Tätä kannattaa kysyä suoraan Radio Iskelmästä. Sivulla https://www.iskelma.fi/info on palautelomake, jolla voi tiedustella ohjelmiin liittyviä asioita ja musiikkivalintoja. Samalla sivulla on myös suorat yhteystiedot Oulun paikalliskanavaan.
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Valitettavasti en löytänyt laulua antamillasi tiedoilla. Kävin läpi joitain laulukirjoja ja niistä lauluja, joiden nimessä on sana lumihiutale, mutta juuri tuollaista kohtaa ei löytynyt. Esimerkkeinä mainittakoon Martti Helan Lumihiutaleitten laulu ja Väinö Hannikaisen Lumihiutaleitten karkelo, jotka voisivat sopia ajallisesti kysymykseesi, samoin kuin Ester Melanderin Lumihiutaleet.
Saattaa olla, ettei lumihiutaleita mainita laulun nimessä olleenkaan, vaan se sisältyy ainoastaan laulutekstiin, mikä tekee etsinnästä näin niukoilla tiedoilla vielä vaikeampaa. Sinun kannattaisi varmaan itse käydä selaamassa aineistoa esimerkiksi Tikkurilan kirjastossa tai jossakin muussa kirjastossa, jossa on laaja kokoelma vanhoja laulukirjoja....
Jugoslavia oli poikkeus sosialistimaiden joukossa. Se osallistui Eurovision laulukilpailuun ensimmäisen kerran jo vuonna 1961. Muut sosialistimaat osallistuivat Euroviisujen kilpailijaksi perustettuun Sopotin laulukilpailuun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugoslavia_Eurovision_laulukilpailussa
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/interviisut-ja-sopot-festiv…
Mikäli Helmet-korttiisi on liitetty pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkkokirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Voit myös maksaa maksut missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
HeiEmme keksineet vastausta tähän täällä Vaasan kirjastossa mutta kollegat ympäri Suomen tekivät ehdotuksia. Seinäjoelta ehdotettiin Taavi Soininvaaran teosta Venäläinen vieras. Kemin kirjastosta ehdotettiin Jere Laineen teosta Sota 2016. Oulusta ehdotettiin Ilkka remeksen romaania Jäätyvä helvetti ja Pori veikkasi Antti Kauranteen teosta Punainen Porvoo : Venäjän öljysotaretki Suomeen. Mikään teoksista ei ole ihan tämän vuoden kirjasatoa mutta kuitenkin suhteellisen uusia.Toivottavasti joku näistä tuntuu oikealta!
Suomi kuuluu shengen-valtioihin (Schengen-valtioita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.) Näiden valtioiden kansalaiset eivät tarvitse erikseen viisumia tullessaan Suomeen eli rajan yli voi liikkua vapaasti passin tai henkilökortin avulla.
Muualta kuin Shengen maista Suomeen tuleva tarvitsee viisumin.
Viisumin kieltämiseen on monia syitä:
sinulla ei ole hyväksyttyä, voimassaolevaa matkustusasiakirjaa
sinulla ei ole esittää matkasuunnitelmasi tueksi aineistoa, joilla voit osoittaa oleskelusi tarkoituksen ja edellytykset
sinulla...
Pjotr Tšaikovskin hengellistä musiikkia on kuultavissa esimerkiksi seuraavilta äänitteiltä:
Liturgie des Heiligen Johannes Chrysostomus op. 41 (Bulgarian kansalliskuoro "Svetoslav Obretenov", joht. Georgi Robev, 1994)
Le chant religieux russe a travers les siecles. Vol. 3 : De Glinka a Rachmaninov (1994, sis. Tšaikovskin laulun Blažen, kto ulybajetsja)
Ortodoksinen liturgia = Russian Orthodox Liturgy (Turun ortodoksisen kirkon kuoro , 1990)
Lob der Gottesmutter in der russischen Kirche : Praise of the Mother of God in the Russian Church (1985)
NAXOS-musiikkikirjastossa on kuultavissa useita äänitteitä, joilla on Tšaikovskin liturgista musiikkia (esimerkiksi Liturgy of St. John Chrysostom)
https://kerava.verkkokirjasto.fi...
