on otaksuttavasti säästänyt vanhoja puhelinluetteloitaan, joten heidän puoleensa voisi kääntyä asiassa. Nyt on vain sellainen poikkeuksellinen tilanne, että Lahden kaupungin palvelimille on tehty (uutisissakin mainittu) kyberhyökkäys, josta syystä heidän kirjastojärjestelmänsä on pois käytöstä. En pääse katsomaan heidän puhelinluettelotietojaan kirjastojärjestelmästä saati kaukolainaamaan/pyytämään kopiota.
Voisit ottaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon ja kysellä, miten voisit saada käsiisi haluamiasi puhelinluetteloita. Sähköposti: kaupunginkirjasto(at)lahti.fi tai pääkirjaston tietopalvelu 044...
Helsingin kaupunginkirjastolla on muutamia numeroita Scandinavian library quarterly -lehteä, mutta ei lainkaanThe Library Quarterly -lehteä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611266__Slibrary%20quarterly__P0%2C1__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
The Library Quarterly -lehden kysymäsi numero näyttäisi olevan ainakin Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.73262
Kysy lehteä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Kirjastoista voi lainata liikuntavälineitä. Kuopion kaupunginkirjaston lainattavien liikuntävälineiden laina-aika on 28 vuorokautta, niitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia. Liikuntavälineet tulee palauttaa takaisin siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu esim. pääkirjastosta lainatut liikuntavälineet tulee palauttaa pääkirjastoon.
Verkkokirjasto Finnasta löytyy luettelo Kuopion kaupunginkirjaston lainattavista liikuntavälineistä ja niiden tämänhetkinen saatavuus kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/List/435672
Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila
WSOY:n vuonna 2014 julkaisemassa Vapaudenristin ritarikunta - kirjan täydennetystä laitoksesta löytyy tällaista tietoa:
Vuoden 1941 syksyllä tehtiin tärkeä organisatorinen päätös. Ritarikunnan suurmestari nimitti 26. lokakuuta Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen.Vapaudenristin ritarikunnan kansleriksi kutsuttiin kenraaliluutnantti R. Walden, varakansleriksi kenraalimajuri W.E. Tuompo, rahastonhoitajaksi kenraalimajuri O. Olenius ja sihteeriksi everstiluutnantti R. Grönvall.
Edelleen kirjassa todetaan, että jatkosodan oloissa ritarikunnan hallituksella ei ollut tehtäviä normaalilla tavalla. Suurimmaksi osaksi komento-osaston kunniamerkkitoimisto valmisteli hallitukselle periaatteessa kuuluneet asiat. Ritarikunnan hallituksen...
Ylen arkistosta kerrottiin, että Oy Yleisradio Ab:n kouluradio-osasto järjesti lokakuussa vuonna 1958 kouluille maantietoaiheisen tietokilpailun, Voittajille oli varattu lahjoituksina saadut ilmaiset lentomatkat kymmenelle oppilaalle, Voittajat saapuvat loppiaisena 1959 Helsinkiin,
Tietoa muista maantietoaiheisesta tietokilpailusta noilta vuosita ei löytynyt.
Ylen arkistosta kerrottiin myös, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Tosin voi olla, että kysymykset eivät ole sielläkään tallella. Alla linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun:
https://elka.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Elka/Search.action?search.freetext=kouluradio&...
1. Enontekiön rättärinä tuona aikana oli Juho Pietari Välitalo. Tieto löytyy Ritva Kyllin teoksesta Saamelaisten kaksi kääntymystä (2012).
2. Suoranaisesti aviottomien äitien kummina olosta ei tunnu löytyvän tietoa tai mainintaa. Jotakin voi kuitenkin päätellä yleensä kummina olon ehdoista 1800-luvulla. Vuoden 1869 kirkkolaki määrittelee, että kummien tulee olla "evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ehtoollisella käyneitä ja elämässään nuhteettomia". Viime mainittu on pudonnut pois nykyisestä kirkkolaista, mutta se oli mukana vielä vuoden 1963 laissa. (Lähde Pentti Lempiäinen 2004: Pyhät toimitukset.)
Juuri tällä hetkellä kirjastokortin hankkiminen ei valitettavasti onnistu. Helmet-kirjastoissa kuitenkin selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia luoda tilapäinen käytäntö, jolla asiakkaat voisivat hankkia jonkinlaisen virtuaalisen kirjastokortin. Tällä pystyisi lainaamaan vain e-aineistoja, ja se olisi voimassa vain siihen asti, kun kirjastot joskus jälleen avataan. Toivottavasti tämä hanke toteutuu lähiaikoina.
Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Tätä kirjaa eivät valitettavasti tunnistaneet kollegatkaan valtakunnallisella keskustelulistallamme eivätkä Kirjasammon (http://www.kirjasampo.fi) toimittajat. Tunnistaisiko joku lukijamme?
Voit maksaa maksut muissa kirjastoissa. Helsingissä voi edelleen maksaa käteisellä näissä kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu ja Töölö. Sinulle lähin mahdollisuus olisi varmaan Itäkeskuksen kirjasto.
Meren pohjalla olevat simpukat eivät yhteytä. Yhteyttämistä tapahtuu kasveilla ja levillä.
Ks. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys
