Valitettavasti en onnistunut löytämään juuri tätä kyseistä esitystä, kaikilla näillä tietyillä tekijöillä.
Kavin arkistosta löytyy kuitenkin 29.9.1996 Yleltä lähetetty Platonin apologia eli sokrateen puolustuspuhe.
Ohjauksesta, lavastuksesta ja dramatisoinnista vastasi Suominen Ensio
Tulkitsijana Veikko Sinisalo.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22703235
Kavilta löytyy myös samalla nimellä toinen, noin kuuden minuutin esitys samaisella aiheella.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656970
Teidän kannattaa olla myös yhteydessä Tampereen työväen teatteriin. Heillähän saattaa olla jokin oma arkisto tai ainakin tietoa, että onko tätä kyseistä esitystä koskaan taltioitu.
Kuvauksesi sopii Anni Polvan romaaniin Rakkautta ja kaalintaimia, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18457
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 1992. Lukijana on Laura Jurkka.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3602371
Polvan Rakkautta ja kaalintaimia -romaani kuuluu PIKI-kirjastojen kokoelmiin. Kasettia on vielä joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Ahkerasti ajan lehdissä ilmoitelleen "T:ri Väntin" Turun kunnankirjurikurssin kesto on ilmoituksista päätellen ollut muutamia viikkoja: esimerkiksi vuoden 1938 jälkipuoliskolla uusia kursseja ilmoitettiin alkavaksi noin kuuden viikon välein (28.7., 12.9., 24.10. ja 5.12.). Väntti oli kurssin ainoa opettaja.
Pitkin 30-lukua lehdissä julkaistiin "tohtori Väntin" koulutusta kritisoivia ja sen tarkoituksen kyseenalaistavia kirjoituksia. Maalaiskuntien liiton näkemyksen mukaan "johtaja" Väntillä ei ollut pätevyyttä antaa kunnallisalan koulutusta. Liitto ilmoitti omana näkemyksenään, "etteivät Väntin kurssit vastaa sitä tarkoitusta, mihin niillä yritetään pyrkiä, eikä niin ollen voida myöskään Väntin kurssin käyneille myöntää minkäänlaista...
En löytänyt Ylen elävästä arkistosta äänitettä Salmesta ja Ramblerseista. Äänitteitä voisi kysellä Ylen Arkistomyynnistä.YouTubessa on paljon Klaus Salmen ja Ramblersien musiikkia. YouTubeStefan Smirnov: Tornin miehet kertoo ehkä enemmän Valvontakomissiolle tarjotusta viihteestä. Suomen historiaa.blogspt.com
Jyväskylän uusi kauppahalli avattiin yleisölle pitkän odotuksen jälkeen 28.1.1960 osoitteessa Ilmarisenkatu 2. Nykyisen Aren aukion laidalla toimineessa hallissa oli paikat kaikkiaan 45 elintarvikeyritykselle, kukkamyymälälle ja myöhemmin eteisaulassa avattavalle baarille. Tilaa hallissa oli noin 1000m2. Järjestystä valvoi hallimestari Yrjö Lindén ja hallin toiminnasta vastasi hallin kauppiaista valittu hallitoimikunta. Ilmarisenkadun kauppahallin toiminta loppui vuonna 1976. Toiminnan hiipumisen syyksi mainittiin mm. huomaamaton liikepaikka ja liikenneongelmat. (KSML 3.2.2020)
Keskisuomalaisen artikkelissa (3.2.2020) on kuvia avajaistungoksesta, muttei kuvaa kauppahallista ulkoapäin.
Jussi Jäppisen kirjoistakaan ei löydy...
Ilmeisesti haluat listan Arto Paasilinnan romaaneista. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta saat kattavan luettelon Arto Paasilinnan tuotannosta. Teoslistassa on tosin lueteltu Paasilinnan kirjoittaman 35 romaanin lisäksi myös muut hänen teoksensa. Teoksen nimen perässä lukee, onko kyse kaunokirjallisuudesta vai esimerkiksi tietokirjasta. Teoksen nimeä klikkaamalla aukeavat kunkin teoksen tiedot.
Arto Paasilinna Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna
Tätä leikkilaulua on kysytty palstalla aikaisemminikin. Vastaus kuului näin:
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Vastattu 2005
Suuri joululaulukirja löytyy Anders-kirjastojen kokoelmista.
Radioteatterin kantaviin voimiin kuulunut Antero Alpola käsikirjoitti Johannes Linnankosken novelliin perustuvan kuunnelman Taistelu Heikkilän talosta.
Kuunnelman teksti on julkaistu ainakin kokoomateoksessa Parhaat suomalaiset radiokuunnelmat 1948-1949. Teosta on saatavissa Outi-kirjastoita.
Outi-kirjastojen hakutulos
Kuunnelman arkistotiedot
Taustatietoja Yle Areenassa
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Vuoden 1952 Turun Sanomat on luettavissa pääkaupunkiseudulla ainoastaan Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna.
