Sivulla Suomalaisen jääkiekon sääntökiemurat ja niiden kehitys kerrotaan vuodesta 1927 lähtien jääkiekkokaukalon mitoista ja pelin sääntöjen kehittymisestä. Mitään erityistä syytä sille, miksi väreiksi ovat valikoituneet juuri nämä värit ei mainita, muuten kuin että viivat on piirretty tummalla värillä, jotta ne erottuvat.Kiekon musta väri perustuu ilmeisesti siihen, että vaikka televisiossa muunvärinen kiekko voisi erottua paremmin katsojalle, pelaajille musta väri kuitenkin erottuu paremmin. Musta väri johtuu myös kiekon valmistamiseen käytetystä kumista, joka on muotoiltu antamaan kiekolle sen tarvittavat ominaisuudet. Kiekoissa käytetyn materiaalin tulee olla kestävää ja kestää pelin nopeita iskuja. Ks. esim. Why don't they make hockey...
Tämä on vähän makuasia, mutta omasta kokemuksesta suosittelen lukemaan järjestyksessä. Rikostapaukset kirjoissa ovat sinänsä omia tutkimuksiaan, mutta mm. päähenkilö Hildurin sisarten katoamistapausta ja muutenkin hahmojen yksityiselämän käänteitä käsitellään kirjoissa niin, että myöhempiä osia lukiessa saa juonipaljastuksia aiemmista osista.
Hei,
Tuota saa tilattua nettikauppojen kautta. Koska kohdistit kysymyksen Joensuuhun, on täällä myös pääasiassa lautapeleihin keskittyvä Fantasiapelit-kauppa, joka tilaa pelin, jos heillä ei ole sellaista valikoimissa. Näin säästää itse etsimisen vaivan.
Pikaisella hakemisella kumpaakaan kirjaa ei löydy kirjakauppojen valikoimista. Myöskään antikvariaattien nettivalikoimista teosta en löytänyt. Tiedustelin asiaa Vetelin kunnankirjastosta (kirjoittajat ovat Vetelistä), ja heiltä vastattiin, että kirjaa voi tiedustella suoraan Taito Saaren pojalta Juha Saarelta (sähköposti: juha.saari@veteli.fi - lupa osoitteen julkaisemiseen on pyydetty).Ko. kirjoja on jonkin verran saatavilla kirjastoissa ympäri Suomen, eli lainaaminenkin onnistuu. Mikäli kirjaa ei löydy omasta kotikirjastosta, niin sen voi pytää oman kirjaston kautta toisesta kirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainat maksavat jonkin verran riippuen lähettävästä (ja vastaanottavasta kirjastosta).Saari, Taito, Juha Saari toim., ja Anni Saari...
Vastauksen tiedot saatu tutkija dosentti Päivi Rainólta.
Kyllä – kuka tahansa voi sairastua afasiaan, aivoperäiseen kielihäiriöön, esim. aivoverenkiertohäiriön, aivoinfarktin tai muun aivovamman seurauksena. Kuurolla viittomakielisellä henkilöllä afasia ilmenee samalla tavoin kuin puhuttua kieltä käyttävillä – riippuen siitä, missä aivojen kohdassa vamma sijaitsee. Aivovamman sijainnin perusteella erityyppiset afasiat on myös nimetty. Lisää tietoja saa esim. Aivoliiton sivuilta https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/muutokset/kieli-puhehairiot/afasia/#ecd64f94 ).
Se voi ilmetä sanojen (viittomien) löytämisen vaikeutena, epäröintinä, taukoina; normaalia lyhyempinä lauseina. Afasiaoireita ovat...
Turkmenistanilaiselta Berdi Kerbabaýewilta (kirjoitettu muodossa Berdy Kerbabajev) on suomennettu teos nimeltä Aisoltan valkoisen kullan maasta (1953). Kyseinen teos on ainoa löytämäni, jonka tekijän mainitaan olevan turkmeeni. Tosin Kirjasampo-palvelussa tekijä on listattu venäläiseksi, ja teoksen alkukieleksi on ilmoitettu venäjä. Kirjasampo-palvelusta löytyi pari teosta, joiden tapahtumapaikaksi on merkitty Turkmenistan, mutta tekijät ovat ilmeisesti venäläisiä.
Tadžikistanilaisia kirjailijoita ei ilmeisesti ole tosiaan suomennettu, Kirjasampo-palvelusta tai Finnasta ei löytynyt mitään Tadžikistaniin liittyvää kaunokirjallisuutta. Wikipediasta löytyi kolme kirjailijaa, mutta yhdeltäkään näistä ei ole suomennettu mitään. Wikipedian...
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen...
