Kun tekee sanahaun termeillä viihdemusiikki piano lounge cdlevy, saa 10 osumaa, joissa on sellaisia esittäjiä kuin Martin Denny, Pink Martini, Robert Wells ja Nat Newborn. Jos korvaa termin "lounge" termillä "bar", tulee osumia 30, mutta joukossa on paljon sellaisia, jotka tuskin ovat sitä mitä tässä etsitään. Ongelmana on se, ettei tällaiselle "piano bar" -musiikille ole yksiselitteistä hakutermiä, eikä sana "lounge", jota englannin kielessä käytetään, esiinny kaikissa niissä yhteyksissä, joissa se musiikki käytännössä juuri sitä on. Mutta jos noita osumia varailee ja tutustuu niin eiköhän sieltä jotain sopivaa löydy.
Heikki Poroila
Elena Ferranten Napoli-sarjan kolmatta osaa Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa sekä kirjana että äänikirjana. Viime viikon palvelinhäiriön jälkeen teosten saatavuustiedot eivät vielä näy ajantasaisesti Helmet-haussa. Teosten saatavuuden voi tarkistaa perinteisestä hausta luettelo.helmet.fi.
Teoksesta on paljon varauksia. Voitte tehdä varauksen kirjasta käydessänne kirjastossa tai soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pahoittelen Helmet-haun häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti...
Kirjastopalvelusta (entinen BTJ) kerrottiin, että valtion ostotuen piiriin kuuluu vuonna 2018 yhteensä 527 kirjaa. Lista niistä löytyy osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/4487613/Teosluettelo_p%C3%A4ivitetty_4_6_2018.pdf/b60b821a-bf03-4d13-844a-fa7785d932a2/Teosluettelo_p%C3%A4ivitetty_4_6_2018.pdf.pdf.
Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen...
Milloin Suomessa esimerkiksi törkeissä väkivaltatapauksissa tai raiskaustapauksissa eriytyi ns. täysjärkisen ja mielenterveysongelmaisen saamat tuomiot?
Voimassa olevan rikoslain mukaan mielisairautta voidaan pitää syyntakeettomuuteen johtavana tekijänä. Mielisairauden käsitettä ei ole kuitenkaan erikseen laissa määritelty. Tuomioistuimella on viimekäteinen ja riippumaton harkintavalta henkilön syyntakeisuuden arvioinnissa. Tuomioistuin käyttää harkintansa tukena asiantuntijalausuntoja, kuten esimerkiksi lääkärin lausuntoa syytetyn mielentilasta.
Mielisairaudet vaikuttivat rangaistuksen määräämiseen jo 1200-luvulla Ruotsi-Suomen maakuntalakien aikana. Ruotsissa varhaisin mielisairaan rikoksentekijän mainitseva lainkohta on luvulla 1220...
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman...
Alla olevat kirjat eivät ole kovin vanhoja, mutta niistä löytyy mm. perinteisiä jouluaskarteluja:
- Himmeli / Eija Koski
- Wanhan ajan joulu : tule joulu kultainen / [teksti: Kai Linnilä]
- Hyvää joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä / Tarja Tuulikki Laaksonen
- Suomalainen joulu / [Kai Linnilä, Kaari Utrio]
- Joulukirja / [Sari Savikko]
- Joulukoristeet ja pikkulahjat / Irma Koskinen
Asikkalan Kurhilasta on julkaistu kotiseutukuvaus ja paikallishistoriikki Sukupolvesta toiseen : emäntien muisteloita Kurhilasta ja Hillilästä (toim. Anna-Marja Oksa ja Kurhilan-Hillilän maatalousnaiset, 1993).
Maila Alhon työryhmä on toimittanut paikallishistoriikin Nuijamäeltä Myötämäelle : Kurhilan-Hillilän kyläkirja (1997).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin. Saatavuuden voit tarkistaa tästä linkistä: https://lastu.finna.fi/
Pyysin apua ruotsinkieliseltä lasten- ja nuorten kirjastonhoitajaltamme.
