Tällä toiminnolla voidaan lähettää teoksen tietueen tiedot haluttuun sähköpostiosoitteeseen.
Esimerkiksi teoksesta Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys sähköpostiin saapuva viesti näyttäisi tältä:
Otsikko: Ensimmäinen yhteys
Tekijä: Sagan, Carl
Kirjastot: Vaski-kirjastot
Julkaistu: 1987
ISBN: 9512027372
Kirja
Näytä koko tietue: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.127916
Kirjaston aineistosta elämän tarkoitusta voi etsiä esim. filosofisten, uskonnollisten tai vaikkapa elämäkerrallisten teosten joukosta.
Tähän samaiseen kysymykseen on vastattu aiemmin näin:
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan...
Fono.fi -äänitetietokannan http://www.fono.fi/ mukaan Tuulikki Elorannan esittämän kappaleen nimi on Aamuun käy sydän hämillään. Säveltäjä nimeämätön, sovitus Jani Uhleniuksen ja sanoitus Jarkko Laineen. Tuulikki Elorannan esitys on ilmestynyt alunperin Love Recordsin singlen a-puolena 1971 (Love LRS 1070), jonka b-puolena on Merimiehet, nainen, tuska
Oulun kaupunginkirjastolla on mikrofilminä Kalajokilaakso-lehdet 4.1.-25.3.1983, mutta mikrofilmit eivät tällä hetkellä ole käytössä pääkirjaston muuton vuoksi. Ylivieskan kirjastosta löytyy lehdet 26.3.-31.5.1983. Kesä-joulukuun lehtiä vuodelta 1983 ei tietokantojen mukaan ole saatavilla alueen yleisissä kirjastoissa. Kalajokiseutu-lehteä on julkaistu tietokantojen mukaan vuodesta 2012 eli siitä ei ole saatavilla vuoden 1983 lehtiä. Tuohon aikaan on kuitenkin julkaistu myös Kalajoki-lehteä, josta voisi myös olla kyse.
Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksesta löytyy vapaakappalekokoelmasta mikrofilminä Kalajokilaakso-lehdet 29.04.1927 - 31.12.2012, mutta tarkempia vuosikertatietoja ei ole saatavilla. Myös Kalajoki-lehdestä on...
Gustaf Nordenskiöld kuoli 27-vuotiaana vuonna 1895 keuhkotuberkuloosiin.
Lähde:
Kristiina Kalleinen: Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit (2014) https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000623
Kirjasto ei pysty antamaan arviota kirjojen arvosta, suosittelemme kääntymään antikvariaattien puoleen arvon määrittelemisessä. Antikvaari.fi-sivustolta voi saada jonkinlaista aavistusta siitä, missä hinnoissa kirjat mahdollisesti liikkuvat. Panusta on sivustolla kaupan useita eri painoksia, kuten vaikkapa seuraavat kolme:
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu/0025b9fcdf7e793858dff3a9
Kyseessä on todennäköisesti Marianne Laaksosen ja Satu Toivosen laatima oppikirja Taitava leipoja (WSOY 2002). Kirjan saatavuuden voi tarkistaa linkistä:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.901198
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
Hei,
Näyttäisi siltä, että kysymääsi Singer Y4360990 (16K) on valmistettu Skotlannin Kilbowiessa. Valmistusvuosi näyttää olevan 1925/1926.
Linkit löydetyille sivustoille:
Ismacs Internatiol Singer ompelukoneiden sarjanumeroiden tietokanta.
Alex I Askaroffin Singer ompelukoneiden sivusto. Home of the Sewalot Site
Kaikki Singer-ompelukoneiden sarjanumerot löytyvät sarjanumerotietokannasta osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kansallispuvut ovat uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, ja niistä ensimmäiset on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pukuja kokosivat kansatieteen ja pukuhistorian tutkijat ja asiantuntijat. Vuonna 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, ja vuodesta 2010 tehtävää on hoitanut Suomen kansallispukukeskus.
Tarkempaa tietoa löytyy Suomen käsityön museon sivuilta: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kansalli…
Suomalaiset kansallispuvut -sivusto: http://www.kansallispuvut.fi/index.htm
Voit tallentaa teoksia muistilistoille myöhempää lainausta varten. Tässä ohjeet muistilistalle tallentamiseen:
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Etsi haluamasi teokset ja tallenna ne koriin. Napsauta painiketta Näytä korin sisältö. Avaa pudotusvalikko [Valitse lista], valitse sopiva vaihtoehto ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan. Jos valitset vaihtoehdon Luo uusi lista, anna listalle nimi ja kuvaus ja napsauta painiketta Jatka.
Voit tallentaa teoksia muistilistaan myös suoraan hakutuloslistoista. Merkitse rasti(t) sivun vasemmassa laidassa oleviin ruutuihin, valitse pudotusvalikosta haluamasi muistilista ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan.
Voit tarkastella muistilistojasi kirjautumalla Omiin tietoihisi ja napsauttamalla...
Kyseessä on varmaankin Elina Simosen toimittama teos Läpimurtoja: 90 suomalaista menestystarinaa (Art-Print, 2007). Siinä on aukeaman mittaisia juttuja suomalaisista yrittäjistä, urheilijoista ja taiteilijoista, myös Sukarista.
Kirja löytyy Helmet-kirjavarastosta ja on lainattavissa.
Kirjasampo tietää kertoa vain kirjailijan perustiedot:
Taskinen, Esa Juhani syntynyt 4.7.1939 Maaningalla. Vanhemmat kunnanlääkäri Esa Taskinen ja Vivi Elisabeth Jansson.
Asuinpaikat: Maaninka - 1973. Kirjasampo
Maaningan Pitäjäkirja kertoo jonkin verran lisää tietoa vanhemmista ja paikkakunnasta. Siellä on myös kuva Taskisten perheestä. https://annaliisapekkarinen.net/wp-content/uploads/2015/04/maaningan_pitajakirja.pdf
Lisätietoa voisi saada kenties teoksesta Berliinin päiväkirja. Helmet
Kustantamolla saattaisi olla lisätietoja.
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki...
Vera Bull oli venäläisen Vera Bulitšin (1898-1954) käyttämä nimi. Vera Bulitš asui Suomessa vuodesta 1918. Hänestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Ida Sofia Schulginin pro gradu -tutkielmasta, joka on sekä henkilö- että kulttuurihistoriallinen työ. Siinä Schulgin käsittelee myös satukokoelmaa ”Satu pikkiriikkisestä prinsessasta”, jonka on suomentanut Toivo Kaila. Schulgin kirjoittaa myös Bulitšin merkityksestä aikalaisille ja nykyaikana.
Kerttu Böök (1898-1944) oli kuvittaja, kääntäjä ja lastenkirjailija. Inka-Maria Laitila on kirjoittanut näyttelyjulkaisun Padasjoella 6.-16.7.1990 järjestettyyn näyttelyyn, jossa esiteltiin Kerttu Böökin maalauksia ja kuvituksia.
Lähteitä:
Bulitš, Vera Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelussa...
