Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Kotimaiset sanomalehdet ePress-palvelussa ovat luettavissa kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelu ei siis ole käytettävissä etänä.
Kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjautuminen on mahdollista myös puhelimella (puhelinnumero ja puhelimeen tilattu pin-koodi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Lumon ja Koivukylän kirjastot ovat avoinna 9.1.2021. Mahdollisista poikkeuksista tiedotetaan, kannattaa tarkistaa aukiolot etukäteen Helmet.fi:stä.
Kirjastoissa on käytössä rajoitetut palvelut 10.1.2021 asti. Kirjastotilaan pääsee palauttamaan aineistoa ja lainaamaan etukäteen varattua aineistoa, mutta muut tilat eivät ole käytössä.
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Kyseessä saattaisi olla Astrid Lindgrenin satu "Päivärinne", joka on ilmestynyt kuvakirjan muodossa 2003. Kuvittaja on Marit Törnqvist. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi teoksessa Astrid Lindgren : Satuja, 1981. Mansikoita ei sadussa suoranaisesti esiinny, mutta muut elementit löytyvät.
Kristinuskosta on kirjoitettu valtava määrä kirjallisuutta. Tämän vastauksen puitteissa on mahdollista antaa vain yksittäisiä kirjasuosituksia joistakin kristinuskon ulottuvuuksista.
Hyvä yleisesitys kristinuskon historiasta on Kaarlo Arffmanin teos Kristinuskon historia. Se on vapaasti luottavissa Helsingin yliopiston Helda-arkistossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557
Muita kristinuskon syntyä luotaavia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Lars Aejmelaeus, Kristinuskon synty: johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837780?lang=fin)
Raimo Hakola ja Juha Pakkala, Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia (https://haku.helmet.fi/...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta voi hakea etunimikirjoja täältä: http://www.helmet.fi/. Aihehakuun voi kirjoittaa etunimet ja tarvittaessa voi hakua rajata suomenkielisiin kirjoihin. Näin tulee 62 viitettä. Niistä saa lisätietoja etunimistä.
Joonatanin nimipäivä on 26.1. Mikki nimi on Mikael-nimen muunnos. Miio-nimestä ei ollut mainintaa kirjoissa Pentti Lempiäinen Suuri etunumikirja ja Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu löytyy täältä: https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp.
Hei!
Turun kaupunginkirjastossa ei ole tätä nuottilaitosta, valitettavasti.
Kaukolainan voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston niteestä Rent/vocal selections tai Porvoon kaupunginkirjastosta niteestä Rent/otteita (Women/men edition). Molemmat nuottilaitokset ovat siis valittuja paloja musikaalista Rent. Lisäksi Porvoossa olevassa laitoksessa on CD-levy liitteenä: "CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja."
Tarkoitatko kenties hääjuhlaa? Etsin tietoa sekä hää- että jääjuhlista eri lähteistä, kuten Intiaa koskevista kirjoista, internetistä ja tietokannasta, joka sisältää intialaisia sanomalehtiä. Valitettavasti vastausta ei löytynyt.
Asiaa olisi ollut helpompi tutkia, jos olisit kertonut, mistä kirjasta oli kyse. Katsoin nyt läpi kaikki varauksesi,ja kaikki ne, joissa olet jonossa kahdeksantena ovat lukittuja, samoin kuin suurin osa muistakin varauksistasi. Ne eivät siis etene varausjonossa, ennen kuin käyt poistamassa lukitukset. Kirjaston henkilökuntahan ei asiakkaan varauksia pysty lukitsemaan eikä poistamaan lukituksia, vaan asiakkaan pitää tehdä se itse.
Tässä vielä varmuuden vuoksi ohjeet lukitustoiminnon käyttämiseen:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla...
Tarkoitatko kansallispäiviä ,jotka ovat kansallisia juhlapäiviä, joita vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi vai itsenäisyyspäiviä? Kansallispäiviä voi olla samassa valtiossa useitakin, mutta itsenäisyyspäiviä yleensä vain yksi. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.
Emme onnistuneet löytämään luetteloa kummastakaan. Luettelohan muuttuu vuosittain, kun uudet maat viettävät jotakin tasavuosijuhlaa.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät luettelot sekä maailman valtioiden kansallis- että itsenäisyyspäivistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_day
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_independence_days
Vuosina 2017-2020 tasavuosipäiviä juhlivat maat voi poimia näistä luetteloista.
Ehdotan Pamela Brownin kirjaa Tavataan Pariisissa, Yvonne (1971). Kuopion kirjastossa sitä ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä joko verkkokirjastossa kuopio.finna.fi tai käymällä jossakin kirjaston toimipisteessä.
Isoissa kirjastoissa on suurin valikoima. Isoja kirjastoja ovat mm Sellon kirjasto, Kirjasto Omena, Entressen kirjasto, Tapiolan kirjasto.
Mutta koska toimimme yhteistyössä on jokainen kirjasto tavallaan iso kirjasto, sillä varatut kirjat voi noutaa valitsemastaan kirjastosta. Espoossa varaukset eivät ole maksullisia.
Tuo mukanasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus, henkilökunta valmistaa saman tien kirjastokortin ja voit aloittaa lainaamisen.
Tervetuloa.
Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