Hän suositteli Jessica Schiefauerin teoksia Pojkarna ja När hundarna kommer kirjoja https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSchiefauer%2C%20Jessica%2C__Ff%3Afacetlanguages%3Aswe%3Aswe%3Aruotsi%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
tai Sandra Bayerin Det handlar on dig https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbeijer%20sandra__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Jos suomenruotsalainen kirjailija kelpaa, niin Julia Wickholmilta on tullut viime syksynä mahtava kirja Olivia för altid https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SWickholm%20julia__Orightresult__U?lang=fin
Jos haluat vertailla kirjojen tarinoita,...
Aristoteleen säilyneistä kirjoituksista ei löydy kyseistä sitaattia, vaan kyseessä lienee yksi niistä lukuisista Internetiä kiertävistä mietelmistä, jotka on jossain vaiheessa yhdistetty kuuluun ajattelijaan.
Sellaista ei voi suositella. Varsinkaan jos ohjelma on ollut hyvin suosittu tai yleisesti tunnettu.
Tekijänoikeuslaki sanoo näin:"Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta. Jos valokuva yltää teostasoon, toisin sanoen on omaperäinen ja itsenäinen, sen suoja-aika on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi. Tällaisten ns. tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. "
https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
Sanoja ei sinäänsä voi omistaa, mutta nimetyn teoksen voi. https://www.kielikello.fi/-/voiko-sanoja-...
Kotimaiset sanomalehdet ePress-palvelussa ovat luettavissa kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelu ei siis ole käytettävissä etänä.
Kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjautuminen on mahdollista myös puhelimella (puhelinnumero ja puhelimeen tilattu pin-koodi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
eläinlajeista joiden uroksilla olisi erikseen kiima-aika en löytänyt viitteitä. Uroskoiristakin todetaan, että ne ovat käytännössä kiimassa aina tultuaan murrosikään eli noin 6 kuukauden ikäisinä.
Asiaa voitte halutessanne ehkä tiedustella vielä yliopistolta, joka järjestää myös yleisölle luontoillan joka kesä Konnevedellä. Tänä vuonna 15.8. Alapuolelta löytyvän linkin kautta löytyy myös lisätietoja tapahtumasta sekä yhteystiedot kysymyksille.
https://www.jyu.fi/science/fi/konneveden-tutkimusasema/tapahtumat/luontoilta/konneveden-tutkimusaseman-piolookisen-luontoilta-4-7-2017-klo-18-00-alkaen
Ajankohta ei aivan täsmää kysymyksessä esitetyn arvion kanssa, mutta siitä huolimatta ehdottaisin Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121 -kokoelmaan (Tammi, 1968) sisältyvää runoa, joka alkaa sanoilla "Miten minä inhosin koristetaidetta":
"Miten minä inhosin koristetaidetta, / kun näin nuo kauniit jalan viritettävät jouset. -- " (s. 21)
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm
Hei
Tähän vaikuttaa vaikeiden asioiden aihe. Alla lista kirjoista vähän eri aiheista. Jos itse haluat etsiä lisää voit käyttää asiasanana esim. traumatisoituminen, traumat, toipuminen, käyttäytymismallit, sekä tietenkin haluttu aihe, esim. väkivalta, seksuaalirikokset, sota, jne.
Tietokirjallisuutta
Katja Kytölä (2021) Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn : lähisuhdeväkivalta ja siitä selviytyminen. ISBN 9789523790315
Marika, Olivia, Miranna, Irene ja Seija (2016) Viisi naista, sata elämää : tarinoita dissosiaatiohäiriöstä. ISBN 9789527203002
Harri Virtanen (2019) Trauma ja rakkaus eli kuinka selviytyä mahdottomasta. ISBN 9789518580730
Päivi Hamarus, Tina...
Pirjo Bergströmin emännöimä musiikkilainoja ja sävelmaailman hassutuksia pursunnut sarja oli nimeltään En minä mutta pojat. Sarjan puolituntiset jaksot esitettiin TV2:n ohjelmistossa perjantai-iltoina 27.12.1990, 4.1.1991 ja 11.1.1991. Ohjelmassa Bergström pohti vastauksia itse keksimiinsä musiikillisiin kysymyksiin flyygelin takana ja orkesterin edessä. Sarjan 11. tammikuuta esitetyssä kolmannessa jaksossa 'Laina soi' tehtiin "kokeiluluontoinen sukupuolenvaihtoleikkaus" Kesäillan valssille ja Säkkijärven polkalle.