Verkkotietopalvelussa on hankalaa ottaa kantaa yksittäisen remontin tai korjaustoimenpiteen oikeaan suorittamistapaan. Se on usein tapauskohtaista, eikä meillä ole riittävää alan asiantuntemusta.
Sinällään korkkilevyn käyttö mosaiikkiparketin alla ääneneristyksessä on mahdollista. Tosin se ei kerrostalossa liene paras tapa. Rakennustiedon puu- ja parkettilattioita käsittelevän artikkelin mukaan: "Omakotitaloissa mosaiikkiparketti liimataan yleensä suoraan betoniin. Ääneneristystä parantamaan voidaan käyttää esimerkiksi 2 millin paksuista korkkilevyä, joka liimataan ensin betoniin. Se ei täytä ääneneristysvaatimuksia, joten kerrostalossa ääneneristys on ratkaistava muulla tavalla."
Putkiremonttiin tulisi hankkia asiantuntevat valvojat....
Hei,
Lastenkirjallisuusinsituutin Onnet-tietokannasta löytyi seuraavanlainen kirja. Tytön nini ei ole Saara, mutta muuten täsmää aika hyvin. Netistä löytyy kansikuvakin, jos sen perustella varmistuu, onko kyseessä sama kirja, jota haet.
Satu tuhmasta Kreetasta ja viisaasta Missusta
teksti: Emil Ludvik ; suom. Elvi Sinervo; kuv. Zdenek Miler
Helsinki : Kansankulttuuri, 1962
Tiivistelmä
Kreetta on niin laiska, ilkeä ja likainen että kaikki hylkäävät hänet: niin hänen kotinsa, huonekalunsa kuin vaatteensakin. Missu-kissan neuvokkuuden ansiosta ja huonekalujen ja muiden Kreetan kaltoin kohtelemien tavaroiden avulla Kreetta kuitenkin pestään, ja peseytymisen jälkeen tyttö on kuin toinen ihminen: alkaa pestä huonekaluja ja kissaansa, korjata...
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
Runo on todella Waltarin Helleyö vuodelta 1945. Se löytyy Mika Waltarin runokokoelmasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978(WSOY 1979). Kirja löytyy tänään hyllyssä esim. Pasilan, Töölön, Oulunkylän, Rikhardinkadun, Vallilan ja Pukinmäen kirjastoissa. Kirjan saatavuustoedot osoitteessa www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä ruotsinkielistä tietosanakirjaa CD -muodossa.
Itäkeskuksen kirjastossa on tällainen mutta vain käsikirjastokappaleena eli tätä voi katsoa kirjastossa aukioloaikana:
Stora focus : det klassiska svenska uppslagsverket på CD-ROM
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, c2001
Painos Ver. 10.0
Kauniaisten kirjastossa on myös CD-ROM focus, mutta sekin taitaa olla vain käsikirjastokappale: Focus. 2000
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, cop. 1999
Painos Windows
Taidat tarkoittaa Mummon joulukuusi -nimistä sävelmää, joka on Finntrion v. 1982 ilmestyneellä Liikettä lapasiin -joululevyllä. Levy on olemassa äänilevynä ja c-kasettina. Porin kirjastossa sitä ei ole, mutta jostakin päin Suomea se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Mitään yleisiä, kaikkia Suomen kirjastoja koskevia käyttösääntöjä ei ole olemassa. Kukin kirjasto tai kirjastokimppa määrittelee esimerkiksi aineistonsa laina-ajat ja huomautusmaksujen suuruudet itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunkin kirjaston tai kirjastokimpan käyttösäännöt selviävät joko kyseisen kirjaston nettisivuilta tai suoraan kirjastosta kysymällä.
Kollega Helsingin kaupunginkirjastosta ehdotti H. G. Wellsin romaania Aikakone (The Time Machine). Hän kuvailee kirjaa seuraavasti: Eletään vuotta 802 701 ja eloi-kansa elelee leppoisaa elämää. Maan alla asustavat morlokit valmistavat eloille tarve-esineet ja (palkkioksi?) syövät heitä.”
Kollega Turun kaupunginkirjastosta ehdotti Roald Dahlin kirjaa Iso kiltti jätti. Hän muistelee
kirjassa olleen ainakin ihmissyönti-teemaa.
