Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
Hei!
Traficomin Ajokortti-info.fi -sivustolla https://www.ajokortti-info.fi/fi/ajokortin-hankkiminen/ajokorttilupa on ohjeet ajokorttilupahakemuksen liitteistä, kuten passikuvista ja lääkärinlausunnosta. Sivustolla sanotaan seuraavasti:
Passikuvista
2 passikuvaa. Jos sinulla on kuitenkin voimassa oleva suomalainen passi tai henkilökortti, et tarvitse uusia passikuvia ajokorttia varten. Et tarvitse kuvia myöskään, jos olet toimittanut valokuvat ajo-, kuljettaja- tai ammattipätevyyskorttia tai ADR- tai taksinkuljettajan ajolupaa varten 1.1.2013 tai sen jälkeen.
Huom. valokuvaamosta saatua kuvakoodia ei voi hyödyntää ajokorttia haettaessa. Traficom voi hyödyntää poliisille sähköisesti toimitettuja passikuvia vasta sen...
Alla olevasta linkistä löytyy WordProject-sivusto, johon koottu mm. Isä Meidän -rukous lukemattomilla eri kielillä. Mukana on myös versioita azeriksi, turkiksi ja turkmeeniksi:
https://www.wordproject.org/bibles/resources/our_father/in_many_languag…
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, mutta todennäköisesti se johtuu siitä, että Vietnam on ollut Kiinan vallan alla ja myös kieli on saanut vaikutteita kiinan kielestä.
Lisätietoa vietnamin kielestä:
Kieli - Vietnam-seura ry (vietnamseura.fi)
Vietnamin kieli – Wikipedia
Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
Jukka Itkosen runo Lumisateen pikkuveli on hänen kokoelmastaan Koipihumppaa : runoja lapsille (2005). Voit lukea runon myös teoksesta Jukka Itkonen: Leikkihaitari : valitut lastenrunot 1986-2010 (2011, s. 126).
https://www.finna.fi/Record/lastu.210788
https://www.finna.fi/Record/lastu.309526
Maapuolustuskorkeakoulun kirjasto voisi olla oikea paikka hakuihin. Linkki yhteystietoihin
Joitakin karttoja löytyy myös yleisten kirjastojen kokoelmista esim. Talvisodan kartta 1939-1940 : sodan tapahtumat ja paikat kartalla. Linkki Helmet hakuun
Veteraanien perintö sivustolla on myös joitakin karttoja. Linkki sivuille
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Kappale on alkujaan ruotsalainen Bella Bella. Sen levytti Sten & Stanley -yhtye vuonna 1976. Laulun sävelsivät ja sanoittivat yhtyeen jäsenet Ebbe Nilsson ja Acke Svensson. Bella Bella julkaistiin myös saksankielisenä laulusolisti Sten Nilssonin nimellä. Tyylillisesti Bella Bella muistuttaa Keski-Euroopan tuon ajan hittejä: mieleen tulee esim. hollantilaisen George Baker Selectionin hitti Paloma Blanca.
Sanna Sanna sata suukkoo mulle anna julkaistiin 1977 Frederikin albumilla Olen Dracula. Suomenkielisen tekstin teki Raul Reiman.
Lähteet:
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Bella Bella. Tiedot Svensk mediadatabas.
Bella Bella. Tiedot Discogs.
Saksankielisen version tiedot, Discogs
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle...
Maalaisliiton Eino Aaltio toimi kansanedustajana 01.02.1929 - 31.07.1929, hänet valittiin Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä. Eduskunnan kansanedustajatietokannan mukaan häntä ei ole tuomittu maanpetoksesta.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910218.aspx
Lisätietoja Aaltiosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Aaltio
https://www.liuha.fi/keslem/?p=432
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Laulu on Markku Kopiston säveltämä ja sanoittama Keskiyöllä. Sanat siihen löytyvät esimerkiksi Kopiston vuonna 1985 julkaistun lastenlaululevyn Kippari Neppari laulut sisältävästä samannimisestä nuottivihkosesta.
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee räsymaton "substantiivi vars. vanhoista suikaleiksi leikatuista vaatteista kangaspuissa kudottu matto, riepumatto." Linkki sanakirjaan
Perinteisesti räsymattoon on luonnonmateriaaleja, mutta nykyään mattoihin varmaan mahtuvat myös tekokuitumateriaalit. Muistelen, että täysin muovistakin parvekemattoa on myyty räsymaton nimellä.
Kati Jauhiaisen opinnäyte 2023:"Räsymatto on kangaspuissa kudottu räsy- eli riepukudonnainen, jonka kuteena on perinteisesti käytetty leikattua tai revittyä kangaskaitaletta. Entisajan riepumatoissa loimena oli kerrattu kotikehrätty pellavainen rohdinlanka. Sen korvasi myöhemmin pellavainen purjeompelulanka ja lopulta puuvillainen kalalanka. (Kaukonen 1998, 19–56.)...
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi
Englannin sanaa 'embezzlement' vastaa suomen kielessä 'kavallus'. Yksi verbin kavaltaa merkityksistä on 'anastaa hallussaan olevia varoja tm. irtainta omaisuutta'. Kielitoimiston sanakirjassa on sen kohdalla esimerkkilause "Kassanhoitaja oli kavaltanut työnantajaltaan kymmeniä tuhansia euroja." kavaltaa - Kielitoimiston sanakirja
Nykyinen, teollisesti valmistettu näkkileipä on peräisin Ruotsista. AU Bergmans enka alkoi valmistaa sitä 1850-luvulla. Suomessa valmistus alkoi 1880-luvulla.Sen sijaan vastaavaa leipä on valmistettu sekä Ruotsin että läntisen Suomen alueella jo kauan ennen tätä. Varmuutta alkuperästä ei siis ole, mutta vanhimmat havainnot näkkileiväntyyppisistä kovista ja kuivista leivistä ovat Keski-Ruotsista 500-luvulta.Lähteet:Näkkileipä – WikipediaTuggmotstånd - DN.SEKnäckebröd – Svenskt UppfinnareMuseum
