Vuoden 1984 äidinkielen ylioppilastehtävät (1. ainekoe 19.3.1984/ 2. ainekoe 26.3.1984) löytyvät teoksesta Ylioppilasaineita 1984. (SKS 1984). Kirja löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta voit sen varata omaan lähikirjastoosi lähempää tarkastelua varten. Vuonna 1984 on aiheina on pyydetty pohtimaan mm. uskontoa; kirjallisuuden tulevaisuudenutopioita tai vaikkapa keskiajan kaupunkia elinympäristönä unohtamatta aina yhtä kiinnostavaa aihetta kuin "iltapäivälehtien kohumaailma". Ajankohtaisina aiheina mm. työmarkkinakevään 1984 näkymät sekä niinkin hauska aihe kuin nykyaikaisen hiihtäjän varusteet. Aiheita on kahdelle päivälle niin monta, ettei niitä ole mielekästä tähän alle listata.
Lähde : Ylioppilasaineita. 1984...
Vaikuttaa siltä, että kyseistä Dickinsonin runoa ei ole suomennettu. Ainakaan runoa ei löytynyt valikoimista Valitsee sielu seuransa tai Golgatan kuningatar, jotka ovat Tähtien väri -kokoelman ohella kattavimmat Dickinsonin suomennokset. Aila Meriluoto on liittänyt omaan Kimeä metsä -kokoelmaansa kymmenkunta Dickinsonin käännöstä, mutta kaivattua runoa ei ollut siinäkään mukana. Dickinsonilta on säilynyt noin 1775 runoa tai niiden luonnosta, eikä niistä ole - harmillista kyllä - suomennettu kuin pieni osa.
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Hei!
Emme löytäneet vaasista tietoa kirjastosta löytyvistä Arabian kuvastoista. Niin kuin mainitsit, myös verkon anti jäi vähäiseksi. Vaasi on maalattu jälkeenpäin harrastelijan toimesta, koska Arabian leima on vedetty yli ja siihen on lisätty taiteilijan signeeraus. Muotoilultaan samantyyppinen vaasi löytyy esim. Rakkaat Esineet-nimisen verkkokaupan sivulta (https://www.rakkaatesineet.fi/v2/arabia-maljakko-9915/). Tässä malliksi on mainittu 9915. En tosin tiedä, onko kyseessä sama malli. Pahoittelut, että emme saaneet kaivettua enempää tietoa esiin.
Voisiko olla kyseessä Volter Kilven Alastalon salissa, joka etenee hyvin verkkaiseen tahtiin? Olisiko lukijoillamme tietoa? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Etsin Kirjasammon kautta kirjoja aiheen 'purjehdus' perusteella, mutta en löytänyt mitään kuvaukseesi sopivaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/purjehdus
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Toistaiseksi Googlen sanahaulla (esim. "solar panel hanging over street" jne.) ei ole tullut vastaan tarkalleen kuvailemaasi kokeilua. Yleisesti aurinkopaneeleja on kiinnitetty talojen katoille ja seiniin sekä lyhytpylväisiin. Niitä on myös kävelykatujen pinnalla ja penkeissä. Saksassa on kokeiltu moottoritien ylle rakennettuja aurinkopaneeleita. Kaupunkikortteleissa kadun ylle sijoitettujen aurinkopaneelien ongelma saattaisi olla, että korkeat talot varjostavat katua, eikä auringon valo osu riittävästi paneeleihin. Yhdysvalloissa on testattu aurinkopaneeleja ajotien pinnassa, mutta melko huonoin tuloksin: tutkimus osoitti, että jos vain vähän yli viisi prosenttia aurinkopaneelista jää varjoon, alenee sen kyky...
