Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Hei,Jos kenelläkään perinnönjakoon osallisella ei ole kappaletta tallessa (kopiohan on pitänyt toimittaa myös silloin Verohallintoon), on sen käsiinsä saaminen hieman mutkikkaampaa. Jos tuon asiakirjan on tehnyt joku asianajotoimisto tai vastaava, voi heillä olla kopio.Samantyyppistä on kysytty aiemminkin, silloin lähinnä perukirjaa koskien. Mutta samasta suunnasta kannattanee lähteä kysymään. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:Löytyykö jostain virastosta 80-luvun alkupuolella tehdystä perinnönjaosta kopiota? Jos löytyy niin kuka on oikeutettu sitä kysymään? | Kysy kirjastonhoitajalta
Kuningattaren hahmo sinänsä on satujen maailman perinteinen paha äitipuoli. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun tunnetuimman version kirjoittaneilla Grimmin veljeksillä voidaan katsoa olleen oma – eikä varsin vähäinen – osansa paha äitipuoli -perinteen luomisessa. Maria Laakso toteaa kirjassaan Taltuta klassikko! : olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus seuraavaa: "Yksi Grimmien innovaatio oli korvata kaikki pahat äitihahmot äitipuolilla. Ei voi sanoa, että he suoranaisesti keksivät pahan äitipuolen hahmon, sillä hahmo kyllä esiintyy myös varhaisemmissa satuversioissa, mutta Grimmit keksivät ryhtyä viljelemään hahmoa oikein urakalla."Elokuvan paha kuningatar perustuu suoraan Grimmien luomukseen. Siitä, mihin...
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Runo "Let them" on Cassie Phillipsin kirjoittama ja julkaistu alun perin sosiaalisessa mediassa. Runoa on levitetty laajasti, ja monissa yhteyksissä sen tekijätiedot on jätetty pois. Lähteet:Just Let Them. A comforting poem by Cassie Phillips | by Ina | MediumArmy wife claims Mel Robbins stole her idea 'Let them' bookCassie Phillips (@cassie.phillips.letthem) • Instagram-kuvat ja -videot
Kuva kysytystä teoksesta on ainakin näissä kirjoissa:
1. Ilja Repin : 1844-1930 : taiteilijan syntymän 150-vuotisnäyttely : juhlakirja. 1995, ISBN 951-8977-13-5.
Kirjassa maalaus on suomennettu nimellä Peltomies. Leo Tolstoi kyntämässä. 1887. Valokuvavedos on melko pieni.
2. Colliander - Kemiläinen: Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija. 1977 (1. painos 1947), ISBN 951-30-4046-1.
Tässä maalauksen nimenä on Leo Tolstoi vainiolla. 1987. Valokuva on hieman suurempi.
Valokuvien yleisvärisävyt ovat hieman erilaiset - ehkä painoteknisistä syistä. Mutta juhlakirjassa on kerrottu maalauksesta olleen myös toinen, suurempi versio, jonka nykyinen olinpaikka on tuntematon.
Kumpikin kirja löytyy Lastu-...
Netistä löytyy hakusanalla kirjottajakurssi Runot.fi, jonka yhtenä harjoituksena on kirjoittaa jatkoa alulle Jos olisin talo.
runot.fi/runotreenit/avaakirjoituslukot
Kyseinen runo kokonaisuudessaan löytyy Paula Piiraisen blogista Mietteitä maalta.
Valitettavasti emme tunnistaneet kyseistä laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomen kansa auttaa katastrofeissa kärsineitä ihmisiä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kautta, kuten esim. Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa turvaamalla ruoka-apua. Konflikteissa ja levottomuuksissa apu kohdistuu siviiliväestön suojeluun.
Kansalaisten antama apu voi olla osallistumista järjestöjen rahakeräyksiin. Ihmiset ovat lahjoittaneet myös paljon vaatteita, lasten leluja, vaippoja, taloustarvikkeita, ensiaputarvikkeita, huopia jne. Järjestöjen kautta on mahdollista lähteä vapaaehtoistyöntekijänä myös kriisikohteeseen auttamaan.
