Radioteatteri toteutti Stephen Dunstonen kirjoittaman kuunnelman Kuka on Sylvia? (Who is Sylvia?) vuonna 1987. Risto Säämäsen suomentamana ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelman ensiesitys Yleisradiossa oli 15.2.1987. Uusintana Kuka on Sylvia? on kuultu ainakin 18.10.1987 ja 23.3.1992.
"Kuunnelmassa rinnastetaan kahden tiedemiehen ja heidän tutkimiensa torakoiden elämäntapahtumat. Kärsimykset mullistavat torakoiden elämän tyystin. Tiedemiehiä järkyttävät perhepiiriin kohdistuvat kohtalon iskut." (Katso 13/1992)
Kyseessä ei ole Museokortin mainos vaan linkki Finnan käyttäjäkyselyyn, jonka vastaajien kesken arvotaan Museokortteja. Kysely on avoinna viikolle 8 asti, jonka jälkeen pop-up -ikkuna poistuu. Toistaiseksi se täytyy siis sivuuttaa valitsemalla "Ei kiitos" tai painamalla punaista ruksia, ellei halua osallistua kyselyyn.
Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=315294298
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoitaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti runon tekijää ei löytynyt. Internetistä tuo runo löytyi useistakin lähteistä, mutta tekijää sille ei mainittu. Käytettävissä olevista runokirjoista kyseistä runoa ei löytynyt.
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät...
Valitettavasti nettihaulla ei löytynyt tietoa kyseisestä kävelijästä. Ei myöskään artikkelitietokannasta eikä HS:n digiarkistosta.
Mkrofilmattuja Seura-lehtiä on mahdollista päästä lukemaan Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot
sähköposti osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelin numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Elokuvien suoratoistopalveluista, tai sen puutteesta, kysytään meiltä aika ajoin.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Vastaus kopioitu palvelun vastausarkistosta:
Minulla tuli netissä vastaan UKK:n Kirjastokino, jossa on laaja valikoima elokuvia ja ohjelmia katsottavissa ilmaiseksi. Miksi Keski-kirjastot eivät ole mukana… | Kysy kirjastonhoitajalta
Eli nyt emme voi muuta kuin odottaa.
Protestanttisessa Raamatussa on yleisesti 66 (39 VT + 27 UT) kirjaa. Suomessa joihinkin Raamatun painoksiin on otettu mukaan myös apokryfikirjat.
En löytänyt tietoa 65 kirjaa sisältävästä Raamatusta. Protestanttisia suuntauksia on kuitenkin paljon. Olisiko jollakin suuntauksella oma Raamattunsa?
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_kaanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu
https://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/raamattu/vanhan-testamentin-apokryfik…
https://en.wikipedia.org/wiki/Protestant_Bible
https://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_canon#Christian_canons
https://rll.fi/2019/12/raamatun-sisallon-lopullinen-hyvaksyminen/
Laulun nimi on "Maria". Sen on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Raul Reiman. Maria on "nuori vaimo Pedro Gonzalesin". "Jos juntta hallitsee, silti vallitsee syrjäseudulla rauha". Laulu sisältyy nuottiin "Kootut kotimaiset. 1" (Fazer, 1982; sanat, melodia ja sointumerkit). Laulun on levyttänyt Pirjo Lehti.
Pirjo Lehti: Maria YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=1LTJ9K6snrk
Hei,
Toomas on yksi Tuomaan variaatio, jota esiintyy mm. Virossa. Nimi tulee alkujaan arameankielisestä sanasta te'oma (=kaksonen). Tutuin ja todennäköisin innoitus nimelle varmaan alkujaan apostoli Tuomaasta. On siis yksi Raamatusta periytyvistä nimessä Matin (<Matteus) ja monen muun nimen ohella.
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen (WSOY, 1999)
Hei,
Tästä Fred Gipsonin kirjasta löytyy suomeksi vain lyhennettynä Valittujen palojen Kirjavaliot : neljä lyhennettyä menestysteosta -sarjassa vuodelta 1986 (ISBN 951-9059-29-6).
Niteen muut lyhennetyt romaanit: Kuoleman ruhtinas / Robin Cook --- Sinisen Niilin seikkailu / Rüdiger Nehber --- Rachelin maa / Maureen O'Donoghue).
