Santa Justa Klan on julkaissut kaksi albumia : SJK vuonna 2005 ja D.P.M vuonna 2006.
http://artists.letssingit.com/santa-justa-klan-wd58n/overview
Fran Perea on myös julkaissut 2 levyä:
La chica de la habitación de al lado vuonna 2003 ja
Singles, inéditos & otros puntos vuonna 2006. http://www.imdb.com/name/nm1344126/#soundtrack
http://www.losserrano.telecinco.es/dn_32.htm
HelMet –kirjastojen uudet käyttösäännöt tulivat voimaan 15.5.2008. Uusien käyttösääntöjen mukaan lainoja voi uusia kolme (3 ) kertaa, jollei niihin ole varauksia.
Jos haluat jatkaa laina-aikaa, käy lähimmässä kirjastossa lainojesi kanssa. Ne palautetaan ja voit saman tien lainata ne uudestaan.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kysymäsi kirja ei kuulu Herttoniemen kirjaston kokoelmaan. Voit kuitenkin varata sen sinne helmet.fi-sivuston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Tässä linkki, josta näet, missä kirjastoissa teosta on (tällä hetkellä siis hyllyssä vain Vantaalla Pointin kirjastossa):
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849024__Sv%C3%A4linehuoll…
Teos on Helmet-kirjastojen kautta saatavana myös e-kirjana:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030933__Sv%C3%A4linehuoll…
Melinda-tietokannasta löytyi kaksi viittausta aiheeseen:
Wastewater treatment, plant dynamics and management in constructed and natural wetlands / Vymazal, Jan, toimittaja. [Dordrecht ; London] : Springer, cop. 2008, jossa on artikkeli Removal of heavy metals from industrial effluents by the submerged aquatic plant Myriophyllum spicatum L sekä
Control of Eurasian watermilfoil (Myriophyllum spicatum L.) in TVA reservoirs : environmental statement.
Chattanooga : Tennessee Valley Authority, 1972
Arto-tietokannasta löytyi seuraava viittaus:
Lindén, Eveliina:
The lethal and sublethal effects of the aquatic macrophyte Myriophyllum spicatum on Baltic littoral planktivores.
Julkaisussa:Limnology and oceanography. - Lawrence, KS :. - 0024-3590. -...
PIN-koodia ei voida antaa sähköpostitse eikä puhelimitse tietoturvasyistä. Saat PIN-koodin henkilökohtaisesti kirjastosta. Lainat voi uusia myös soittamalla kirjastoon (p. 06 416 2326 tai 06 416 2318) tai laittamalla sähköpostia kirjasto(at)seinajoki.fi. Jos lähetät uusintapyynnön sähköpostitse, mainitse mielellään kirjastokortin numero tai ainakin asiakkaan koko nimi ja osoite, jotta löydämme oikean asiakkaan.
Olet ehkä jo tutustunutkin Panu Kailan teoksiin. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät esim. Maalari maalasi taloa : julkisivujen värihistoria / Panu Kaila 2009 (978-952-468-181-0), Talo kautta aikojen. Julkisivujen historia / Kaila, Pietarila, Tomminen 1987 (951-676-403-7) ja Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila 1997 (951-0-19420-4). Muita kirjaehdotuksia: Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller 2002 (951-0-26336-2) ja Asunnon muodonmuutoksia : puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa / Kirsi Saarikangas 2002 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 860. - 951-746-309-X).
Hyödyllisiä linkkejä:...
Kyyti-kirjastojen nettisivujen mukaan Haminan pääkirjaston kaikilla kuudella asiakaskoneella on yhteinen väritulostin lainauspisteessä, eli kyllä voi.
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
Helmet-kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Et kuitenkaan menetä korttia, jos muutat Suomesta pois. Voit hyvin siis käyttää Helmetin tarjoamia e-kirjoja. Huolehdi siitä, että tiedoissasi on oikea sähköpostiosoite. Jos et käytä kirjastokorttiasi kolmeen vuoteen, sinut poistetaan asiakasrekisteristä ja joudut hankkimaan uuden kortin. Kirjaston käyttöön lasketaan myös e-kirjojen käyttö.
Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39)
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman...
Kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-verbi-solmia-kun?language_con…
Solmimalla on aina liitetty yhteen esimerkiksi köysiä ja naruja. Todennäköisesti sopimusten solmiminenkin on peräisin tästä arkielämän konkreettisesta yhteen liittämisestä. Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen laatiman, yli 700-sivuisen Suomalaiset häätavat -kirjan perusteella ei solmujen solmimisella suomalaisissa häärituaaleissa ollut minkäänlaista sijaa. Matti Sarmelan Pohjolan häät -tietoteos ei myöskään mainitse tällaisia tapoja meikäläisessä avioliittoperinteessä.
Suomen kirjakielessä solmu on ensi kertaa mainittu nykyasussaan Jaakko Finnon virsikirjassa 1583. Agricola on Uudessa testamentissaan käyttänyt sanan toista...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
