Tampereen ympäristökunnissa kiertokouluja perustettiin rinnakkain "kiinteiden" koulujen kanssa. Tampereella kansakoulua edelsivät yksityiset lastenkoulut ja tehtaan koulut. Messukylässä, Pirkkalassa, Kangasalla, Lempäälässä, Pälkäneellä ja Vesilahdella ensimmäisiä kouluja olivat 1800-luvun alkupuolella aloittaneet Ahlmanin koulut, joista osa oli kiinteitä ja osa paikasta toiseen kiertäviä. Seurakuntien ja kuntien kiertokoulutoiminta käynnistyi monin paikoin vasta 1870- ja 1880-luvuilla. Se jatkui uuden oppivelvollisuuslain voimaantuloon saakka, joka määräsi alakansakoulut perustettaviksi myös maalaiskuntiin. Pirkkalassa kiertokoulut jatkoivat tämän jälkeenkin vielä vähän aikaa Jokismaan, Pinsiön ja Taivalkunnan piireissä, ja...
Helsingin käyttämässä Papercut-järjestelmässä asiakastietue haetaan joko kirjastokortin numerolla, puhelinnumerolla tai guest-alkuisella itsepalvelutunnuksella. Saldon lisäksi tietueessa näkyy oletussähköpostiosoite, jos asiakkaan kirjastokortin tiedoissa on sellainen ollut tai asiakas on sen antanut luodessaan itsepalvelutunnuksen.
Asiakkaan henkilö- ja lainaustiedot on tallennettu erilliseen Sierra-kirjastojärjestelmään. Niitä ei näe Papercutin kautta.
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista...
Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista.
Torakoiden häviämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta löytyy Wikipedia-artikkeli, jonka lähdeviitteistä löytyy lisätietoa. Ilmeisesti torakoiden häviäminen Venäjällä ja naapurimaissa on todellinen ilmiö, mutta sen syistä ei ole varmaa tietoa: syiksi on esitetty esimerkiksi luontaisia kannanvaihteluita ja jätehuollon parantumista.
Ei löytynyt mitään viitteitä siihen suuntaan, että torakat olisivat maailmanlaajuisesti vähenemässä. Vaikka hyönteiskannat ovat yleisesti taantumassa, monet torakkalajit ovat erittäin kestäviä ja pärjäävät hyvin.
Materiaalista Miten aikakauslehti tehdään? löydät yleislinjoja lehden teosta, suurimmaksi osaksi tuo materiaali soveltuu myös Sanomalehden tekoon, https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/mediakasvatusmateriaalit-eri….
Keski-Uudenmaan artikkelissa on tietoa siitä, miten sanomalehden painaminen käytännössä tapahtuu, https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1452821
Ylen Uutisluokasta löydät tietoa siitä, miten uutisia tehdään, https://yle.fi/a/74-20002753
Helsingin Sanomat on kertonut lasten uutisissa, miten uutinen tehdään, https://www.hs.fi/lastenuutiset/art-2000008561510.html. Muuta infoa heidän sanomalehden valmistuksestaan ei ollut, mutta varmasti heillä on jonkinlainen esite, jota he jakavat, Helsingin sanomien...
Hei,
Voiskohan kyseessä olla Robert Sabatierin Kesän lapset (Les enfants de l'été ; suom. 1979)? Kannessa oranssi appelsiini (tai vastaava sitrkushedelmä) Takakansitekstikin tuntuisi täsmäävän:
"Isoisä Siffreinin tiilikattoiseen taloon saapuvat kymmenvuotias Alain sekä orvoksi jäänyt vietnamilaistyttö Maria-chen viettämään kesää. Ja Pariisista saapuu myös kirjailija, josta tulee lasten hyvä ystävä.
