Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua.
Koupion kirjaston sivuilta löytyi ohje:
Varatun aineiston saapumisesta saat saapumisilmoituksen sähköpostitse, tekstiviestinä tai kirjeenä. Ilmoitustavan näet verkkokirjaston Omat tiedot-välilehdeltä. Varaus on noudettavissa 7 vuorokauden ajan saapumisilmoituksen lähettämisestä.
Varaukset ovat voimassa 2 vuotta. https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#holds
Tietysti voit myös soittaa kirjastoon ja kysyä varaustesi tilannetta. Kyselyyn tarvitset kirjastokorttisi numeron.
tietopalvelu/ varaukset puh. 044 718 2319
Lauri Savolaisen toimittamaa teosta "Kokkolan yhteislyseo 1898-1948: historiikkia, muistelmia, opettaja- ja oppilaselämäkertoja" on Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa yksi kappale. Toinen kappale on Kauniaisten kirjastossa. Kumpaakaan ei saa kotilainaan, joten sinun pitäisi käydä paikan päällä tutustumassa teokseen.
Mikäli haluaisit lainata teoksen kotiin, sinun kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjastossa Kaisa-talossa, jossa teos näyttää olevan lainattavissa kotiin.
https://finna.fi/Record/helka.2066630
Ota yhteys kirjastoon ja tarkista ensin, onko kirja palautunut. Kirjaston käyttösäännöt koskien laina-aikoja ja maksuja löytyvät kirjaston kotisivulta, osoite on www.helmet.fi. Sivun yläpalkista Info -kohdan takaa löytyvästä Asiakkaana kirjastossa -linkistä valitaan Laina-ajat ja maksut (https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…).
Anni Swanilta ei tällaista teosta tai kertomusta löydy. Mieleen tulee kuitenkin sellainen mahdollisuus, että kysymyksessä jäljitetty kirja voisi olla Auni Nuolivaaran Paimen, piika ja emäntä.
Hei,
Kyseisestä mallista ei näyttäisi olevan kirjastoissa korjausopasta. Taitaa olla sen verran harvinainen, ettei korjausoppaita kyseiselle mallille ole hankittu kirjastoihin. Ainoa läheltä liippaavakin on englanninkielinen Nissan Patrol & Ford Maverick : 1988 thru 1997 : all Nissan Patrol and Ford Maverick models : automotive repair manual. Tosin tuosta mallista taitaa olla isompi hyppäys kysymääsi malliin. Tätä ei löydy Vaara-kirjastoista, mutta voit pyytää sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvien tietojen mukaan kuolinaika määritellään päivätarkkuudella, mikäli luotettavia silminnäkijöitä tai muuta varmennettua tietoa kuoleman ajankohdasta ei ole. Tarkkaa kellonaikaa ei siis välttämättä ole edes tiedossa.
Vaikka kuolinaika olisikin tiedossa, ovat kuolemaan liittyvät tiedot salassapidettäviä, eikä niitä luovuteta kuin vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen, tuomioistuimelle, viranomaisille tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus, tai vakuutus- tai eläkelaitokselle perustellusta syystä.
Lisätietoa:
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/omaiselle-ja-...
Voisikohan kyseessä olla Juhani Pohjanmiehen teos Helikopteri? Ainakin kansikuvassa lentävä tutkimushelikopteri näyttää läpinäkyvältä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1206d005-e4a1-4384-8382-b…
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Noin yleisesti ottaen elintarvikeomavaraisuutemme on suhteellisen hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuusliiton mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia. (Ylen uutinen v. 2020) https://yle.fi/uutiset/3-11265467
Leipäviljan kohdalla tilanne vaihtelee varmaankin vuosittain. Vuonna 2019 omavaraisuus oli vain 65 prosenttia. Lihatuotteissa naudanlihaa tuotettiin noin 81 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta ja sianlihaa noin 95 prosenttia. Maitotuotteissa tuotanto vastasi jotakuinkin kulutusta ja kananmunia saatiin käyttöön nähden liikaakin (115%).
Erilaisia tietolähteitä aiheesta löytyy verkosta. Seikkaperäisempi pohdinta, tuo alinna oleva...
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada.
Levy on mukana julkaisussa Rautalankaa : kaikuja 1960-luvulta : juhlapainos. Sen voi varata Satakirjastojen verkkokirjastossa osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/
Tikru tulee Puolen hehtaarin metsään Nalle Puhin luo keskellä yötä A. A. Milnen kirjassa Nalle Puh rakentaa talon. Toinen luku on nimetty näin: "Toinen luku Jossa Tikru tulee Metsään ja syö aamiaista". Kirjassa A.A. Milne: Nalle Puh: kootut kertomukset ja runot, 2. p., WSOY 1999 luku alkaa sivulta 140.
Hajuvesien hiilijalanjälki ei ole aivan vähäinen. Hajuvesiin käytettävät ainesosat voivat olla petrokemikaaleja ja myös hajuvesien pullolla voi huomattava hiilijalanjälki. Yksittäisten ainesosien hiilijalanjäljistä en valitettavasti löytänyt tietoa.
Hajuvesialalla on kuitenkin nykyisin pyrkimystä vähentää tuotteiden hiilijalanjälkeä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi hajuvesipullojen kierrätys, uudelleen täytettävät pullot ja hajuvesiin käytettävien ainesosien tiukempi valvonta.
https://www.theforwardlab.com/2021/03/19/inside-the-fragrance-industrys-shift-in-sustainability
https://www.euronews.com/living/2019/04/04/the-perfume-industry-is-moving-towards-sustainable-fragrances
Hei,
VHS-kasetteja ja cd-levyjä on mahdollista siirtää muistitikulle pääkirjaston editointitilassa. Tila on tarkoitettu asiakkaiden omatoimiseen käyttöön. Tällä hetkellä tila ei ole käytössä koronarajoitusten takia. Rajoitukset ovat voimassa 30.4. saakka.
Tilaan tehdään varaus Varaamo-palvelussa
Kannattaa seurata kirjaston uutisointia koronarajoituksiin liittyen www.vanamokirjastot.fi
Kirjastossa emme työtä emmekä signeerausta tunnistaneet. Ehdotamme, että käännytte Janakkalan kuvataideyhdistyksen (https://www.janakkalankuvis.net/), Hämeenlinnan taiteilijaseuran (https://hameenlinnantaiteilijaseura.fi/) tai Hämeenlinnan taidemuseon (https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/vierailu/yhteystiedot/) puoleen. Heiltä löytyy tarvittavaa asiantuntemusta.
