En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.
Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman...
Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa ei ole suoranaisesti Gustaf Mannerheimiin liittyvää laulua. Edvard Hjelt oli yliopiston rehtori ja merkittävä valtiomies, mutta tietoja mahdollisesta runotuotannosta en ole löytänyt. Sibeliuksen tuotannossa ei ole yhtään laulua, jonka tekijäksi olisi merkitty Edvard Hjelt.
Asiaa voisi yrittää selvittää, jos tiedossa olisi muistetusta laulusta myös nimi tai alkusanat. Nyt annetuilla tiedoilla on pakko olettaa, että kyseessä on muistivirhe.
Heikki Poroila
Tallelokeron käyttöönotosta tehdään asiakkaan kanssa sopimus, jossa sovitaan myös maksun suorittamisesta. Tavallinen käytäntö on säännöllinen kuukausittainen maksu. Muista vaihtoehdoista kannattaa kysyä suoraan omasta pankista.
Taloustaito-lehti vertaili eri pankkien tallelokerojen hintoja: https://www.taloustaito.fi/Rahat/mista-pankista-tallelokero-tai-asiakir…
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Psykoteriapia vaihespesifinä vuorovaikutuksena julkaistiin alun perin englanninkielisenä Scandinavian Psychoanalytic Review'ssa vuonna 1979. Suomenkielinen versio artikkelista liitettiin Psykoterapian perusteiden kolmanteen painokseen, joka ilmestyi vuonna 1982.
Ruotsalaiset näyttelijät Bibi Andersson ja Harriet Andersson eivät ole tiettävästi sukua toisilleen. Tieto löytyi IMDb:stä (International Movie Database) Harriet Anderssonin kohdalta.
https://www.imdb.com/name/nm0027683/bio
https://www.imdb.com/name/nm0000761/bio?ref_=nm_ql_1
Kotkan kaupunginkirjastossa avoinna olevasta avoinna olevasta kirjastonhoitajan vakituisesta työsuhteesta on ilmoitus Kotkan kaupungin sivuilla sekä Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa.
https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/kirjastonhoitaja-246837/
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimia-tyopaikkoja/kirjastonhoitaja-lasten-ja-nuortentiimiin-1?language_content_entity=fi
Melicoccus bijugatus -kasville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R039… antaa kolme suomenkielistä vastinetta: espanjanlimetit, mamoncillot ja genipit. Tutkimistani kasvioppaista ei sitä löytänyt.
Suomesta englantiin käännettyjen teosten määrä viimeisen kuuden vuoden aikana on vaihdellut 18 ja 36 teoksen välillä. Alla olevasta taulukosta FILIn (suomalaisen kirjallisuuden vientikeskuksen) sivustolla näet, minkä verran teoksia on käännetty millekin kielelle viime vuosina. Sivulta löydät myös muita mielenkiintoisia tilastoja suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä.
https://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/
https://www.finlit.fi/fili/mika-fili/
Tuglas-seuran ja Baltia-kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi vastaus kysymykseenne.
Kyseessä on vuoden 2009 Tallinna laul –sävellyskilpailun voittajalaulu Tallinn. Kappaleen on säveltänyt Piret Laikre, sanat ja sovitus on Tõnu ja Piret Laikren. Solisteina laulavat Raimondo Laikre ja Marvi Vallaste ja heitä säestävät Daniel Reinaru (rummut), Kaarel Liiv (basso), Merje Kägu (kitara).
https://www.tallinn.ee/est/uudised?id=26095
Kyseessä on varmaankin Dan-Erik Sahlbergin teos Hiirosen perheen värikestit (1991, Familjen Musesson och den stora färgfesten). Kirjan on suomentanut Hannele Huovi ja sen on kuvittanut Lars Rudebjer.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2221872
https://www.goodreads.com/book/show/20829005-hiirosen-perheen-v-rikestit
Kuntaliitto on antanut yleisille kirjastoille saavutettavuussuositukset, ohessa julkaisu (vuodelta 2016), http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3215. Rakennuksien sisäänpääsystä ja niiden sisällä liikkumisesta on siellä ohjeita ja tilannetta on pyritty korjaamaan niiden mukaiseksi. Joissain vanhoissa rakennuksissa tämä saattaa olla haastavaa, mutta joka tapauksessa esteettömyys ja saavutettavuus ovat vaatimuksia kirjastoille, jotka niiden pitäisi täyttää. On ikävää, jos osa väestöstä ei tunne olevansa tervetullut. Helpoin tapa korjata tilannetta on ottaa yhteys kirjastoihin, joita käyttää, mutta joissa asiointi ei ole helppoa. Näin ongelmat tulevat esille siinä kirjastossa ja on mahdollista yhdessä miettiä, miten ne...