Marja Helanen-Ahtola on kääntänyt tarinan nimellä "Vanha kunnon Lousku".
Ragusan helmi oli alkuperäinen nimi Waltarin runolle, joka löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978 nimellä Ja lopuksi. Nimi on peräisin Unto Salmiselta, joka Esko Salmisen muistelmien mukaan on Waltarin suostumuksella muokannut myös runon tekstiä:
– Unto Salminen kirjoitti runoja, kokoelmiksi asti. Mika Waltarin luvalla hän muutti yhtä tämän runoa. -- Mika kirjoitti sen 21-vuotiaana ja Unto on sen Mikan luvalla korjannut. --
– Runon alkuperäinen nimi oli 'Ragusan helmi'. Unto risti sen uudestaan: 'Ja lopuksi'.
(Esko Salminen, Elämä Eskona)
En onnistunut löytämään tutkimistani kieliopillisista lähteistä yhteyttä käden viiden sormen ja kourallisen välille. Kourassa vaikuttaa merkityksellisesti keskeiseltä enemmänkin sen muoto ja tämän muodon astiamaisuus: "käsiterä siten taivutettuna, että sillä voi tarttua t. siinä voi pitää jtak" (Kielitoimiston sanakirja) [kursiivi lisätty] Suffiksin -llinen merkityksistä tässä yhteydessä relevantein on "(jonkin) täysi mitta". Kourallinen on siis täysi koura, niin paljon kuin (yhteen) käteen mahtuu.
Kouran rinnakkaistermi on kahmalo, "maljamaisesti vierekkäin asetetut kämmenet" (Kielitoimiston sanakirja). Kourallinen merkitsee kouran täyttä, kahmalollinen kahmalon täyttä. Kahmalollinen on niin paljon kuin rinnakkain asetettuihin...
Topi Sorsakosken nuottialbumi Vaikene sydän (Fazer Songs FM07382-5) sisältää Kuin yö (Unhained Melody) -kappaleen perinteisen säestysnuotin pianolle. Unchained Melody –kappaleesta on tehty myös useita soolopianosovituksia. Esimerkiksi seuraavat voisivat olla kiinnostavia. Film Themes Piano Solos albumin sovitus on keskivaikea (intermediate) soolopianosovitus. Vertailun vuoksi kannatta tutustua myös esimerkiksi kokoelmassa Great piano solos -nuottialbumin (ISBN 0711973202) versioon. Sorsakosken versiossa on hyvin erilainen sovitus kuin noissa soolopianoversioissa. Etenkin bassolinja, intro ja coda ovat erilaiset.
Sorsakoski, Topi: Vaikene sydän
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=FM07382-5&type=AllFields
...
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/
Ylen uutisjutussa mainitaan, että kun Suupohjan lottaperinneyhdistys teki uusia lottapukuja, se osti kaavat pukuun Lotta Svärd -museolta. Museon löytää osoitteesta https://lottasvard.fi/lottamuseo
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Valtakunnallisen E-kirjaston sivulla sanotaan näin: "Voit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen." Palautelomake löytyy sovelluksesta kohjasta Asetukset->Anna palautettaSovelluksen voit ladata sovelluskaupasta:Android-latauslinkki(avautuu uuteen välilehteen) iOS-latauslinkkiLähteet: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedothttps://helmet.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fhelmet-tukisivusto.hel.fi%2F%3Fp%3D1800&lng=fihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Teoksessa Das Antlitz Finnlands (1942) on Eino Leinon runon Hymni tulelle saksannos Hymne an das Feuer. Luettelointitiedoissa ei valitettavasti kerrota runon saksantajaa.Teos on Turun yliopiston kirjastossa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan. https://www.finna.fi/Record/utu.9915539855405971?sid=4865656402#tocMikäli haluat teoksen kotilainaan, sinun kannattaa tilata se oman lähikirjastosi kautta Varastokirjastosta kaukolainaan.Teos Doch ein Lied steht über allen (2017) sisältää Mandred Sternin saksannoksia Leinon runoista. Teoksessa on myös Hymne an das Feuer. Kyseistä teosta ei kuitenkaan näytä olevan kuin Deutsceh BIbliothekin, Helka-kirjastojen ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.https://www.finna.fi/Record/helka....
