Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Wikipedia-internettietosanakirjan mukaan parhaiten englantia puhutaan Virossa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ks. kuva "Englannin kielen osaaminen EU-maissa". Sen mukaan 50-79% Viron kansalaisista osaa englantia.
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Seppo Paasolaisen kirjassa Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt toimintakertomuksesta sanotaan näin: "Hallitus esittää toimintakertomuksen yhdistyksen tai valtuuston kokoukselle hyväksyttäväksi. Kertomus joko hyväksytään tai hylätään". Jyväskylän yliopiston laatima kokoustekniikan sanasto on samoilla linjoilla: "Toimintakertomukseen liitetään tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto, ja se esitetään hyväksyttäväksi vuosikokouksessa”.
Lähteet:
Seppo Paasolainen: Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt: Yhteistyösopimuksella tuloksiin
Jyväskylän yliopiston Kokoustekniikka osana kokoustaitoa -sanasto: https://kielikompassi.jyu.fi/uploads/document_userfiles/kokoustekn/sanasto.htm
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi...
Joaquín Viloria de la Hozin teosta Federico Tomás Adlercreutz (1793-1852) : vicisitudes militares, económicas y sociales de un conde sueco en América (Bogotá: Facultad de Administración, Universidad de los Andes, 2005) ei löydy Suomen kirjastoista espanjankielisenä. Teos on ruotsinnettu nimellä Fredrik Thomas Adlercreutz (1793-1852) : en svensk greves militära, ekonomiska och sociala öden och äventyr i Spanskamerika (2017), mutta ruotsinnostakaan ei ole saatavana Suomesta.
Kumpikin teos löytyy Ruotsin kirjastoista ja voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Lisätietoa kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
https://libris.kb.se/bib/9932214
https://libris.kb.se/bib/21549105
https://www....
Erik H. Eriksonin teoksen Lapsuus ja yhteiskunta kummankin painoksen (1962 ja 1982) painopaikka on Jyväskylä ja kustantaja on Gummerus.
https://finna.fi
Tutkimuksia kannattaa etsiä Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelusta: https://www.finna.fi/ Sen kautta löytyvät mm. tiedot opinnäytteistä. Uusimmat opinnäytetyöt ovat luettavissa myös verkossa.
Kun hakee Finnan tarkennetusta hausta aihehaulla Facebook ja valitsee aineistotyypiksi opinnäytteen saa luettelon opinnäytteistä. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=facebook&type0%5B%5D=Subject&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22
Tarkempi rajaaminen ihmisen käyttäytymiseen on vaikeaa, mutta selaamalla löytynee sopivia, esim tämä:
- Facebook : naisten sosiaaliset suhteet verkossa :...
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Viitearvot ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä, sillä on hyvin yksilöllistä, kenelle mikäkin hemoglobiini on "sopiva". Professori Pertti Mustajoki kertoo Hyvä terveys -lehden artikkelissa, että viitearvo tarkoittaa käytännössä sitä, että 95 prosentilla perusterveistä ihmisistä hemoglobiinilukema osuu määrätylle välille.
Hemoglobiiniarvot määritellään verenpunasolujen koon, värin ja määrän mukaan.
Lähde 1, Hyvä terveys: https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/korkean_hemoglobiiniarvon_vaarat
Lähde 2, Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/anemia
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Kotimaiset sanomalehdet ePress-palvelussa ovat luettavissa kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelu ei siis ole käytettävissä etänä.
Kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjautuminen on mahdollista myös puhelimella (puhelinnumero ja puhelimeen tilattu pin-koodi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Lumon ja Koivukylän kirjastot ovat avoinna 9.1.2021. Mahdollisista poikkeuksista tiedotetaan, kannattaa tarkistaa aukiolot etukäteen Helmet.fi:stä.
Kirjastoissa on käytössä rajoitetut palvelut 10.1.2021 asti. Kirjastotilaan pääsee palauttamaan aineistoa ja lainaamaan etukäteen varattua aineistoa, mutta muut tilat eivät ole käytössä.
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Kyseessä saattaisi olla Astrid Lindgrenin satu "Päivärinne", joka on ilmestynyt kuvakirjan muodossa 2003. Kuvittaja on Marit Törnqvist. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi teoksessa Astrid Lindgren : Satuja, 1981. Mansikoita ei sadussa suoranaisesti esiinny, mutta muut elementit löytyvät.
Kristinuskosta on kirjoitettu valtava määrä kirjallisuutta. Tämän vastauksen puitteissa on mahdollista antaa vain yksittäisiä kirjasuosituksia joistakin kristinuskon ulottuvuuksista.
Hyvä yleisesitys kristinuskon historiasta on Kaarlo Arffmanin teos Kristinuskon historia. Se on vapaasti luottavissa Helsingin yliopiston Helda-arkistossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557
Muita kristinuskon syntyä luotaavia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Lars Aejmelaeus, Kristinuskon synty: johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837780?lang=fin)
Raimo Hakola ja Juha Pakkala, Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia (https://haku.helmet.fi/...
Kenties Seppo Konttisen kirja Suomalainen ruokalasku, voisi olla tällainen selkoselostus. Helmet haku
Jyrki Niemi on pohtinut Luken sivuilla Mitä ruoka saa maksaa? Luke 4.8.2020
Lihan ja muidenkin elintarvikkeiden tuottajahintojen halpeneminen johtuu osin myös ruoan halpenemisesta kuluttajille.
Ravinnon hintojen sopeutuminen EU-aikaan alkoi jo vuonna 1986, kirjoittaa hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen Tieto & trendit sivuston artikkelissa 5.12.2017
Jaana Hellman pohtii Tieto & trendit artikkelissaan 7.3.2018 Mitä kuuluu ruoan halpuutukselle? Ja päätyy lihan kohdalla tulokseen:"Kauppa näyttäisi siis halpuuttaneen hintoja, mutta tämä näyttäisi tapahtuneen lihateollisuuden tuottajahintojen laskun siivittämänä." Tieto &...
