Valviran ohjeiden mukaan potilaalla on oikeus halutessaan mennä hoitoon (kiireetön hoito) myös mihin tahansa muuhun terveyskeskukseen Suomessa. Tällöin hoitopaikan vaihdosta pitää ilmoittaa kirjallisesti hoitovastuussa olevan kunnan terveyskeskukselle sekä valitun kunnan terveyskeskukselle.
Hoitovastuu siirtyy uudelle terveysasemalle tai valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Seuraavan kerran terveysasemaa voi vaihtaa aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeu…
https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-o…
Kirjaston koneita tulee käyttää niin, ettei häiritse muita kirjaston kävijöitä ja ettei koneelle tai sen käyttäjälle koidu vaaraa. Koneelle ei myöskään saa asentaa itse ylimääräisiä ohjelmia.
Mikäli striimaus onnistuu niin ettei häiriötä tule eikä asennuksia tarvita, voi konetta käyttää myös livestriimaukseen. Kirjaston muita käyttäjiä tai henkilökuntaa ei saa kuvata ilman heidän lupaansa. Kysy kirjastostasi, olisiko siellä myös mahdollista varata tilaa, jossa kirjaston läppärillä voi striimata rauhassa.
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta...
Hyvä lähtökohta voisi olla Wikipedian sivu Historiallinen romaani, jolla luetellaan paljon historiallisen romaanikirjallisuuden tunnetuimpia klassikkoja, tosin sivulla painottuu jossain määrin suomenkielinen kirjallisuus. Kannattaa kuitenkin huomata myös sivulla linkitetty Wikisourcen lista Historiallista kaunokirjallisuutta, joka on varsin laaja ja kansainvälinen. Lisää lukuvinkkejä löytyy Kirjasammon Historialliset romaanit -vinkkilistoista.
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Suomisen perhe -elokuvista löytyvät hyvät analyysit ja esittelyt Elonetistä. Ensimmäisen elokuvan, joka on nimeltään Suomisen perhe, kohdalla kerrotaan, että kyseessä on ylempään keskiluokkaan kuuluva, pääkaupungissa asuva virkamiesperhe, jollaisten todellinen osuus koko väestöstä oli tuolloin n. 3 %. Lisäksi ensimmäisessä elokuvassa perhe äkkirikastuu. Suomisen perhe oli siis tuon ajan mittapuunkin mukaan varakkaampi kuin vaatimattomat taloudet.
On olemassa useitakin eri tahoja, jotka tarjoavat arvostelupalvelua kirjoittajille ja joihin voi lähettää oman käsikirjoituksen arvioitavaksi. Näistä maineikkaimpia ovat varmaankin Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu ja Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu, mutta myös uusia, hyviä arvostelupalveluita on viime vuosina perustettu. Alla listattu muutamia arvostelupalveluja, linkeistä löydät yhteystiedot ja hinnat:
https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa…
https://www.marimoro.fi/arvostelupalvelu
http://osuuskumma.fi/osuuskumma-kustantamo/arvostelupalvelu/
https://proosakuiskaaja.fi/hinnasto/
Huumausainelaissa huumausaineiden hävittämisestä sanotaan seuraavasti:
Huumausaineiden käsittelyyn oikeutetut ovat velvollisia toimittamaan hävitettäviksi kaikki huumausaineiksi luokitellut lääkkeet ja muut huumausaineet, joilla ei ole enää tässä laissa sallittua käyttöä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut aineet ja valmisteet saa hävittää vain vaarallisen jätteen käsittelylaitoksessa. Tällöin on noudatettava jätelain (646/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) säännöksiä vaarallisen jätteen hävittämisestä. (27.6.2014/539)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080373
Riihimäellä toimii Fortumin vaarallisen jätteen käsittelylaitos, joka huolehtii myös tullin takavarikoimien tupakkatuotteiden ja...
Taloudellinen riippumattomuus vaikkapa aviomiehistä on varmisti ollut merkittävä askel naisten oikeuksissa, mutta merkittäviä asioita on luonnollisesti ollut muitakin, eikä niiden järjestykseen paneminen liene mahdollista tai tarpeellistakaan.
Naisten oikeuksien paranemisen voisi paremminkin nähdä kehityskulkuna, jossa yhden askeleen ottaminen on edellyttänyt aiempia askeleita. Naisten työelämään siirtymistä edesauttoi - tai kenties oli välttämätöntä - koulutustason nousu, naisten näkeminen muunakin kuin kotiäiteinä, päivähoitomahdollisuus, ajatus siitä että miehetkin voisivat osallistua kodin- ja lastenhoitoon etc.
thl.fi. Tasa-arvon edistysaskeleita.
yle.fi. Kun naisen rooli muuttui 60-luvulla, alettiin väitellä ehkäisystä...
Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
Elokuva The longest day (1962) on Suomen ensi-illastaan (2.11.1962) saakka ollut nimeltään Atlantin valli murtuu. Sen saamaa suomenkielistä nimeä tutkimani lähteet eivät kommentoi. Otaksuttavasti kyse on yksinkertaisesti siitä, että on haluttu käyttää samaa nimeä kuin elokuvan pohjana olleen kirjan vuonna 1960 julkaistussa suomenkielisessä käännöksessä.Cornelius Ryanin teoksen kääntäjä Jouko Linturi vaikuttaa samanaikaisissa suomennoksissaan olleen varsin uskollinen kirjojen alkuperäisille nimille, joten voi olla, että nimen taustalla on kirjan kustantaneen Tammen halu saada teokselle alkuperäistä "myyvempi" tai sisältöä paremmin kuvaava otsikko. Vähän aiemmin Tammella esimerkiksi Daniel V. Galleryn sukellusvenesotakirja Twenty million...
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
Maan vetovoima riippuu Maan massasta. Tämä ei muutu vuodenaikojen mukaan. Paikalliset vaihtelut Maan painovoimakentässä johtuvat siitä, että Maa ei ole muodoltaan symmetrinen ja pyörii. Lisäksi painovoimakentän voimakkuuteen vaikuttavat pinnanmuodot, maaperän koostumus ja syvemmät rakenteet. Ihmisen kokema vetovoima riippuu myös sitä, kuinka kaukana hän on maapallon ytimestä ja onko hän lähempänä napoja vai päiväntasaajaa. Korkealla vuorella gravitaation vaikutus on pienempi kuin merenpinnan tasolla, ja päiväntasaajalla suurempi keskipakoisvoima heikentää gravitaation vaikutusta.Satelliittiavusteisissa gravitaatiotutkimuksissa on havaittu, että vetovoima vaihtelee hieman paikallisesti vuodenajasta riippuen. Vaihteluiden oletetaan johtuvan...
Tarkoitat ehkä runoa "Ehtookellot Variaatio" kokoelmasta "Zoo : runoja" (Otava, 1979). Siinä suojelusenkeli saattaa tansseista palaavaa tyttöä kotiin ja poika ajaa mopolla edelle odottamaan. Runo alkaa: "Viilene ilta viilene". Runoa edeltää runo "Ehtookellot Teema". Kumpikin runo sisältyy myös Arto Mellerin kirjoihin "Runot" (Otava, 2006) ja "Nuoruus, siivekästä ja veristä : runot 1972-89" (Otava, 1989).
Etsimänne laulu on virsi nro 13, ja se löytyy kyllä useastakin kokoelmamme laulukirjasta. Hakiessanne jotain tiettyä laulua kirjastomme tietokannasta voitte kirjoittaa laulun nimen tai nimen alun hakusivumme nimeke-sarakkeeseen. Laulun on säveltänyt Emmy Köhler, sanoittanut Sigurd Muri ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Lähetän teille liitteenä laulun sanat.
Pääkaupunkiseudun ja Vantaan kirjastoista löytyy runsaasti pop-musiikkia sisältäviä piano-nuottikirjoja. Vantaalla parhaat kokoelmat löytyvät Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilta. Niiden henkilökunta auttaa mielellään etsimään toivotunlaisia nuotteja.
Aihetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Andre, Christophe: Pienet ahdistukset ja suuret surut, Like 2007
Mieli keinussa: tarinoita masennuksesta ja maniasta, Kirjapaja 2004
Jamison, Kay Redfield: Levoton mieli: maanis-depressiivisen psykologin muistelmat, Memfis Books 2002
Peter. C. Whybrow: Mielen naamiot, Otava 1998
Eila Jaatinen: Kun läheisen mieli murtuu, Kirjapaja 2004
Andrew Solomon: Keskipäivän demoni, masennuksen atlas, Tammi 2002
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Ota yhteyttä kirjastoon, jonka omaisuutta kirja on. Olisiko tässä tapauksessa kyseessä Vallilan kirjasto? Sieltä kirjaa voidaan etsiä, jos väität palauttaneesi sen. Nide voidaan myös uusia, jotta ehdit etsiä sitä vielä kotoa. Jos kirjaa ei löydy mistään, voit korvata sen maksamalla kirjan hinnan.
Palautuneet kirjat eivät näy asiakkaan lainaustiedoissa.
Hei!
Lahden pääkirjaston tiloissa on tosiaankin ollut muutama vuosi sitten lainattavissa laajakaistamodeemeja Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksen toimesta osana heidän omaa kampanjaansa. Nykyisin tällaista palvelua ei enää ole.