Kertoessaan tämän onnellisten hetkien täyttämän tarinansa Robert Sabatier taikoo esiin koko lapsuuden kadotetun kuvamaailman, tarinoiden, mielikuvituksen, pelkojen ja haaveiden, satujen ja unelmien valtakunnan – ihmeiden maailman, joka on yhtä kiehtova kaikenikäisille tai paremminkin sanottuna kaikille lapsille neljästä aina...
Paras vaihtoehto lienee Marokko. Sieltä Saharan aavikolle pääsee ainakin Marrakechista, Fesistä ja Casablancasta: https://www.kimkim.com/ab/getting-to-sahara-desert
Ulkoministeriö luokittaa Marokon perusturvalliseksi: https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o#M
Matkatoimistot osaavat varmasti kertoa lisää.
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Kyseessä on varmaankin Pikkukoiran synttärit -niminen laulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Mirkka Liimatta. Se on julkaistu Loiskis-yhtyeen levyllä 5-vuotislevy vuonna 2005 ja Mirkka & Luis -yhtyeen levyllä Koiruuksia vuonna 2019.
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua tai sen tekijää kuvauksen perusteella. Muotokuvaa kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Hei, nimi Ignate on feminiininen johdannainen nimestä Ignatius. Ignatius taas on johdannainen Ignatios Antiokialaisesta, joka oli Antikian piispa n. 100 jaa.
Lähteet:
Nordic Names:
Ignate - Nordic Names
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen | Suomen ortodoksinen kirkko
Olisikohan Anthony Doerrin Taivaanrannan taa? Sen arvostelussa kerrotaan:"Viides henkilö Konstance on tulevaisuudessa elävä 14-vuotias tyttö, joka on syntynyt avaruusalus Argosilla. Hän matkustaa Argosilla aurinkokunnan ulkopuolella olevalla planeetalle Beta Oph2. Kertomushetkellä Konstanze on matkustanut jo vuoden. Hänen ruokansa tulostetaan tietokoneella, hän elää suljetussa tilassa ja kaikki tapahtuu tietokoneiden ja tekniikan kautta. Argosin tarkoitus on pelastaa tuhoutuva maapallo ja avaruusalukselle valitut ihmiset. Argosissa Konstancen ainoa hupi on virtuaalinen kirjasto, jolla hän voi tehdä matkoja historialliselle maapallolle.
Yllättäen Argosin asukkaiden keskuudessa alkaa levitä tappava virus ja Konstance joutuu yksin...
Tässä muutama toiveeseesi sopiva täsmävinkki tämän vuoden uutuuksista: Heidi Silvan: Kuinka särkeä sydän?Briitta Hepo-oja: Amalia A ja kosmiset kiemuratCatherine Doyle: Kruunun tyttäret Lisää sopivaa luettavaa voit etsiä myös Outi-verkkokirjaston Nuorten kirjasto -sivulta. Sivun lukuvinkkikarusellista löytyy monenlaisia listoja eri aiheista, esimerkiksi Nuoruuden kesäpäiviä ja tulevaisuuden haaveita | OUTI-kirjastot (finna.fi)Viime vuonna ilmestyneitä kirjoja esiteltiin tammikuun Kirjasaari-tapahtumassa, jonka kirjalistat löytyvät myös em. sivulta. Toiveesi mukaisia kirjoja voisi löytyä vaikkapa näiltä listoilta: Kirjasaari 2024: Vampyyrejä ja vihanneksia - nuorten sarjakuvia | OUTI-kirjastot (finna.fi), Kirjasaari 2024: Nuorten...
Liikennemerkeistä säädetään Tieliikennelaissa 729/2018 (laissa liikennemerkeistä käytetään myös nimitystä liikenteenohjauslaite). Linkki: Tieliikennelaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
Kysymäsi elokuva on Opri.TEOS Opri / ohjaus Edvin Laine ; käsikirjoitus Kyllikki Mäntylä, Olavi Veistäjä ; kuvaus Pentti Unho ; musiikki Heikki AaltoilaJulkaisutiedot Vantaa: Finnkino, [2011]ULKOASU 1 DVD-levy (1 h 15 min) : mv
