MM-turnauksen isäntämaa pääsee nykyisin automaattisesti mukaan omiin kisoihinsa vaikka ei paikkaa olisi pelisuorituksilla ansainnutkaan. Jos siis Valko-Venäjä pelaa ”B-sarjassa” vielä vuonna 2020, se nousee omiin A-kisoihinsa riippumatta sijoituksestaan.
IIHF on toisinaan joutunut tekemään erillisratkaisuja isäntäjoukkueita koskien. Koska Saksa ja Ranska isännöivät yhdessä vuoden 2017 MM-kisat, kumpikaan ei voinut pudota A-sarjasta 2016. Niinpä määrättiin, että jos jompikumpi jää A-sarjassa kahden viimeisen maan joukkoon, B-sarjasta nousee vain yksi maa. B-sarjassa toiseksi sijoittunut Italia joutui odottamaan A-sarjan loppusijoituksia tietääkseen pääseekö sekin nousemaan. Ranska sijoittui lopulta 14:nneksi, joten Italiakin pääsi...
Ainakin Erik Wahlströmin kirjassa Jumala (Schildts 2006) esiintyy "tuntematonta mutta degeneroitunutta rotua oleva liehakoiva pikku koira" nimeltään Filioque. Sivulla 236 olevasta kohtauksesta on tosin vaikea päätellä, kenen arkkienkelin vastuulla koira varsinaisesti romaanissa on. Tekstin perusteella omistaja on lähinnä Rafael, vaikka koira hyppääkin Gabrielin syliin kirputettavaksi.
Varaukset tehdään asiakkaan kortille, joten valitettavasti kirjan varaaminen ilman korttia ei ole mahdollista. Jos tutuissasi on kortin haltia, voisit pyytää häntä varaamaan kirjan.
Helsingin kaupunginkirjaston englanninkielinen nimi on Helsinki City Library. Nimi ei ole järin raflaava, mutta tietääkseni muutakaan ei ole suunnitteilla.
Psykoteriapia vaihespesifinä vuorovaikutuksena julkaistiin alun perin englanninkielisenä Scandinavian Psychoanalytic Review'ssa vuonna 1979. Suomenkielinen versio artikkelista liitettiin Psykoterapian perusteiden kolmanteen painokseen, joka ilmestyi vuonna 1982.
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Pyysin apua ruotsinkieliseltä lasten- ja nuorten kirjastonhoitajaltamme.
Hän suositteli Jessica Schiefauerin teoksia Pojkarna ja När hundarna kommer kirjoja https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSchiefauer%2C%20Jessica%2C__Ff%3Afacetlanguages%3Aswe%3Aswe%3Aruotsi%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
tai Sandra Bayerin Det handlar on dig https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbeijer%20sandra__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Jos suomenruotsalainen kirjailija kelpaa, niin Julia Wickholmilta on tullut viime syksynä mahtava kirja Olivia för altid https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SWickholm%20julia__Orightresult__U?lang=fin
Jos haluat vertailla kirjojen tarinoita,...
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
Tractatus-käännös menee seuraavasti (kursiivit kirjasta):
5.62. Maailma on minun maailmani ja tämä ilmenee siitä, että kielen (ainoan kielen, jota ymmärrän) rajat merkitsevät minun maailmani rajoja. (Ludwig Wittgensteinin teoksesta Tractatus Logico-Philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma, WSOY 1984, kolmas painos, s. 68, suom. Heikki Nyman)
The Origins of Totalitarianism -käännös kuuluu taas seuraavasti:
Ihmisen omaan olemassaoloon perustuvaksi oletettu ihmisoikeusajatus meni murskaksi samalla hetkellä, kun siihen muka uskoneet joutuivat ensi kerran vastakkain sellaisten ihmisten kanssa, jotka olivat todella menettäneet kaikki muut ominaisuudet ja erityissuhteet – paitsi sen, että he olivat yhä ihmisiä. (Hannah...
Piki-kirjastojen Pirkanmaan lukudiplomiin alakoululaisille on koottu joka luokkatasolle lukulistoja, joista voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa. Sivulla on myös vinkkejä vaikkapa uutuuskirjoihin tai eri aiheita käsitteleviin kirjoihin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/en/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi
Myös muiden kirjastojen sivuilla on koottuja listoja ja vinkkejä eri ikäisille lapsille. Kirjat löytyvät usein myös omasta kirjastosta. Alla linkki pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vinkkeihin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Materiaalipankki/Kirjasto_kotona__vinkkeja_alakouluikaisi(210132)
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta jos etsit ihmisiä, jotka ovat aloittaneet koulun Konalan alakoulussa tuolloin, tietoa voisi löytyä koululta koulun arkistosta, https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/konalan-ala-aste/ tai jos niitä ei enää ole koulussa Kansallisarkistossa, täällä ohjeita http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut ja tässä arkiston yhteystiedot, https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Koulukaverit-sivustosta, https://www.koulukaverit.com/, löytyy sellaisia luokkakavereita, jotka ovat vieneet itse tietonsa palveluun, https://www.koulukaverit.com/kouluk/934/2
Aladdinissa ei tosiaan mainita ajankohtaa, mutta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden ajoitusta on tutkittu. Niitä on kertynyt useassa eri kerrostumassa, ja vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta eli ne ajoittuisivat siis osittain aikaan ennen sitä.