Karjala-aiheisia elokuvia ovat ainakin seuraavat :
-Anu ja Mikko
-Arvoisa rouva Marie
-Evakko
-Rintamalotta
-Säkkijärven polkka
äänikirjoina löytyvät
Eeva Kilveltä Talvisodan aika; Välirauha, ikävöinnin aika, Jatkosodan aika
Musiikista löytyi cd-levy Karjalan kunnailla, missä on Karjalaan liittyviä klassikkokappaleita.
TEOS Karjalan kunnailla
Julkaisutiedot [S.l.] : DPR Records : Discopress, p2009
ULKOASU 1 CD-äänilevy (55 min 38 sek) + esiteliite
Standard no 6418582002277
Standard no DPRCD-2009
Karjalaisten laulu / sov. Masi Luoma, es. Lauluyhtye Pinkit Hinkit. Päivät ja työt, unet ja...
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
Etsin Uudenkaupungin kirjastosta ja muista suomalaisista yleisistä kirjastoista, mutta saalis oli laiha. Viron kansalliskirjaston DIGAR-palvelusta löytyy vironkielisiä e-kirjoja myös vapaasti verkossa luettaviksi, https://www.digar.ee/arhiiv/et. E-kirjoja voi myös ostaa. Suomalaisten johtavien kirjakauppojen sivuilta en löytänyt vironkielisiä e-kirjoja, mutta asiasta kannattaa tiedustella kaupasta. Virosta löysin esim. Rahvaraamat-kaupan tarjoaa laajan kokoelman myytäviä e-kirjoja, https://www.rahvaraamat.ee/c/e-raamatud/4/et ja toimittaa tuotteita myös Viron ulkopuolelle.
Löysin DIGARin Makupalat.fi-hausta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=e-kirja…. Siinä on pari muutakin vironkielistä...
Sitaatti sisältynee Agatha Christien kertomuskokoelmaan While the light lasts. Suomeksi se julkaistiin vuonna 1999 nimellä Kirstun arvoitus ja muita kertomuksia.
Alkuteoksessa sitaatti kuuluu näin: "While the light lasts I shall remember, and in the darkness I shall not forget." Se on joissakin yhteyksissä merkitty runoilija Alfred Tennysonin nimiin.
https://knowingchristie.wordpress.com/2013/11/01/notes-on-while-the-light-lasts/
Kustaa Vilkunan kirjassa Oma nimi ja lapsen nimi (2. p. 1960) kerrotaan että Arja-nimi tavataan ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsissä (2. sarja, 1916) runossa Arja ja Selinä, mutta tässä sitä on käytetty pojannimenä. Kirjassa mainitaan myös, että nimeä olisi käytetty naisennimenä eräässä L. Onervan runossa vuonna 1917. (s.41).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan nimi Arja annettiin nimeksi vuosina 1900-1919 11 tytölle, mutta ei yhdellekään pojalle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei ollut saanut vielä kukaan:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
L. Onervalta ei julkaistu runokokoelmaa vuonna 1917. Vuonna 1916 julkaistiin runokokoelma Liesilauluja ja vuonna 1918 Murattiköynnös, mutta näistä ei "...
Olisikohan kyseessä valssi "Talvimyrskyjä". Nuottikin löytyy.
TEKIJÄ Fučik, Julius, säveltäjä
TEOS Talvimyrskyjä, op. 184 : Valssi / Julius Fučik
Julkaisutiedot Helsinki : Fazer, c1970
ULKOASU 1 soolonuotti (13 s.)