Downin syndrooman aiheuttaa kromosomin 21 trisomia, eli kolmas kromosomi kromosomiparissa. Vastaavia kromosomistomutaatioita esiintyy myös muilla lajeilla. Esimerkiksi simpansseilta on löydetty trisomiaa kromosomissa 22. Sekä kromosomin toiminta että sen trisomia vaikuttavat simpanssissa samalla tavoin kuin 21:n ihmisessä. Oireyhtymää saattaa esiintyä simpansseilla yhtä yleisesti kuin ihmisillä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4
https://www.labroots.com/trending/clinical-and-molecular-dx/5402/meet-2…
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28220267/
https://www.wrc.kyoto-u.ac.jp/en/publications/SatoshiHirata/Hirata2017-…
Kappaleen musiikki ei ole kansanlaulu vaan Kati Ránin ja Christopher Juulin sävellys. [1]
Haastattelussa Rán kertoo käyttäneensä tekstinä karjalan murteella kirjoitettua susirunoa. Hän mainitsee lähteeksi etnologian professori Laura Starkin julkaisun. [2]
Kysyin asiaa professori Starkilta. Lähde on hänen kirjansa The Magical Self: Body, Society and the Supernatural in Early Modern Rural Finland. (Academia Scientiarum Fennica, 2006), jossa hän käsittelee runoa sivuilla 393 - 431. Lisäksi hän kertoo, että kyseinen runo on taikaloitsu, josta on ollut eri versioita. "Tämän version laulaja näyttää olevan Vienan karjalainen ”Otti, Hilipän vaimo”, ja hän lauloi sen Akonlahdessa vuonna 1912. Se löytyy Suomen Kansan...
Kyseessä on Arvo Turtiaisen neliosainen runo Se ja ne kokoelmasta Puhetta Porthaninrinteellä (1968). Runo tosin alkaa riveillä ”Se makas gartsalla ja ähki…” ja muut kohdat löytyvät tuonnempaa runosta hiukan eri muodoissa.
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Arvo Turtiainen: Runoja 1934 – 1968 (1974 ja 1968, s. 331 – 333).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kototietokannasta saa ikäryhmittäisiä tietoja väestöstä äidinkielen mukaan suurimpien kaupunkien osalta taulukosta Kieli iän ja sukupuolen mukaan: maakunnat ja suurimmat kaupungit, 1990-2021.
5–14-vuotiaiden yleisimmät äidinkielet 2021:
Espoo: suomi, ruotsi, arabia, venäjä, somali, viro, englanti, albania, kiina ja kurdi
Helsinki: suomi, ruotsi, somali, venäjä, arabia, viro, englanti, kurdi, farsi ja kiina
Vantaa: suomi, venäjä, viro, arabia, somali, ruotsi, albania, kurdi, englanti ja farsi
Turku: suomi, ruotsi, arabia, somali, kurdi, albania, venäjä, viro, farsi ja englanti
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa tietoja peruskoulun oppilaiden äidinkielistä oppilaitoksen maakunnan mukaan: Vipunen: oppilaat äidinkielen...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Yle TV1:ssä vuosina 2016-2018 esitetty kotimainen draamasarja "Korpelan kujanjuoksu".
Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Hangaslahden kuntaan, jossa myös kaivosyhtiöllä on omia suunnitelmiaan. Sarjan keskeisiä hahmoja ovat sisarukset Miisa ja Marvi.
Miisa on mukana tukemassa kaivoshankkeen vastustamista, kun taas Marvi on naimisissa kaivosalalla toimivan Laihon kanssa.
Sarjasta lisää muun muassa Ylen sivuilla.
Ainakin Helmet-kirjastoissa kirjastokäyntiä tarvitaan juuri henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Periaatteessa sen voisi toki tehdä sähköisen tunnistautumisen kautta, mutta kirjastojärjestelmämme ei tue sellaista, eikä meillä ole muutenkaan käytössä mitään järjestelmää, jonka kautta sähköisen tunnistautumisen voisi tehdä.
Koko Suomen kirjastojen yhteinen e-kirjapalvelu on suunnitteilla, siihen liitytään vahvan tunnistautumisen avulla. Käyttöaineiston saa, jos oma kunta on liittynyt palveluun.
Voit halutessasi laittaa asiasta palautetta Helmet-kirjastoille osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938) tai jollekin muulle kirjastolle.
Sekä Foreca että Ilmatieteen laitos tarjoavat maksullisia sääpalveluja mediayhtiöille. Se, kenen tuottamia ennusteita lehti julkaisee, riippuu siis siitä, minkä tahon kanssa heillä on sopimus asiasta.
Lisätietoa:
Foreca: https://corporate.foreca.com/fi/
Ilmatieteen laitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/palvelut-ja-tuotteet
Yleisradion ohjelmistosta kannattaa kysyä suoraan YLE:ltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Fermentoitumisella tarkoitetaan menetelmää, jossa elintarvike hapatetaan mikrobien avulla. Tällöin elintarvikkeen pH laskee käymisreaktion vuoksi. Hapattamisessa tarvittavat mikrobit voivat olla tuotteessa jo valmiiksi tai ne voidaan lisätä. Fermentointi/hapattaminen on yleinen tapa säilöä ja valmistaa elintarvikkeita. Voit lukea aiheesta lisää Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/hygieeninen-toiminta/tuotanto--ja-kasittelyhygienia/fermentointi/
Etikkaa tai alkoholia ei fermentoitumiseen tarvita. Ohjeita hapattamiseen löytyy esimerkiksi marttojen sivuilta: https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/hapansailonta/
Hei,
kyseessä on laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta (713/1975). Sen taustalla on hallituksen esitys HE 245/1974, jonka käsittelytietosivu on tässä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+245/1974
Lakien valmisteluaineistoa eduskuntakäsittelyn osalta voi hakea Vaski-hakupalvelustamme: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx Sivulta löytyy linkki hakuohjeisiin. Eduskunta-asiakirjojen hakupalveluihin löytyy myös useampi verkkokoulutustallenne eduskunnan Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/suomeneduskunta
Edellä mainittua lakia on muutettu muutamaan otteeseen. Hakemalla hakusanoilla romani* OR mustalai* AND asunto* pitäisi...
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi...
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