Yksittäisinä kansalaisina tai ryhminä avun vieminen perille saattaa olla hyvin hankalaa ja useissa tapauksissa...
Ihan tuollaista listausta en löytänyt, mutta THL on seurannut suomen hoivakoteja ja -laitoksia ja tuottanut melko kattavan listan koko maasta.
Tosin lista on ryhmitelty alueittain, kunnittain ja palveluyksiköittäin, joten sen läpikäyminen on hieman hankalaa. THL toteutunut henkilöstömitoitus 11/2021
Iltasanomien Outi Kokko on tehnyt henkilömitoituksesta jutun 7.9.2021. Jutussa on THL:n listaus avattuna ja helppokäyttöisempänä. Ilta-sanomat
Iäkkäiden palveluista on kootusti tietoa esim. Kuntaliiton ja Vanhustyön keskusliiton sivuilla.
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).
Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu...
Vuosaaren vanhalla lukiolla tarkoitettaneen Tehtaanpuiston lukion rakennusta, joka valmistui syksyllä 1976. Tehtaanpuiston lukio oli aloittanut toimintansa Eirassa ja se siirtyi Vuosaaren uuteen rakennukseen. Rakennuksen pääsuunnittelutoimisto oli arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila Oy.
Lähteet:
Aula, Kimmo : Historiikkia ja muistelmia. Helsinki, 1987.
Kaikki Singer-ompelukoneiden sarjanumerot löytyvät sarjanumerotietokannasta osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kukkakaupasta saimme floristilta seuraavat neuvot:
Viherkasvit tekevät välillä ruskeita lehtiä, se kuuluu niiden normaaliin elämään. Talvella varsinkin lehdet voivat ruskistua
kun on pimeämpää ja on liian lämmin tai kuiva sisäilma.
Vaikuttaa tosiaa, että ruukkukin on käynyt pieneksi jo. Kasvin elinkaarikin on jo loppupäässä.
Jos pärjäät kasvin kanssa sen voisi katkaista vasta kevättalvella ja laittaa uuden kasvinalun tai useamman juurtumaan.
Huonokuntoisen loppuosan voi vain hävittää. Hoito-ohjeita ja ohjeita pistokkaiden juurruttamiseen löytyy lisää netistä, esim.:
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kirjovehka-kasvatus-ja-hoito
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/pistokkaiden-ottaminen-helposti-…
Kysymykseen rahoittajasta ei valitettavasti löytynyt vastausta verkkohakujen kautta mutta sen verran selvisi, että Svenska handelshögskolanin eli Hankenin rakennuttamisesta järjestettiin aikoinaan arkkitehtuurikilpailu, jonka Kurt Simberg voitti.
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/kurt-simberg/
Rahoittajataho saattaa selvitä alla olevista teoksista:
Kilpailtuja unelmia ja työvoittoja : 130 vuotta suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja = 130 years of Finnish architectural competitions, Kaipiainen. Suomen Arkkitehtiliitto, 2006 (Lainattavissa arkkitehtuurimuseon kirjastosta)
Hankenin historiikki Hundra år av utbildning och forskning : Svenska handelshögskolan 1909-2009 (Fellman, Forsén, 2009...
Kansallispuvut ovat uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, ja niistä ensimmäiset on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pukuja kokosivat kansatieteen ja pukuhistorian tutkijat ja asiantuntijat. Vuonna 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, ja vuodesta 2010 tehtävää on hoitanut Suomen kansallispukukeskus.
Tarkempaa tietoa löytyy Suomen käsityön museon sivuilta: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kansalli…
Suomalaiset kansallispuvut -sivusto: http://www.kansallispuvut.fi/index.htm
Vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkielenään ruotsinkielisiä, mikä on runsaat viisi prosentti väestöstä.
lähde: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/ruotsinkielisilla-kesk…
Kyseessä on varmaankin Elina Simosen toimittama teos Läpimurtoja: 90 suomalaista menestystarinaa (Art-Print, 2007). Siinä on aukeaman mittaisia juttuja suomalaisista yrittäjistä, urheilijoista ja taiteilijoista, myös Sukarista.
Kirja löytyy Helmet-kirjavarastosta ja on lainattavissa.