Voisiko kirja olla Catarina Kruusvalin "Iida ja pehmot päiväkodissa" (Tammi 2008, suom. Tittamari Marttinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen vaihtoehto voisi olla Kate Agnewn "Meillä on kivaa" (Mäkelä 2009, suom. Terhi Leskinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä vielä lista kirjoista, joissa on aiheena lelut ja kansikuvassa keltaista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lelut+keltainen&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=leikkikalut+keltainen&o=titl…
Löysin sanan muodossa siiliytyminen. Se on ollut pääkirjoituksen otsikkona Ydin lehdessä 1984/2. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/77769129/Julkaisuluettelo_2016.pdf
Siiliytyminen tarkoittanee siilin lailla piikkipalloksi käpertymistä eli vetäytymistä ja puolustautumista samaan aikaan.
Samantapaisia eläinperäisiä ilmauksia voi suomen kielessä helposti luoda ja käyttää. Yleensä ne ymmärretään kohtuullisen hyvin. En kuitenkaan kyennyt muistamaan kuin hukkamaisen hymyn. Ehkä joku lukija voi auttaa täydentämällä vastausta?
Kotimaisten kielten keskus kuvailee: "Kolmantena sanojen laskemista vaikeuttavana piirteenä suomessa on mahdollisuus luoda deskriptiivisiä sanoja. Monille tämä on opetettu koulussa pyytämällä...
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Hei,
Katsoin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta, niin viikonpäivä oli lauantai 28.10.2006. Simon nimipäivä.
Osoite verkossa:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…;
Helsingin käyttämässä Papercut-järjestelmässä asiakastietue haetaan joko kirjastokortin numerolla, puhelinnumerolla tai guest-alkuisella itsepalvelutunnuksella. Saldon lisäksi tietueessa näkyy oletussähköpostiosoite, jos asiakkaan kirjastokortin tiedoissa on sellainen ollut tai asiakas on sen antanut luodessaan itsepalvelutunnuksen.
Asiakkaan henkilö- ja lainaustiedot on tallennettu erilliseen Sierra-kirjastojärjestelmään. Niitä ei näe Papercutin kautta.
Hei,
Tämä voisi olla Georges Perecin Elämä : käyttöohje : romaaneja (suom. 2006, Loki-kirjat).
Tässä linkki Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3204
Kirjastot.fi-sivuilla on laaja luettelo suomalaisista kustantajista: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti….
Kirjoja julkaisevat kuitenkin hyvin monet erilaiset tahot, joten lista ei välttämättä ole täydellinen. Lisäksi nykyään julkaistaan paljon teoksia omakustanteina.
Tällä hetkellä torjutaan ainakin 17. huhtikuuta havaittua Joutsenon Kemiran lipeätehtaan öljypäästöä Saimaalla.
Jäät hidastavat öljyvuodon siivoamista – lipeätehtaalta pääsi Saimaaseen 2 000 litraa öljyä | Yle Uutiset
Jää petti pelastajien alta – öljypäästön puhdistustyöt jatkuvat Saimaalla | Yle Uutiset
Veneily Kolarinlahden alueella toistaiseksi kielletty – pohjoistuuli vaikeutti öljypäästön puhdistustöitä Saimaalla (yle.fi)
WWF avuksi Joutsenon Kemiran tehtaan öljypäästön torjuntaan | Yle Uutiset
Ympäristöjärjestön vapaaehtoiset saapuivat Saimaalle puhdistamaan öljyvuotoa | Yle Uutiset
Hei!
Mary Wanlessin teosta Mielekästä ratsastusta voi käydä lukemassa Kansalliskirjaston Erikoislukusalissa. Tarvitset aineiston lukemiseen Kansalliskirjaston kirjastokortin. Aineisto on tilattava lukusaliin etukäteen.
Linkki Kansalliskirjaston hakutulokseen.
Kuinka voi saada Kansalliskirjaston kirjastokortin.
Ohjeet Kansalliskirjaston Erikoislukusalin käyttämiseen.
Kansalliskirjaston yhteystiedot.
Sitaatti on Louis-Ferdinand Célinen teoksesta Voyage au bout de la nuit (1932). Teos on suomennettu nimellä Niin kauas kuin yötä riittää ja sen suomensi Jukka Mannerkorpi vuonna 1966.
Louis-Ferdinand Céline: Voyage au bout de la nuit (1952, s. 170)
