Sana ”täysi” on suomenkielessä tuttu jo Mikael Agricolasta lähtien. Sanaa ”täysistunto” on käytetty tarkoittamaan eduskunnan tai muun edustajiston tai viranomaisten kokousta, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja myös velvollisuus, ellei erityistä estettä ole, osallistua asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Täysistunto -sanaa on käytetty 1800 -luvulta lähtien ja käytetään myös muissa yhteyksissä kuin eduskunnassa. Esimerkiksi kirkon päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, järjestetään nykyisinkin täysistuntoja. Myös eri seuroilla tai yhdistyksillä saattaa olla täysistuntoja. 1800-luvulla tapana oli puhua myös senaatin täysistunnoista, jolla nykyisin tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistuntoja.
Eduskuntakieleen...
Tiettävästi kukaan Abban kiertueilla soittaneista kitaristeista ei ole ollut suomalainen. Kiertuekokoonpanoon kuului kyllä vuosina 1974 - 77 kitaristi Finn Sjöberg, mutta nimestään huolimatta hän on ruotsalainen.
Monikansallista jazzrockyhtyettä Made In Sweden kuulemma pyydettiin Abban taustayhtyeeksi vuoden 1977 maailmankiertueelle, mutta yhtyeen suomalaiset jäsenet, basisti Pekka Pohjola ja rumpali Vesa Aaltonen, hylkäsivät tarjouksen.
Lähteet:
https://felpin80.tripod.com/ata/id41.html
https://www.themusicofabba.com/abba-musicians/
Huhtamäki, Mikael. Live in Finland: Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955 - 1979. Gummerus, 2013. S. 272.
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä...
Anja Snellmania pidetään yleisesti varsin meritoituneena kirjailijana. Ura alkoi jo 1980-luvun alussa, silloin nimellä Anja Kauranen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Kirjasampo mainitsee Snellmanin saamat neljä kirjallisuuspalkintoa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175909987784
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana hän on ollut vuonna 1993 (Anja Kauranen -nimellä). Usein hänet on myös mainittu palkintoehdokkaita spekuloitaessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto
Snellmanin/Kaurasen kirjailijantyötä käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet / toimittanut Ritva Haavikko (WSOY, 2000)
Kotimaisia...
Axel Gabriel Ingeliuksen Vårsång (san. tuntematon) on tallennettu äänitteelle Ylen klassista. 3, Ylen klassiset - suomalaisia lauluja 1800-luvulta (1990). Laulun esittää Taru Valjakka Meri Louhoksen säestämänä.
Sulho Rannan laulu Prinsessa ja trubaduuri Einari Vuorelan sanoihin on tallennettu äänitteelle Tunnelmallisia lauluja (1990) Aulikki ja Elina Jylhä esittävät laulun Pentti Koskimiehen säestämänä.
Äänitteet ovat kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa. Kuuntelukopiot on tilattava etukäteen.
Sinun kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon, mikäli sinulla on kysyttävää asiasta.
kansalliskirjasto@helsinki.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5137895?sid=3990750635
https://...
Elokuva The longest day (1962) on Suomen ensi-illastaan (2.11.1962) saakka ollut nimeltään Atlantin valli murtuu. Sen saamaa suomenkielistä nimeä tutkimani lähteet eivät kommentoi. Otaksuttavasti kyse on yksinkertaisesti siitä, että on haluttu käyttää samaa nimeä kuin elokuvan pohjana olleen kirjan vuonna 1960 julkaistussa suomenkielisessä käännöksessä.Cornelius Ryanin teoksen kääntäjä Jouko Linturi vaikuttaa samanaikaisissa suomennoksissaan olleen varsin uskollinen kirjojen alkuperäisille nimille, joten voi olla, että nimen taustalla on kirjan kustantaneen Tammen halu saada teokselle alkuperäistä "myyvempi" tai sisältöä paremmin kuvaava otsikko. Vähän aiemmin Tammella esimerkiksi Daniel V. Galleryn sukellusvenesotakirja Twenty million...
