Kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 30.11.2011, tosin silloin kysyttiin Pekka Lippos-kirjasten kansikuvista. Toimisikohan sama vastaus myös sinun kysymykseesi?
Vastaus alla:
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla...
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin, kuten eivät muutkaan Kirkes-kirjastot. Järvenpään kirjaston sivuilta löytyy tieto, että yhteystiedot voi päivittää verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa. Verkkokirjastossa päivitys edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Postinumeroalueittaista muuttovoittoa/-tappiota ei ole saatavilla Tilastokeskuksen valmiista aineistosta. Tietoja on mahdollista tilata maksullisena erityisselvityksenä. Mikäli olet kiinnostunut tietojen tilaamisesta, ota yhteyttä: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Lisätietoja hinnoista ja maksullisuudesta: https://www.stat.fi/tup/hinnat/index.html
Avointa postinumeroalueittaista tietoa on saatavilla Paavo-tietokannasta: https://www.stat.fi/tup/paavo/index.html
Kuntien avainluvut -palvelussa on laskettu kuntien välinen muuttovoitto/-tappio: https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html
Asia hoituu helposti kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan vanha korttisi ja voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin heti käyttöösi. Kortin numero vaihtuu uuden kortin myötä, mutta tunnusluku pysyy halutessasi samana.
Jos korttisi on yhä kirjaston asiakasrekisterissä, asiakastietojen ajankohtaisuuden tarkistaminen riittää. Uutta korttihakemusta ei siis tarvitse tehdä.
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Tietoa Helmet-kirjastojen e-lehtipalveluista sekä ohjeet niiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238).
Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.
https://finna.fi/
Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tyrskysaaria ei löytynyt, mutta Pienillä Antilleilla on muutama pikkuvaltio, joissa ulkomaalaisen on mahdollista ostaa kansalaisuus. Tämän uskotaan luovan saarille rikollisten vapaakaupungin. Tietoa siitä, että Aku Ankka -lehti viittaisi juuri näihin valtioihin, ei ole.
Tietoa lisää mm. Globalis-tietokannasta ja Ylen uutisesta (15.10.2013):
https://www.globalis.fi/Maat/Saint-Kitts-ja-Nevis
https://yle.fi/uutiset/3-6883337
Tarkoitatko Pyhäjokiseutu-nimistä lehteä? Tämä lehti on luettavissa verkkolehtenä Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa ePress-palvelussa. Palvelun lehdet ovat luettavissa kahden vuoden ajalta. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&...
Vuonna 1972 ilmestyi Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja. Sitä ennen häneltä oli julkaistu novellikokoelmia ja romaaneja. Lähde: Kirjasampo:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917504624
Tässä runokokoelmassa ei ollut jouluaiheista runoa. Olisiko runoilija kuitenkin ollut joku muu?
Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä joissakin Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2163600__STudo%20bemPw%3D…
Jos et tarvitse sitä vielä, voit tehdä siihen varauksen ja lukita varauksesi. Varaus tehdään kirjautumalla Helmetin omiin tietoihin sivun oikeasta ylänurkasta. Lukitusruutu löytyy varauksen kohdalta. Poista lukitus noin viikkoa ennen, kuin kirjaa tarvitset. Lukitseminen pitää sinut varausjonossa, mutta kirja lähetetään valitsemaasi kirjastoon vasta, kun olet poistanut lukituksen. Riskinä on, että kaikki kirjat ovat silloin lainassa, etkä saakaan sitä ajoissa.
Kirjan laina-aika on neljä viikkoa. Lainassa olevan kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siihen ei ole varauksia.
Eli...
Etsiskelin verkosta ja Kirjasammosta, Goodreadsista, Worldcat-tietokannasta, valehtelijoita löytyi, persoonallisuushäiriöitä sekä muuta kuvattua, muttei tuollaiseen ympäristöön asettuvaa. Kollegat eivät tunnistaneet, oliskohan lukijoidemme joukossa joku, jolle tämä kirja on tuttu?
Kaunokirjallisuutta, jossa on aiheena persoonallisuushäiriö, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/persoonallisuush%C3%A4iri%C3%…
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta löytyy kaksi kuvaa huhtikuulta 1942, joissa kuvatekstin perusteella lääkäri tyhjentää keitettyä venäläisen pääkalloa. Myös yksityisalbumeista löytyy kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Samankaltainen pääkallon käsittelyä esittävä kuva esiintyy esimerkiksi Maria Syväniemen pro gradu -tutkielmassa.
Sota-aikaisia ruumiskuvia on tutkinut myös tohtori Olli Kleemola. Suomalaisten epävirallisten sotakuvien joukosta löytyy suhteellisen runsaasti kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Ruumiskuvat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruumisröykkiöiden kuviin ja ruumiin häpäisykuviin. Jälkimmäinen ryhmä on selvänä vähemmistönä. Häpäisykuvan taustalla voi olla tirkistelynhalu, se voi olla...