Aladdinin tarina on ilmestynyt satujen joukkoon ranskalaisen Antoine Gallandin käännöksessä. Galland eli 1600-luvulla. Hän lisäsi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden joukkoon kansantarinoita monenlaisista lähteistä, joihin lukeutui syyrialainen tarinankertoja Hanna Diab. Aladdinin tarina on yksi niistä. Diabin tarinan lähteitä ei tunneta. Ainoa varma ajoitus on siis tuo 1600-luku, tarina sijoittuu joko siihen tai sitä aikaisempaan aikaan.
Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut...
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa voi palauttaa vain Helmet-kirjastojen toimipisteisiin.
Mikäli ette pääse paikan päälle, voitte palauttaa lainanne postitse johonkin Helmet-kirjastoon, esimerkiksi omaan lähikirjastoonne. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Sirpa Tabetin esikoisromaani Punainen metsä. Kolarin seurauksena nuori nainen siirtyy ajassa sata vuotta taaksepäin maaseudulle.
Kirjaston kokoelmaa uudistetaan jatkuvasti. Kirjastosta poistetaan mm. kulunutta ja likaista, sisällöltään vanhentunutta tai vähäisellä käytöllä olevaa aineistoa.
Osa poistetusta aineistosta tulee myyntiin asiakkaille. Myytävää aineistoa ei voi varata etukäteen. Kirjamyyntiä on jatkuvasti kirjaston ala-aulassa ja muutaman kerran vuodessa järjestetään suurempia kirjamyyntitapahtumia.
Unkarinkielistä kirjallisuutta kannattaa Helsingissä tarjota Pasilan pääkirjastoon (Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9). Kirjastoon kannattaa olla ensin yhteydessä esimerkiksi puhelimitse. Pasilan kirjaston tietopalvelun numero on 0931085001.
Kyllä vain. Muistilistat, tähdet ja kirjoitetut arvioinnit eivät tällä hetkellä näy HelMetissä asiakkaan Omissa tiedoissa. Nimekkeen tiedoissa tähdet ja arvioinnit näkyvät normaalisti. Ongelmaa tutkitaan.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Jäsenlehti sinänsä ei ole tekijänoikeuden suojaama, mutta siinä julkaistut kirjoitukset ja kuvat sen sijaan ovat. Suoja kestää 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin, joten suurella todennäköisyydellä kaikki lehdessä julkaistut tekstit ja kuvat ovat edelleen suojattuja ja verkkojulkaiseminen edellyttää luvan pyytämistä tekijöiltä.
Kaupallisen lehdistön puolella voi olla tilanne, että tekijä on myynyt levitys- ja painatusoikeutensa kustantajalle, jolloin riittää, että kustantaja antaa luvan uudelleenjulkaisuun.
Jos kaikkien oikeudenhaltijoiden tavoittaminen on erittäin työlästä, harrastetaan joskus sitä, että julkaisun alkuun laitetaan teksti, jonka mukaan tekijänoikeusasiat on pyritty selvittämään, mutta kaikkiin ei ole saatu yhteyttä ja...
Nimellä "The ultimate guitar collection" on julkaistu tupla-CD sekä siihen jatko-osa "The ultimate guitar collection 2" yhdellä levyllä. Se julkaisu, johon kysymyksessä ilmeisesti viitataan, on kaikki Breamin levytykset kokoava "Julian Bream Edition", johon tosiaan kuuluu 28 albumia. HelMet-kirjaston kokoelmassa on osat 1, 2, 5, 7 ja 28 ja myös nuo The ultimate guitar collection -levyt löytyvät.
Sen sijaan tuota koko 28:n CD:n boksia sellaisenaan ei näyttäisi mikään suomalainen julkinen kirjasto kokoelmiinsa hankkineen. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa näyttäisi olevan yksittäisinä levyjä tästä sarjasta noin 20 erilaista, mutta ei sielläkään ihan kaikkia ole. Kun tuo 28:n albumin kokonaisuus koostuu aiemmin julkaistuista levyistä,...