Löysin Kirjastot.fi tilastoista Yleisten kirjastojen lainaajat, joita oli 1 787 621. Kirjastokortteja lienee ainakin sama määrä, tosin jollakulla voi olla sekä yleisen kirjaston, että tieteellisen kirjaston kortti tai monen yleisen kirjastokimpan kortteja. Linkki Tilastoon
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003)
Maan vetovoima riippuu Maan massasta. Tämä ei muutu vuodenaikojen mukaan. Paikalliset vaihtelut Maan painovoimakentässä johtuvat siitä, että Maa ei ole muodoltaan symmetrinen ja pyörii. Lisäksi painovoimakentän voimakkuuteen vaikuttavat pinnanmuodot, maaperän koostumus ja syvemmät rakenteet. Ihmisen kokema vetovoima riippuu myös sitä, kuinka kaukana hän on maapallon ytimestä ja onko hän lähempänä napoja vai päiväntasaajaa. Korkealla vuorella gravitaation vaikutus on pienempi kuin merenpinnan tasolla, ja päiväntasaajalla suurempi keskipakoisvoima heikentää gravitaation vaikutusta.Satelliittiavusteisissa gravitaatiotutkimuksissa on havaittu, että vetovoima vaihtelee hieman paikallisesti vuodenajasta riippuen. Vaihteluiden oletetaan johtuvan...
Kysymäsi satu löytyy seuraavasta satukirjasta: Kivinen, Kirsti & Poivaara, Annami: Unilintu, Hyvänyön satuja 3
Jyväskylä:Gummerus, 1976
Kirja löytyy Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmista.
Ota yhteyttä kirjastoon, jonka omaisuutta kirja on. Olisiko tässä tapauksessa kyseessä Vallilan kirjasto? Sieltä kirjaa voidaan etsiä, jos väität palauttaneesi sen. Nide voidaan myös uusia, jotta ehdit etsiä sitä vielä kotoa. Jos kirjaa ei löydy mistään, voit korvata sen maksamalla kirjan hinnan.
Palautuneet kirjat eivät näy asiakkaan lainaustiedoissa.
Hei!
Lahden pääkirjaston aikuistenosastoa remontoidaan, ja suurin osa kirjoista on pakattuna muuttolaatikoihin kirjaston ulkopuolisiin tiloihin. Kyselemäsi kirja Kotler, Philip Principles of marketing kuuluu näihin pakattuihin kirjoihin eikä sitä todennäköisesti ole saatavilla tänä vuonna. Uudistetut tilat on tarkoitus avata asiakaskäyttöön alkuvuonna 2017.
Mikäli tarvit kirjaa aiemmin, voit pyytää sitä kaukolainana Heinolan kirjastosta, ehkä sitä on muualla Suomessa. Kaukolainat ovat maksullisia.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta näkyy ammattikorkeakoulun kirjojen saatavuus. Siellä näkyy nyt olevan vuoden 2012 painosta saatavana FellmanniCampuksen kirjastossa. Myös useita e-kirjoja näkyy olevan ammattikorkean kortilla...
Kangasalan kirjastossa tätä kirjaa ei ole, mutta se löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen ja noutaa sen Kangasalan kirjastosta.
Alla olevan linkin kautta löytyvät ohjeet varauksen tekoon:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Tämä Tatu ja Patu -elokuva ei ole vielä kirjaston kokoelmassa. Elokuvasta voi laittaa hankintapyynnön kirjaston verkkosivulla ja pyytää tekemään myös varauksen siihen.
Teoksessa Hamina, varuskuntakaupunki osa II (Kotka 2006) kerrotaan että Lentolaivue 30:n työkenttä oli aurattu Haminanlahden pohjukasta kaakkoon pistävälle kapealle Lupinlahdelle. Kentän tarkemmasta sijainnista ei löytynyt mainintaa, mutta siitä on muutama ehkä paikan tunnistamista auttava valokuva Kalevi Keskisen ja Kari Stenmanin teoksessa Suomen ilmavoimien historia: 24, LeR 5 : Erillinen lentolaivue, Lentolaivue 36, Lentolaivue 15, Lentolaivue 6, Lentolaivue 30 (Espoo 2004). Keskinen on kirjoittanut Suursaaren taistelun ilmasotatoimista Suomen ilmailuhistorialliseen lehteen myös artikkelin, jossa listataan operaatioon osaa ottaneet ilmayksiköt peräti koneen tarkkuudella. Lähteissä ei ole mainintaa että saksalaiset olisivat ottaneet...
Valitettavasti meksikolaisen Carlos Chavezin (1899-1978) tästä sävellyksestä ei näytä olevan saatavissa nuottia. Ulkomaisissa nuottijulkaisujen verkkokaupoissa on myynnissä muutaman yhtyeteoksen ohella lähinnä Chavezin pianomusiikkia, jota valtaosa hänen tuotannostaan on. Grove Music -tietokannan mukaan Invencion III harpulle on vuodelta 1967. Julkaistuja äänityksiäkin teoksesta on ilmeisesti vain yksi. Se on kysyjän linkin lisäksi kuunneltavissa Youtubessa sekä myytävänä latauksena Amazonissa.
