Kysymyksessä on ilmeisesti sarja Lentoturmatutkinta (Air Crash Investigation) ja sen yhdeksännen tuotantokauden jakso "Kohde tuhottu" ("Target Is Destroyed"). Jakso on nähtävissä tällä hetkellä YouTubessa.
Lähde:
"Target Is Destroyed" (IMDB)
Kyseessä on varmaankin Elina Simosen toimittama teos Läpimurtoja: 90 suomalaista menestystarinaa (Art-Print, 2007). Siinä on aukeaman mittaisia juttuja suomalaisista yrittäjistä, urheilijoista ja taiteilijoista, myös Sukarista.
Kirja löytyy Helmet-kirjavarastosta ja on lainattavissa.
Kirjasampo tietää kertoa vain kirjailijan perustiedot:
Taskinen, Esa Juhani syntynyt 4.7.1939 Maaningalla. Vanhemmat kunnanlääkäri Esa Taskinen ja Vivi Elisabeth Jansson.
Asuinpaikat: Maaninka - 1973. Kirjasampo
Maaningan Pitäjäkirja kertoo jonkin verran lisää tietoa vanhemmista ja paikkakunnasta. Siellä on myös kuva Taskisten perheestä. https://annaliisapekkarinen.net/wp-content/uploads/2015/04/maaningan_pitajakirja.pdf
Lisätietoa voisi saada kenties teoksesta Berliinin päiväkirja. Helmet
Kustantamolla saattaisi olla lisätietoja.
Vera Bull oli venäläisen Vera Bulitšin (1898-1954) käyttämä nimi. Vera Bulitš asui Suomessa vuodesta 1918. Hänestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Ida Sofia Schulginin pro gradu -tutkielmasta, joka on sekä henkilö- että kulttuurihistoriallinen työ. Siinä Schulgin käsittelee myös satukokoelmaa ”Satu pikkiriikkisestä prinsessasta”, jonka on suomentanut Toivo Kaila. Schulgin kirjoittaa myös Bulitšin merkityksestä aikalaisille ja nykyaikana.
Kerttu Böök (1898-1944) oli kuvittaja, kääntäjä ja lastenkirjailija. Inka-Maria Laitila on kirjoittanut näyttelyjulkaisun Padasjoella 6.-16.7.1990 järjestettyyn näyttelyyn, jossa esiteltiin Kerttu Böökin maalauksia ja kuvituksia.
Lähteitä:
Bulitš, Vera Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelussa...
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset...
Jyväskylän kaupunginkirjaston palveluja voi käyttää kotikunnasta riippumatta. Jyväskylän kirjastot ovat osa Keski-kirjastoja eli sama kirjastokortti käy kaikkiin Keski-Suomen yleisiin kirjastoihin. Toimipaikat löydät täältä: Mikä on Keski? | Keski-Finna
Henkilökohtaisen kirjastokortin ja PIN-koodin saat mistä tahansa Keski-kirjastosta, myös kirjastoautoista, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoudut kirjaston käyttösääntöihin. Keski-kirjastojen kirjastokorttia voi hakea myös sähköisesti, mutta kortti täytyy noutaa kirjastosta. Sähköinen hakemus tehdään osoitteessa: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Täytä hakemus ja tunnistaudu esimerkiksi pankkitunnuksilla. Kun olet jättänyt sähköisen...
Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksiin voi tutustua arkistossamme. Siellä on kysymyksiä ja vastauksia palvelumme alkuajoista saakka eli vuodelta 1999. Tutkimalla niitä näyttää kyllä siltä, että meiltä on kysytty aika samantyyppisiä kysymyksiä ihan palvelun alkuajoista saakka. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastataankin vain tietopalvelukysymyksiin, meidän tehtävämme on opastaa tiedonhakijaa oikeiden lähteiden äärelle, joten palvelumme ei ole muuttunut Kysy.fi:n lakkauttamisen myötä juurikaan. Keskustelutyyppiset kysyjät on ohjattu keskustelupalstoille ja meidän palveluperiaatteemme on pidetty kirjastoammattilaisten työhön ja ammattitaitoon rajattuna. Lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toiminnasta löytyy infosta, https://www...
Ensimmäisessä esimerkissä olette kolmasia serkkuja. Toisessa esimerkissä olette kyllä sukua toisillenne, mutta sukulaisuussuhteelle ei ole olemassa erityistä nimitystä.
Tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Turun yliopiston asiantuntijoista koostunut aivoriihi innostui kuitenkin pohtimaan asiaa. Muisti ulottuu vuoteen 1968 ja Timo Bergholmin elokuvaan Punahilkka, jossa kuullaan repliikki: "Haista sinä, kana, vittu!". Tämä lienee vähintäänkin yksi ensimmäisiä kotimaisen elokuvan v-sanoja.
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
kysyin asiaa ja ehdotuksia kysymykseenne kirjastonhoitajien valtakunnallisesta palvelusta, ja tällaisia ehdotuksia tuli esille:Suosittelen André Acimanin Kutsu minua nimelläsi jatko-osaa nimeltä Etsi minut, sekä toistaiseksi suomentamatonta The Gentleman From Peru. Kirjoitustyyli ja pitkät soljuvat kuvailut jatkuvat niissä.Mikäli vanhempi jännitys kiinnostaa, niin Daphne Du Maurierin Rebekka on täynnä pitkiä lauseita, jotka pitävät lukijan hyvin otteessaan.Pitkiä, soljuvia virkkeitä on mm. José Saramagon koko tuotannossa sekä Bernardine Evariston romaanissa Tyttö, nainen, toinen.
Foliopaperilla viitataan yleensä alumiinifolioon eli erittäin ohueksi valssattuun alumiiniin. Lehtimetallia voidaan valmistaa myös muista metalleista tai metalliseoksista, esimerkkinä vaikka tinapaperi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Alumiinifoliohttps://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtimetalli"How aluminum foil is made"
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Lähettämässäsi kuvassa on tupakkateline.https://finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252Farchive%252FArchivedObject-555417CB-57C7-98A6-496E-D51CE8A6520B?sid=4965650281Mikäli haluat tietoa telineen iästä ja arvosta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä antiikkiliikkeeseen.
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