Mikäli haluat käydä Kansalliskirjastossa lukemassa lehteä mikrofilmiltä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston neuvontaan saadaksesi tarkempia ohjeita. Alla olevasta linkistä löydät yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Hei
Yleisradion haastattelussa Numminen vastaa kysymykseen näin:
https://yle.fi/uutiset/3-9172283
Ja elämäkerrassaan Kaukana väijyy ystäviä kappaleessa Sosiologialla julkisuuteen, hän kertoo vastaavanlaisen tarinan:
Eli hän oli joutunut extempore laulamaan ensimmäistä kertaansa nauhalle ja oli siinä "toisaalta varovaisuuttani, toisaalta uhomielessä valitsin kireän tenoriäänen normaalin baritonini asemesta."
You can renew your book five times. (if it is not booked) That is, the search period is about 5 months.
If the book cannot be renewed and cannot be found, it should be replaced.
The price of the book can be paid to the library by card or you can buy a new one of the same book.
You can find the contact information and opening hours of the libraries: https://www.helmet.fi/en-US
Sitaatti on Anne Brontën romaanin The Tenant of Wildfell Hall (1848) XXXII luvusta. Kyllikki Villan suomennoksessa Wildfell Hallin asukas (1994, s. 283) kyseinen kohta kuuluu näin:
[Aivan oikein, mutta minun käsitykseni mukaan] se, minkä maailma merkitsee romantiikan poltinmerkillä, usein on paljon lähempänä todellisuutta kuin yleisesti otaksutaan. Sillä tuskin nuoruuden nerokkaat ajatukset sen vuoksi ovat vääriä, että myöhemmän iän surkeat näkymät usein himmentävät ne.
https://www.gutenberg.org/files/969/969-h/969-h.htm
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Pahoittelen, että vastaus on myöhästynyt. Sadetta on yritetty tehdä keinotekoisesti useissa maissa. Eniten tätä tehdään kuivuudesta kärsivissä Persianlahden maissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tavallisin tapa on kylvää sadepilviin kemikaaleja, jolloin ne satavat ennenaikaisesti. Tutkijat ovat eri mieltä tekniikan tehokkuudesta.
Lähteitä:
Ilmatieteenlaitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/sade-pilvet-ja-lumi
Encyclopedia Britannica :https://www.britannica.com/science/cloud-seeding
The Guardian : Make it rain! https://www.theguardian.com/environment/2021/mar/23/us-stated-cloud-seeding-weather-modification
Voit kysyä lisätietoja Ilmatieteenlaitoksen Kysy ilmastosta -palvelusta https://www....
Aihe on varsin vaikea, koska yksimielisyyttä ei oikein ole edes siitä, mitä terminologiaa tulisi käyttää, tai mitä jokin sana tarkoittaa, eikä virallinen termistö pakosti vastaa julkisuudessa käytettyä. Lisäksi palautusten tilanne vaihtelee maakohtaisesti, puheet ja teot eivät tunnu kovin hyvin kohtaavan ja lähdetietojen ajantasaisuutta on aika mahdoton täysin varmistaa. Siitä lienee kuitenkin konsensus, että Suomelta taloudellista tukea - kehitysapua tai muuta vastaavaa - saaneet maat eivät ole aina suostuneet ottamaan vastaan pakkopalautettavia kansalaisiaan.
Yksi kynnyskysymys onkin selvästi se, palaako ihminen omasta tahdostaan. Irakin suurlähettiläs Suomessa on ykskantaan sanonut, ettei se ota kansalaisiaan kaikissa tapauksissa...
ePress-sanomalehtipalvelussa ovat luettavissa painettujen sanomalehtien näköisversiot. Painettu Aamulehti ei ilmestynyt sunnuntaina 6.11.2022 kuten ei Hesarikaan, joten sunnuntain lehdistä ei ole olemassa näköisversioita. Lehtien verkkosivuilla on aineistoa tilaajille myös niinä päivinä, jolloin painettu lehti ei ilmesty. Tilaajat, joilla on digilukuoikeudet, pääsevät lukemaan tätä aineistoa. Ainakin osa näistä jutuista ilmestyy myöhemmin myös painetuissa lehdissä.
Kyseessä voisi olla Hopealuistimet, joka tosin ilmestyi ensimmäisen kerran englanniksi jo vuonna 1865. Sen on kirjoittanut Mary Mapes Dodge, ja se suomennettiin 1922.
Päähenkilöt ovat nimeltään Hans ja Gretel. He ovat hyvin köyhästä perheestä, ja heidän isänsä on loukkaantunut työskennellessään patotyömaalla. Isä leikataan, ja hän toipuu, mutta on menettänyt kymmenen vuotta elämästään. Gretel osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopeiset luistimet.
